Syyttäjä vaatii Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa toimitusjohtajalle sakkorangaistusta työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta. Salolaisyrityksen toimitusjohtaja irtisanoi entisen luottamushenkilön, koska katsoi henkilön työkyvyn alentuneen merkittävästi ja pysyvästi.
Entisen luottamushenkilön irtisanomiseen olisi kuitenkin pitänyt kysyä suostumus niiltä työntekijöiltä, joita irtisanottu työntekijä edusti. Asianomaisen ja todistajien mielestä työnantaja ei pyytänyt suostumusta edustetuilta työntekijöiltä siksi, että epäili sen saamista.
Toimitusjohtaja kiistää syyllistyneensä rikokseen. Tapausta käsiteltiin käräjäoikeudessa osittain suljetuin ovin, sillä asiaan liittyi entisen luottamushenkilön arkaluontoisten terveystietojen läpikäyntiä.
Asianomistaja ja ammattiliiton edustaja kertoivat käräjäoikeudessa, että seuraamukset luottamushenkilön irtisanomisesta olivat työnantajan tiedossa varhaisessa vaiheessa.
Työtuomioistuin käsitteli vyyhtiä jo aiemmin tänä vuonna ja antoi kesäkuussa yksimielisen ratkaisunsa: salolaisyritys rikkoi yhdenvertaisuuslakia, työehtosopimusta ja työsopimuslakia irtisanoessaan luottamushenkilön.
Salolaisyritystä velvoitettiin korvaamaan työllisyysrahastolle ja entiselle luottamushenkilölle yli 70 000 euroa. Työnantajapuolen etujärjestö Teknologiateollisuus velvoitettiin maksamaan Ammattiliitto Prolle 4 000 euron hyvityssakko valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Käräjäoikeus käsitteli työntekijän oikeuksien loukkaamista, eikä oleellisesti enää palannut työtuomioistuimen päätökseen. Tapauksen taustoihin liittyy kuitenkin työtuomioistuimen päätöksen yhteydessä läpikäyty kertomus entisen luottamushenkilön irtisanomisen taustoista, joista Salon Seudun Sanomat uutisoi tarkemmin 12. heinäkuuta.
Entinen luottamushenkilö työskenteli salolaisyrityksessä toimihenkilönä. Useita vuosia sitten hän joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen. Pitkästä sairauslomastaan huolimatta yrityksen työntekijät valitsivat hänet yksimielisesti toimihenkilöiden luottamushenkilöksi.
Sekä asianomistajan että vastaajan näkemyksen mukaan luottamushenkilön työkyky aleni merkittävästi liikenneonnettomuuden jälkeen. Luottamushenkilö joutui yli neljän vuoden aikana toistuvasti jäämään sairauslomalle eikä kyennyt suoriutumaan työtehtävistään aiemmin vaaditulla tavalla.
Tässä vaiheessa kuvioihin astui Ammattiliitto Pro. Ammattiliiton edustaja sekä salolaisyrityksen luottamushenkilö yrittivät ehdottaa toimitusjohtajalle useita järjestelyjä, jotta luottamushenkilö voisi jatkaa työntekoa. Etätyöt, toimenkuvan muuttaminen sekä kevennetty työaika nostettiin pöydälle.
Salolaisyritys kieltäytyi järjestelyistä, mutta yritti muutoin keventää luottamushenkilön työtaakkaa. Työnantajalla ei Teknologiateollisuuden edustajan mukaan ollut mahdollisuutta tarjota luottamushenkilölle sellaista osa-aikaista työtä, joka vastaisi henkilön jäljellä olevaa työkykyä.
Työn keventäminen ei onnistunut molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, eikä työnantaja kokenut voivansa tehdä enempää.
Salolaisyrityksen toimitusjohtaja yritti ehdottaa luottamushenkilölle työsuhteen sovinnollista päättämistä vuoden 2020 syksyllä. Tarjoukseen sisältyi puolen vuoden irtisanomisajan palkka sekä uudelleensijoittumispalvelun maksaminen pikaisen työllistymisen varmistamiseksi. Tästä tarjouksesta luottamushenkilö kieltäytyi.
Lopulta tilanne eskaloitui tapaamiseen työnantaja- sekä ammattiliiton edustajien, työsuojeluvaltuutetun, toimitusjohtajan ja luottamushenkilön välillä. Todistajalausuntojen mukaan tuossa tapaamisessa kerrottiin, että luottamushenkilön työsuhde tullaan päättämään.
Ammattiliiton edustaja vetosi tapaamisessa laajaan työkyvyn arviointiin, jonka mukaan luottamushenkilö olisi voinut jatkaa työssäkäyntiä erinäisillä mukautuksilla. Teknologiateollisuuden edustajan mukaan salolaisyrityksen toimitusjohtaja oli sitä mieltä, että ”tälle asialle on nyt saatava piste”.
Vastaajan mukaan toimitusjohtaja ei halunnut pyytää edustettujen toimihenkilöiden suostumusta irtisanomiseen, koska toimitusjohtaja olisi rikkonut yksityisyydensuojaa luovuttaessaan luottamushenkilön terveystietoja eteenpäin. Koska arkaluontoiset terveystiedot olivat irtisanomisen juurisyynä, niiden käsittely olisi ollut väistämätöntä ja vastaajan mukaan ”raskasta ja hankalaa”. Työnantaja vetosikin ”pakkotilanteeseen”, joka hänellä irtisanomishetkellä oli.
Käräjäoikeuden istunnossa kävi kuitenkin ilmi, että toimitusjohtaja oli saanut Teknologiateollisuuden edustajalta suostumuskirjeen. Suostumuskirjeessä oli kerrottu luottamushenkilön tilanteesta, ja sen pohjalta luottamushenkilön olisi voinut irtisanoa laillisesti. Kirjeen olisi voinut suoraan toimittaa edustetuille toimihenkilöille, mutta toimitusjohtaja jätti tämän vaihtoehdon käyttämättä. Tämän perusteella Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun lakimies katsoi, ettei työnantaja ”käyttänyt kaikkia mahdollisuuksiaan toimia oikein”.
Asianomistajan mielestä vastaajan puolustukset olivat puutteellisia. Loppulausunnossaan asianomistajan oikeusavustaja sanoi, ettei puolustuksen lausuntojen perusteella ”luottamushenkilöä voisi koskaan irtisanoa, jos tämän työkyky on merkittävästi alentunut”, sillä terveystietoja ei voisi millään tavalla käsitellä.
Tapauksen rikossyyte on äärimmäisen poikkeuksellinen: käräjäoikeuksissa on annettu viimeisen viiden vuoden aikana ainoastaan yksi tuomio työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaamisesta. Luottamushenkilön irtisanomissuoja perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin, ja sen rikkomisesta voi saada sakkorangaistuksen.
Tuomio asiassa annetaan myöhemmin.
Kyllä se taasen tuntuu sille ettei työtä tekevä AY liikettä tarvitse.