Sote-valiokunnassa oppositio syyttää hallitusta parlamentarismin sääntöjen unohtamisesta – oppositio marssi pois kokouksesta

0
SDP:n Krista Kiuru sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositioedustajien tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.  LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
SDP:n Krista Kiuru sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositioedustajien tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Vammaispalvelulain siirto etenee, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietintönsä. Sote-valiokunnan eduskuntakausitaival ei kuitenkaan alkanut ruusuisesti, kun valiokunnan oppositiojäsenet kuvailivat hallituksen toimintaa lykkäyksen käsittelyssä runnomiseksi ja jyräämiseksi.

Keskiviikkona opposition edustajat järjestivät lisäksi ulosmarssin protestiksi hallituksen toiminnalle.

Osa sosiaali- ja terveysvaliokunnan vasemmistoliiton, SDP:n, vihreiden ja keskustan edustajista piti tiedotustilaisuuden kritiikistään.

Valiokunnan SDP:n, keskustan ja vihreiden kansanedustajat lisäksi jättivät kukin oman vastalauseensa hallituksen esitykseen.

Hallituksen esityksen mukaan vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään vuoteen 2025. Alun perin sen piti tulla voimaan tämän vuoden lokakuussa.

Eivät tulleet kuulluksi

Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan hallituksella on omat perusteensa lain siirtämiseen, mutta opposition mukaan perusteet lykkäämiseen eivät ole kestäviä.

Sote-valiokunnan jäsen, kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) sanoo, että prosessia ei pidetty asiallisena eikä oppositio tullut kuulluksi lain käsittelyprosessissa.

Vihreiden kansanedustaja, valiokunnan jäsen Bella Forsgrén kertoo esittäneensä kokouksessa hallituksen esityksen hylkäämistä, sillä hänen mukaansa vammaispalvelulakiin olisi voitu tehdä tarvittavia muutoksia ilman sen voimaantulon lykkäämistä.

– Ihmisoikeusloukkauksen lopettavan lainsäädännön voimaantuloa ei pidä lykätä. Katson, että hallituksen esityksessä ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja sille, ettei uutta vammaispalvelulakia voisi kehittää sen ollessa voimassa, kansanedustaja Forsgrén katsoo.

Hän sanoo, että ehdotettu uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen tarkoittaisi käytännössä, että vammaispalvelut järjestettäisiin vuoden 2025 alkuun asti vanhentuneen ja osittain puutteellisen lainsäädännön perusteella.

Oppositio halusi irrottaa pykäliä

Kiuru kertoi valiokunnan oppositioedustajien esittäneen hallitukselle, että vaikka kokonaisuus lykkääntyisi, osa pykälistä olisi voitu irrottaa siten, että niiden voimaantulo ei lykkääntyisi. Kiurun ja muiden SDP:n sote-valiokunnan kansanedustajien vastalauseessa ehdotetaan muun muassa sitä, että lasten oikeuksia koskevat pykälät olisi ollut järkevä irrottaa. Hän sanoo oppositioedustajien työskennelleen kolmeen asti yöllä pystyäkseen näyttämään hallitukselle, että osa pykälistä on irrotettavissa.

– Teimme kolme eri lakiehdotuskokonaisuutta, ja hallituspuolueet päätyivät siihen, että näitä pykäliä ei voi irrottaa.

Kiurun mukaan he olisivat halunneet varmistaa, että henkilökohtaisen avun tilanteen parannus saataisiin nopeammin voimaan.

Edellisellä hallituskaudella vammaispalvelulain uudistus saatiin eduskunnan hyväksyttäväksi aivan viime metreillä. Uusi hallitus päätti heti ensitöikseen lykätä sitä ensin vuodella ja sitten vuoteen 2025 asti.

Vammaispalvelulain uudistuksella on tarkoitus parantaa vammaisten asemaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt lykätä sitä siksi, että etenkin sen soveltamisalaa halutaan selkeyttää.

”Haluamme turvata vammaisten oikeudet”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho kritisoi sitä, että edellinen hallitus oli alirahoittanut koko esityksensä. Lisäksi hänen mukaansa edellisen hallituksen vammaispalvelulaki ei ole tarkkarajainen eikä siinä selvästi sanota, keitä se koskee.

Laiho sanoo, että valiokunnan mietintöä on katsottu asianmukaisesti läpi ja se on mennyt normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti.

– Me haluamme turvata vammaisten oikeudet, ja sen takia tämä esitys on tärkeää saada lykättyä, jotta voidaan tuoda sellainen esitys, jolla pystytään vammaisten oikeudet turvaamaan, Laiho sanoo.

Kevään hallitusneuvotteluiden aikaan sosiaali- ja terveysministeriöltä kysyttiin kantaa vammaispalvelulain siirtoon. STM vastusti ajatusta muun muassa siksi, että vammaispalvelulain voimaantuloon oli jo valmistauduttu kentällä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ajatukset lykkäämisestä jakautuivat – osa piti siirtoa ongelmallisena, osa taas välttämättömänä.

Viivi Salminen