Sateet kiusaavat puinteja, kevätviljasadosta tulossa huono – ”Ei kovin hyvältä näytä”

6
Maanviljelijä Timo Nurmen 20 hehtaarin kaurapelto on veden vallassa Muurlassa. Nurmen mukaan ainoastaan täydellinen säänmuutos voisi vielä pelastaa edes osan sadosta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

ProAgrian mukaan sateet ovat hidastaneet puinteja lähes koko maassa, eikä kevätviljasadosta tule kelpoa.

Tämän vahvistaa maanviljelijä ja MTK-Kuusjoen puheenjohtaja Miikka Martti.

– Nyt on puinnit tauolla, hyvä jos jalkaisin voi pelloille mennä. Koneet ei pysy pinnalla. Jos pellolle ajelisi kymmenen tonnin puimurilla, se ensinnäkin uppoaisi ja toisekseen pelto kärsisi jäljistä useamman vuoden, Martti kertoo.

Martin tilalla syysviljat on ehditty puida pois, ja kevätviljoissa oli päästy ennen sateita alkuun. Martti arvelee, ettei muuallakaan Kuusjoen ja Salon tiloilla olla päästy kevätviljojen puinneissa edes puoleen väliin.

Martin tilalla viljellään vehnää, ohraa, hernettä ja öljykasveja. Herneet on kerätty, öljykasvit ovat raakoja.

– Hyvä jos ehtivät kypsyä ollenkaan.

Hyvästä sadosta Martti ei kevätviljojen suhteen elättele toiveita.

– Ei kovin hyvältä näytä kevätviljojen suhteen. Jos keskivertoon vertaa, tulee 50 pinnaa vähemmän. Toki jos on myöhään kylvänyt ja kasvusto vihreänä, ei välttämättä ota sato niin nokkiinsa. Onneksi syysviljasta tuli normisato, se vähän pelastaa, Martti kertoo.

 

Maanviljelijä Miikka Martti Kuusjoelta ennakoi surkeaa kevätviljasatoa. – Jos vettä tulee, sitten tulee, Martti toteaa tilanteesta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

 

Martin mukaan vettä on tullut enemmän kuin tarpeeksi. Maanantaina satoi 65 milliä, viikon saldo ylittää jo kevyesti 80 milliä, ja lisää tuli taivaalta torstaina.

Nyt ennustetaan, että ensi viikolla saattaisi puinti jälleen onnistua.

– Jos olisi pari päivää sateetonta ensin. Pari kolme päivää pitää odotella peltojen kuivumista, ennen kuin niille voi koneiden kanssa mennä, muuten ei tule kaunista jälkeä.

Martin mukaan kevätviljasadosta tuskin tulee elintarvikekelpoista, mikä tarkoittaa, että elintarvikeviljan hinta saattaa nousta.

– Kannattaisi pantata elintarvikeviljan myyntiä keväämmälle, jos pystyy.

Martin pelloilla maanantainen myräkkä ei lakoonnuttanut viljaa.

– Tiedän, että aika monessa kaurapellossa oli lakoontunut isoja alueita. Vehnä ja ohra ei ota rankkasateesta niin paljon nokkiinsa.

 

Osa sadosta saattaa jäädä korjaamatta myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

 

ProAgrian mukaan noin 30 prosenttia kaikista vilja-alasta on korjattu. Ajankohtaan nähden puinnit ovat viikosta kahteen tavanomaisesta myöhässä. Riskinä on, että osa sadosta jää korjaamatta, osin myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia.

– Mitäpä säille voi tehdä? Jos vettä tulee, sitten tulee. Tämä on tämmöinen riskiammatti, Miikka Martti kuittaa.

ProAgrian mukaan satotaso on syysviljoissa ollut tyydyttävä Suomessa keskimäärin. Rukiilla sato on ollut paikoin hyvä. Syysvehnän kohdalla tilakohtainen vaihtelu satotasossa on ollut suurta.

Kevätviljojen kohdalla ohra ja vehnä tulevat ProAgrian mukaan olemaan pettymyksiä monilla alueilla ja sato jää keskimääräistä heikommaksi.

Öljykasvien kohdalla ProAgria toteaa, että sato tulee olemaan käytännössä huono koko maassa.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Viljapuuroa
2 kuukautta sitten

Vesipuimurille vaikuttaisi olevan käyttöä. Tavallinen uppoaa peltoon akseleita myöten tämän sadekauden jälkeen.

Päivi
2 kuukautta sitten

Voi kamala. Muistan Loimaalla aikoinaan vuonna 1986 oli vetinen syksy, satoi miltei koko ajan. Monella jäi viljat puimatta, ja sitten kun puimaan pääsi, ne olivatkin sitten rehuviljaa. Toivotaan, että olisi kaunis aurinkoinen syksy. Saisi viljat pelloilta pois.

MammaMaalta
2 kuukautta sitten
Reply to  Päivi

Jos vielä pitkään on näin sateista ja märkää, hautovaa säätä, jäävät syyskylvötkin monilta tekemättä.

Pekka
2 kuukautta sitten
Reply to  Päivi

Eikö se ollut 1988? Salon seudulla ko. syksynä traktorit hinasivat puimureita pelloilla. Viljaa jäi maahan, kyntäminen oli tuskaista. Sinä syksynä ei kylvetty paljoa syysviljaa.

Pekka
2 kuukautta sitten
Reply to  Pekka

Muistin väärin, 1987 oli se kostea katovuosi.

Laitakaupungin likka
2 kuukautta sitten
Reply to  Päivi

Toivotaan parasta syksyä ja pelätään pahinta! Mitä muuten syödään koko pitkä talvi? Tässä maailman tilassa omavaraisuus on erittäin tärkeää.