Ensi kesän kukinta pedataan nyt – näillä ohjeilla saat siemenet talteen ja puutarhan talviteloille

0
Pirkko Kukkola kerää pihaltaan varjoliljan siemeniä. Hän leikkaa latvan paperikassiin kuivumaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Yöpakkaset kolkuttelevat jo ovella – ja samalla on loistohetki ryhtyä pihan ja puutarhan syystöihin.

Kuusjokelainen Pirkko Kukkola on pystyttänyt pihamaalleen trendikkään, hillittyä hoitamattomuutta edustavan puutarhan. Lajikkeita on lukuisia ja ne saavat kasvaa melko vapaasti – kunhan eivät hypi toisten kasvien tonteille.

– Pienet ja hentoiset kasvit uhkaavat helposti jäädä isompien jalkoihin. Liikaa valtaa ottavia kasveja karsin säännöllisesti.

Pionin siemenistä on Kukkolan mukaan helppo aloittaa keräilyharrastus, koska siemenet ovat kookkaita. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kukkolan puutarhasyksyä värittää erityisesti yksi toimenpide, joka edistää luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaiseman säilymistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, jolla kasvaa kukkasia omalla pihalla tai parvekkeella.

Kyseessä on kukkien siementen kerääminen. Kukkola on tehnyt sitä päivätyökseen oman yrityksensä kautta, ja nyt hän kerää kukkien siemeniä koristekasvien säilymistä edistävälle Maatiainen-nimiselle yhdistykselle. Maatiaisessa Pirkko Kukkola on siemenvastaavana.

– Olen aina pitänyt tästä hommasta valtavasti. Lopetin yritykseni kaksi vuotta sitten, mutta halusin ehdottomasti jatkaa vielä yhdistyksen kautta keräilyä.

Maatiaisella on myynnissä noin 600 eri kukka- ja vihanneslajien siemeniä annospusseissa. Koriste- ja luonnonkukkien siemenet ovat kotimaisia.

– On täysin eri asia ostaa kaupasta esimerkiksi palavarakkaus-ryhmäperennan siemeniä kotimaisina tai ulkomaisina. Moniin kauppoihin ne tuodaan ulkomailta, eikä silloin puhuta lainkaan samasta lajikkeesta. Sama koskee useiden muidenkin lajikkeiden siemeniä.

Kukkolan pihalla kasvavia tai Maatiaisen kautta välitettyjä kasveja ei ole juurikaan jalostettu. Ne edustavat katoavaa suomalaista kulttuurimaisemaa.

Maatiainen myy 600 eri kukkalajikkeen siemeniä. Pirkko Kukkola säilyttää niitä kotonaan sängyn alla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Maatiaisen myymät kasvit ovat Kukkolan mukaan sellaisia, joita kasvaa esimerkiksi isovanhempien pihoilla.

– Ne ovat säilyneet satoja vuosia suomalaisessa perinnemaisemassa ja kestävät siksi hyvin esimerkiksi säävaihteluita.

Tällä hetkellä Kukkola kerää pihamaaltaan rohtosuopayrtin, ukonhatun, pionin ja konnanyrtin siemeniä.

Joistain kasveista, kuten pionista, siemenet voi kerätä suoraan. Jos siemenet ovat pieniä, Kukkola ottaa kasvit paperikasseihin kuivumaan.

– Näin syksyllä minulla on kaikki takanpäälliset ja muut paikat täynnä kuivatettavia kukkia.

Kun kasvi on kuivunut, Kukkola murskaa sen seulaan ja ravistelee siemenet siivilän läpi.

Sitten hän vielä puhaltaa varovasti siemenistä ylimääräiset roskat pois. Lopputuloksena on siisti kasa kukan siemeniä.

Pirkko Kukkola siivilöi kuivatetun rohtosuopayrtin siemeniä. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Paperille jää siisti kasa siemeniä, jotka voi pussittaa talvea varten. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vaiheista seuraava on siementen pussittaminen. Sitä varten Kukkola ostaa minigrip-pusseja.

– Tulostan jokaisen kasvin tiedot, kuten eränumeron, lajikkeen ja hoito-ohjeen. Eränumeron avulla tiedän, kuka on siemenet lahjoittanut.

Lahjoittajalla on merkitystä sikäli, jos siemenet osoittautuvat jostain syystä kelvottomiksi.

Maatiaisen siemenlahjoittajat lähettävät kukkasten siemeniä Kukkolalle suodatinpusseihin ja sanomalehtinyssyköihin kerättynä. Mukana on sekä suomalaisia luonnon- että koristekukkia.

Kukkola pussittaa siemenet ja lajittelee ne latinankielisten nimien mukaan aakkosjärjestykseen. Siemenpussit säilyvät pahvilaatikoissa esimerkiksi sängyn alla.

– En uskalla viedä niitä autotalliin, koska siellä hiiret saattaisivat käydä kiinni.

Siemenet ovat valmiit, kun kukinnot vaihtavat väriä ruskeiksi. Kuvassa ukonhattu. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kukkasten siementen keräilyyn on Kukkolan mukaan helppo ryhtyä.

Työ kannattaa aloittaa esimerkiksi pionista. Siemenet ovat isoja ja ne on helppo erottaa kuivuneesta kasvista.

– Sitten niitä voi säilyttää vaikka suodatinpussissa koko talven ja istuttaa keväällä.

Tärkeintä Pirkko Kukkolan mielestä olisi se, että tuontilajien sijaan kotimaiset lajikkeet säilyisivät.

Monet suomalaiset perinnekasvit, kuten rohtokasveina tunnetut ukonhattu ja rohtosuopayrtti, ovat lähtöisin 1700-luvulta apteekkien puutarhoista. Ne ovat sopeutuneet Suomen ilmasto-oloihin ja säilyneet satojen vuosien ajan, mutta uhkaavat kadota ilman tarkoituksenmukaista istutusta.

Maatiaisperennoilla ei yleensä ole virallisia lajinimikkeitä. Maatiais- tai perinneperennoiksi kutsutut kasvit ovat lähellä luonnonvaraisena eläviä kasveja. Niistä tulee maatiaisia ikänsä perusteella. Maatiaisia, kuten tarhakurjenmiekkaa, löytyy vanhojen talojen pihamailta.

Toiminnallaan Kukkola edistää luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaiseman säilymistä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Syksyisen pihanhoidon h-hetki on käsillä – Puutarhaliiton toimitusjohtaja kertoo parhaat ohjenuoransa

Mikäli kuokka ja lapionvarsi eivät ole vielä houkutelleet, tilanne ei ole tämännäköinen. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kannustaa tarttumaan toimeen pihamaalla vaikka tänä viikonloppuna.

– Nyt on hyvä hetki aloittaa. Kaikki istutukset, pensaiden leikkaamiset, nurmikon hoito ja kukkasten siementen kerääminen palkitsevat keväällä.

Taulavuori kerää pihamaaltaan sekä yksivuotisten että monivuotistenkin, kuten perennojen ja krassien siemeniä.

– Joskus olen kerännyt myös luonnonkukkien siemeniä lähialueen pientareilta. Säilytän niitä suodatinpusseissa kuivassa huoneilmassa ja kylvän sitten keväällä.

Timo Taulavuori muistuttaa kaikkia kotipuutarhureita armollisuudesta. Luonnonmukaisuus on seikka, johon kannattaisi pyrkiä jokaisella pihamaalla. Se myös vähentää päivittäistä hoitoa.

Luonnonmukaisuuden tavoittelussa auttaa esimerkiksi pörriäiskasvien istutus sekä vähemmälle hoidolle jätetyt piha-alueet.

– Jokainen voi tietysti itse päättää, haluaako japanilaistyylisen, säntillisesti hoidetun puutarhan, vaiko metsäisen ja luonnonmukaisen pihan ilman nurmikoita.

– Pihalle kannattaa kuitenkin jättää jonkinlainen nurkkaus, jossa kivien päällä saa kasvaa vapaasti sammalta ja muita luonnonmukaisia kasveja. Sellaista nurkkausta kannattaa esitellä vieraille ylpeästi.

Vinkit syksyiselle pihamaalle

1. Nurmikon syyshuolto. Nurmikkoa kannattaa Timo Taulavuoren mukaan leikata pakkasiin saakka, ja levittää nyt syyslannoitetta. Tippuneet lehdet voi jättää nurmikolle talveksi, jos ne eivät peitä nurmikkoa patjamaisesti.

2. Pensaiden ja puiden leikkaaminen. Vielä ennen pakkasia voi leikata kesän aikana pitkiksi ja tukkoisiksi kasvaneet pensaat. Niitä on nyt hyvä hetki karsia.

3. Niittymaan hoito. Jos pihalla on niittyä, se kannattaa niittää matalaksi, jotta se ei pusikoidu. Heinän tai muun maanpäällisen kasvuston voi heittää kompostiin.

4. Kompostin tyhjennys. Kompostin tyhjennyshetki on käsillä, jotta sen saa talviasentoon. Talvella kompostiin tulisi mahtua useamman kuukauden ruuantähteet.

5. Istutukset. Kevättä varten voi istuttaa puita, pensaita ja sipulikukkia. Niiden loisto on varhain keväällä odottamassa.

6. Kukkapenkkien kitkeminen. Monivuotiset ja yksivuotiset kasvit sekä rikkaruohot erottaa paremmin syksyllä kuin keväällä, jolloin ne ryöpsähtävät nopeasti. Monivuotiset rikkakasvit kannattaa nyt karsia.

7. Sadonkorjuu. Omenoiden, päärynöiden ja vihannesten paras keruuaika on käsillä. Kasvimaan syysmuokkausta Taulavuori ei suosittele, sillä kasvimaa hyötyy lehdistöstä ja katteesta etenkin lauhana talvena.

8. Kasvien jakaminen ja uudelleensijoittaminen. Esimerkiksi vuorenkilven ja muidenkin perennojen juuriosia voi halkoa lapiolla ja levittää uusiin paikkoihin. Vuorenkilven kuivettuneet lehdet kannattaa poistaa, jotta kasvi on talvella siistimpi. Muiden perennojen maanpäälliset osat voi jättää talventörröttäjiksi ja siistiä vasta keväällä.