Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta velvoittaa asuntoyhtiötä lopettamaan salolaisten Emilia ja Darby Thomasin omistamien asuntojen rakennusluvan vastaisen huoneistojen käytön eli majoitustoiminnan Piispankatu 6:ssa. Valvontajohtaja Leena Salmelainen oli tehnyt asiasta ehdotuksen, ja esittelijän ehdotus hyväksyttiin torstain kokouksessa.
Asuntoyhtiötä velvoitetaan lopettamaan rakennusluvan vastainen huoneistojen käyttö 30. marraskuuta mennessä, ellei myöhemmin myönnettävistä luvista muuta johdu.
– Tosi outo päätös ja kieltämättä tuli isona yllätyksenä, koska se perustuu rakennusvalvonnan epämääräisiin ja osittain virheellisiin kriteereihin, Emilia Thomas kommentoi asiaa tuoreeltaan torstai-iltana.
Thomas perustelee näkemystään muun muassa sillä, ettei vuokraustoiminta ei ole hänen mukaansa ammattimaista, vaan perheen vapaa-ajalla toteuttamaa toimintaa. Thomas myös sanoo, että Rakentamisen Topten-käytännön ohjeessa luetellut majoitustoimintaan viittaavat tunnusmerkit toteutuvat ainakin osittain kaikissa muissakin vastaavissa lyhytaikaiseen vuokraukseen tarkoitetussa asunnossa.
Jarkko Wallinkoski (liik.) teki kokouksessa muutosehdotuksen, jossa hän esitti mahdollisuutta siirtää päätöksen tekemistä, kunnes lainsäädännölliset toimenpiteet päivittyvät.
Pertteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että asuntojen vuokrausta ja majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö selkeytetään vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä.
Wallinkosken ehdotus raukesi kannattamattomana. Wallinkoski jätti asiaan eriävän mielipiteen.
– Ennakkopäätöksenä tuntuu kovalta, kun lyhytaikaiseen vuokraukseen ei ole lakia olemassa. Mielestäni on lyhytkatseista tehdä tällaista ns. väliaikaista päätöstä, koska tiedetään asian olevan hallitusohjelmassa, Thomas sanoo.
Thomasin mukaan lautakunta ei ole päätöstä tehdessään käsittänyt, minkälaisen matopurkin se tuli avanneeksi.
– Tästä voi tulla loputon valitusten suo. Päätöksiä voi tulla satoja, koska tiedetään, kuinka tulenarka aihe Airbnb-toiminta on monissa paikoissa. Onko rakennusvalvonta ylipäätään niin iso taho, joka saa tehdä tästä asiasta päätöksiä jatkossakin, Thomas pohtii.
Thomas ei osannut vielä tuoreeltaan sanoa, miten pariskunta aikoo edetä asian suhteen jatkossa.
– Olen vielä ihan puulla päähän lyöty päätöksen kanssa. Luulin, että tästä mennään suoraan hallinto-oikeuteen, mutta sain myös viestejä, joissa kerrottiin olevan mahdollista, että kaupunginhallitus käyttäisi asiassa otto-oikeutta. Se voi kuitenkin olla epätodennäköistä.
Turun rakennusvalvonta otti asian käsittelyyn, kun kaksi Piispankatu 6:n taloyhtiön osakasta teki Thomasien asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta valituksen.
Kesäkuun lopussa rakennusvalvonta antoi Thomaseille kehotuksen, että asuntojen majoitustoiminnan luonteinen vuokraus pitäisi lopettaa. Sen jälkeen Thomasit pyysivät asian saattamista rakennus- ja lupalautakunnan käsiteltäväksi.
Thomasien omistamat asunnot ovat kooltaan 15, 25 ja 39 neliötä. Thomasit aloittivat niissä lyhytaikaisen vuokrauksen Airbnb-palvelun kautta vuonna 2022. Pariskunnan tarkoituksena on ollut, että asunnot palvelisivat tulevaisuudessa heidän kolmen lapsensa tarpeita.
on aivan oikein että näitä säädellään.kun joutuisi itse moiseen tilanteeseen että omassa rauhallisessa rapussa alkaisi hotelliin verrattava vilske,olihan näitä huoneistokopperoita peräti kolme,joutuisi itse harkitsemaan muuttoa pois.kumman tulisi väistyä?
Turku teki oikean ratkaisun. Taloyhtiöillä on yleensä asunnot tarkoitettu asumieen ei ammatilliseen hotellitoimintaan. Taloyhtiöille olisi parempi jos kirjaisi yhtiöjärjestykseen kiellon ettei saa vuokrata kuukautta lyhempään aikaan.
Kuulostaa liiketoiminnalta.
Onko taloyhtiö taloyhtiö vai hotelli tms näkyy varmaankin yhtiöjärjestyksestä.
Sitä sitten vaan muuttamaan, jos majoitusliikettä pitää.
Tässä päätöksessä ei tulkittu yhtiöjärjestystä, joka tuskin edes ottaa asiaan kantaa.
Minulle on samantekevää, sallitaanko majoitustoiminta asunnoissa vai ei. Kiinnostavaa on se, tuleeko tästä kaikkia vastaavaa toimintaa harjoittavia koskeva ennakkotapaus vai pitääkö asia ratkaista jokaisessa tapauksessa erikseen. Ja onko jokaisella kunnalla oikeus tehdä itsenäiset ratkaisunsa eli voiko samanlainen toiminta Turussa olla kiellettyä ja Salossa sallittua.
Urpolle on siis samantekevää saako samassa taloyhtiössä harjoittaa kaavan vastaista, eli laitonta majoitustoimintaa, joka saattaa vaarantaa muiden asukkaiden paloturvallisuuden, käyttää pihalla olevia muiden asukkaiden tavaroita kuin omiaan ja heittää roskat laijttelemattomina sekajätteeseen jne. Naisystävän asumassa kerrostalossa Turussa lisäksi ilmeisesti Puolasta tulleet telakkatyöntekijät vielä tuulettivat tupakansavunsa porraskäytävään (onneksi eri rappu). Siellä käytöstavat paranivat kun taloyhtiö uhkasi hallintaanotolla. Vaikka ko. asunnon omistaja on as.oy:n hallituksessa, niin kova kovaa vastaan auttoi. Siellä vuokralaiset tyypillisesti asuvat viikkoja/kuukausia. Tuo oikeustie näyttäisi olevan tässäkin tapauksessa edessä. Varoitus, haaste käräjille jne. Voi mennnä kauan, mutta Thomasit joutuvat maksamaan oikeuskulut ja mahdollisesti tuottonsa korvauksena laittomasta toiminnasta.
Mainitsemasi lieveilmiöt eivät liity mitenkään majoitustoimintaan. Hyväksyttäviä asioita ne eivät ole hotellissakaan.
Rakennusluvissa määritellään mihin on lupa annettu kun rakennetaan.Jokaisen taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä myös mainitaan mihin tarkoitukseen asunnot on tarkoitettu. Jos henkilö ei edes asu taloyhtiössä ja vuokraa kolmea asuntoa ammattimaisesti, on kysymyksessä selvästi liiketoiminta. Asumiseen tarkoitettu taloyhtiö ei voi hyväksyä liiketoimintaa se on vastoin yhtiöjärjestystä.
Se on asukkaille todella ikävää kun asukkaat vaihtuu eivätkä välttämättä välitä yhtiön säännöistä hiljaisuuden ja roskaamisen kannalta. Ja koska aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään ei voi myöskään vuokraajalta vaatia vuokralaisen tekemiä vahinkoja talolle. Ne jäävät osakkaiden maksettaviksi.
Meillä on nyt kaksi määrittelyä vaativaa termiä, asunto ja ammattimainen. Tarkistin juuri, että yhtiöjärjestys määrittelee osakkeiden vastineet asunnoiksi, muttei tarkenna sen määritelmää tai käyttötarkoitusta. Asunnon lyhytaikaisesta vuokrauksesta toisen käyttöön nyt on kyse. Ei esim. asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta konepajatoimintaan. Vuokrauksen ammattimaisuuteen yhtiöjärjestys ei ota kantaa. Voihan joku omistaa kymmeniä vuokra-asuntoja ja elättää itsensä niillä, jolloin toiminta on ammattimaista. Ongelmaa ei tällaisesta ammattimaisuudesta kenellekään aiheudu, joten ammattimaisuus ei vaikuta olevan keskeinen asia. Jos asunnoissa saa vain asua, etätöiden teko lienee myös kiellettyä. Pitäisikö asiaan puuttua. Sinunkin kommentissasi painottuu vuokraustoiminnan kuvitteelliset lieveilmiöt. Niillä ei ole vaikutusta käsiteltävään asiaan, voihan omistajatkin käyttäytyä huonosti, samoin… Lue lisää »
Juuri näin.
Tuossa Turun tapauksessa on kyse hotellitoiminnasta, ei normaalista vuokra-asumisesta. Tavalliset, yleensä pitkäaikaiset vuokralaiset normaalisti käyttäytyvät niinkuin kuuluukin ja ottavat huomioon muutkin asukkaat, mutta tilapäiset hotelliasumista harrastavat tuskin aina välittävät muista asukkaista. Heitä eivät aina kiinnosta siisteys ja muiden rauha. Poislähtiessä näytetään keskisormea. Kokemusta on tuttavien kautta. Saivat tarpeekseen remonteista.
Edelleenkään mahdolliset lieveilmiöt eivät määrittele sitä, onko lyhytaikainen vuokraus sallittua vai ei. Lieveilmiöt vaikuttavat luonnollisesti siihen, mitä mieltä muut asukkaat vuokrauksesta ovat. Se on kuitenkin eri asia kuin vuokraustoiminnan luvallisuus.
Onko tämä asia saatu ratkaistua jo tällä palstalla tai pitääkö asia viedä ratkaistavaksi hallinto-oikeuteen? Miten tälläinen asia voi mennä eräillä niin pahasti ihon alle, vaikka väittää asian olevan itselleen samantekevä
Toivottavasti viedään. Minulle tosiaan on samantekevää lopputulos. Minulla ei ole asuntoa lyhytaikaisella vuokrauksella. Vain se vaivaa, että moni haluaisi kieltää toiminnan aivan ei syistä johtuen kuin esittää toiminnan olevan sääntöjen vastaista. Tällainen epäloogisuus on kestämätöntä.
Hyvä, että asuntoyhtiö puuttuu asiaan, peiteltyä liiketoimintaahan se on. Tuskin ne lapsetkaan yhtäaikaa niitä asuntoja tulevat tarvitsemaan.
Eli kotona ei jatkossa saa tehdä töitä. Hyvä muistaa ja myös noudattaa ohjetta itsekin.
Uutisoinnissa on Airbnb -vuokranantajan kanta on tullut esille, mutta ei taloyhtiön eikä asukkaiden.Vuokranantaja asuu muualla, joten ei voi tietää kovin hyvin, mitä mahdollista häiriötä Airbnb:n vaihtuvat vuokralaiset ovat aiheuttaneet naapureille. Asukkaat varmaan tietävät. Lainsäädäntöä pitäisi selventää, jotta Airbnb -vuokraukseen saadaan oikeudenmukaiset säännöt ja ohjeet koko Suomeen. Jos Airbnb -vuokranantaja haluaa pitää asunnot itsellään ennen omaa käyttöä, miksi vuokranantaja ei vuokraa niitä pitkäaikaisesti normaaliin tapaan ja neuvottele taloyhtiön kanssa? Ehkäpä syynä on se, että Airbnb-vuokraus antaa paremmat tuotot? Vuokranantajan pitäisi ajatella asiaa kuitenkin myös taloyhtiön ja naapureiden kannalta! Ymmärrän hyvin oman asunnon tilapäisen vuokrauksen muutamaksi päiväksi vuodessa hotellikapasiteetin täydentäjänä esim. paikkakunnalla… Lue lisää »
Minkä ikäisille lapsille hankitut asunnot, laittaa miettimään, onko montakin vuotta tarkoitus vuokraustoimintaa harjoittaa. Yhdestä asunnosta tuskin valituksia olisi tullutkaan. Lyhytvuokrattujen asuntojen naapurit ovat ympäri maata valituksia tehneet häirinnästä ja levottomuuksista yötä myöten.
Hämmästyttävän roolin asiassa saa omistajan motiivit ja toiminnan kannattavuus. Suuri halu monilla tuntuu olevan toisten toiminnan ohjaamiseen luomalla mielikuvia toisten toiminnan motiiveista. Oikeastihan motiiviperusteinen sääntely olisi hyvin hankalaa ja aiheuttaisi epäoikeudenmukaisia tilanteita. Kuvitelkaa itsenne tilanteeseen, jossa muut voisivat arvioida ratkaisujenne motiiveja ja sillä perusteella määritellä toiminnan hyväksyttävyyttä.
Tässäkin tapauksessa lieveilmiöt ovat keskeinen mörkö. Suuri osa asuntojen omistajista ei asu taloyhtiössä, eikä tämä ole ollut ennen mikään ongelma. Turha siitä siis nytkään on ongelmaa tehdä.
Termi sijoitusasunto, mikä on aiheena täysin hyväksyttävä ja tarjoaa mahdollisuuden asumiseen monille, tarkoittaa pyrkimystä kannattavuuteen.
Uutisoinnissa tuli esiin asukkaiden kanta. Tuskin myönteinen suhtautuminen olisi aiheuttanut valitusta.
Säilyttää pitää, että kerrostalossa uudet asukkaat velvollisia ilmoittamaan isännöitsijälle muuttonsa ja isännöitsijä velvollinen huolehtimaan huoltomiehen merkitsemään uusi nimi oveen sekä käytävän ilmoitustaululle. Kerrostalossamme uusi, keväällä aloittanut isännöitsijä ei em. velvoitetta halua täyttää – vaan on sanonut ja erilliseen ilmoitukseensa, että halutessaan saa nimensä ilmoitustaululle . No, edelleen talon entisten hallitusten päätös säännöissä, että ilmoitukset tehtävä. Nyt joutunut jälkeen huomaamaan muuton ja itse laittamaan muuttajan nimi ilmoitustaulun kohdalle. Ilmoitettu asukas vastuussa vieraistaan, joita ns. lyhytvuokralaisetkin ovat.
Mihin perustuu vastuun siirto vieraista asukkaalle? Miksi vieraat eivät olisi vastuussa itsestään?
Taloyhtiö voi esimerkiksi rajata saunan käytön vain vakituisille asukkaille ja lyhytvuokralaiset asukkaan yhteydessä saunaan pääsisi jne. muitakin rajauksia voi olla esim. autopaikat. Metelöinti myös asukkaan riesaksi ja rasitteeksi esim. häätöön mikäli jatkuvaa ollut.
Eikös taloyhtiö saa päättää itse millaista elämää talossa vietetään. Onhan noita sääntöjä vaikka kuinka. Meilläkin kiellettiin autojen pito sisäpihoilla ilman että kukaan valitti ja huusi: meitä ei kohdella tasa-arvoisesti. Kaikkien taloyhtiöiden koko Suomessa on kiellettävä autojen pito sisäpihoillaan. Muuten hovissa tavataan! Olen tässä asiassa talon asukkaiden kannalla. Ahneus on ikävä tauti.
Jokaisella pitää olla oikeus päättää vuokraako omaa asuntoa lyhyt- tai pitkäaikaisesti.
Ero onkin siinä, jos vuokraa satunnaisesti vuodessa silloin tällöin, ei useita päiviä tai viikkoja kuukausittain.
Mihin vedät rajan ja miksi juuri siihen?
Rajoja tullaan lähiaikoina vetämään ylemmältä taholta. Niitä ollaan jo ottamassa asialistalla ja hyvä niin.
Kysyin sinun mielipidettäsi asiaan.
Täytyy muistaa, että ns. asunnonomistaja omistaa ainoastan sisätilan. Ei etu-eikä takapihaa, eikä rakenteita. Hän omistaa vain osakkeet mikä oikeuttaa tilan käytön asuntona.
Hieman väärä todistus sinulla asunto-osakeyhtiöstä. Kerrostalossa osakkaat omista As Oy:n osakkeet, jotka kohdennettu asuntoihin. Asuntoon osakkaalla hallintaoikeus – siis asua ja maksaa yhtiövastikkeet ja muut yhtiön maksut päätösten mukaan. Yhtiöllä on vuosikokoukset, joissa mm. valitaan yhdessä hallitus – joka yleensä päättää yhteisten tilojen käytöstä. Piha voi olla yhtiön omistama tai vuokrattu kaupungilta – ja pihaa saa asukkaat hallituksen sääntöjen ja yhtiöjärjestyksen mukaan käyttää tasapuolisesti. Käyttömuotoja on talokohtaisesti: pihaistutuksia, piharakenteita esim. oleskelualueet, leikkipaikkoja jne. Ei piha ole vain näköalaa.
Tämähän on pässin lihaa. Kerroit juuri niinkuin asunto-osakeyhtiö toimii. Miten annoin väärän todistuksen? On piha edessä tai takana joko oma tai vuokrattu, vuokrattuja löytyy kyllä yksisyisiltäkin niin hallinta on yhtiöllä. Yhtiökokous ja Yhtiösäännöt määrittelee miten pihoja saa käyttää.
En viitsinyt kirjoittaa koko roskaa, mutta kiva kun pääsit kertomaan saman kuin minäkin. Hallituksen päätökseen ei kuulu tilojen käyttö. Se kuluu yhtiökokoukselle sekä siitä maininta voidaan laittaa Yhtiösääntöön jonka hyväksyy rekisteröinti hallitus.
On vielä olemassa myös osakeyhtiöitä jotka on tarkoitettu asumiseen(ei asunto-osakeyhtiö). niissä määräykset ja vastuut vähän poikkeaa asunto-osakeyhtiöistä.
Kirjoitit Pertti ”että ns. asunnonomistaja omistaa ainoastaan sisätilan”. Ei omista, eli siinä annoit väärän todistuksen. Kuten Lasse R. kirjoittaa, ”omistajalla”, eli osakkaalla on vain hallintaoikeus yhtiön tietyn osakesarjan määrittämään tilaan. Eli osakas ei omista asuntoaan, vaan remontitkin vaativat yhtiön luvan mikäli kosketaan kiinteisiin rakenteisiin. Maalaaminen ja tapetointi lienevät ainoita, mihin lupaa ei tarvita. Ne määritellään yhtiöjärjestyksessä, jota yhtiökokous voi muuttaa muiden lakien antamissa puitteissa. Piha ym. yleiset alueet määritellään yhtiöjärjestyksessä. Hallitus käyttää yhtiön vuosikokouksen sille antamaa toimivaltaa, mikä taas voidaan tarvittaessa punnita joko tavallisessa tai tarpeen vaatiessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Mikäli joku talossa majaileva luvatta käyttää muiden asukkaiden omistamia tavaroita, on… Lue lisää »
Miten te voitte väittää vastaan erehtymättömälle Pertille.
Tunnen nänä asiat varmasti paremmin kuin nämä kyseiset nimimerkit. Jos huolimafttomuuttani käytän termiä joka on arkipuheessa löytyy kyllä viisaampia. Olen kyllä tehnyt ns. yhtiöjärjestyksiä jonka nimi on muuttunut yhtiösäännöksi kun sen hyväksyminen meni Patentti- ja rekisterihallitukselle. Pihankäytöt on hyvä mainita jo siellä.Jos AOYL muuttuu sitä ei tarvitse muuttaa Yhtiösääntöihin mutta pitää noudattaa.
Asiantuntemuksesi ei kyllä oikein vakuuta. Ensin ”Yhtiösääntöön jonka hyväksyy rekisteröinti hallitus.” sitten ”yhtiösäännöksi kun sen hyväksyminen meni Patentti- ja rekisterihallitukselle”. Mitähän yrität oikeasti sanoa?
Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 kertoo vain yhtiöjärjestyksestä. Kaikki kommenttini ovat tuon laín kanssa linjassa. En ole juristi, mutta aika paljon näihin asioihin perehtynyt.