Varsinais-Suomen kunnissa on lukuisia erilaisia tulkintoja siitä, mitä ja miten oppilaiden tietoja voidaan Wilmasta avata oppilashuollon käyttöön. SSS selvitti maakunnan lukuisat Wilma-käytännöt.
Valtakunnallisia ohjeita on odotettu kuukausikaupalla. Opetushallitus lupaa, että ohjeet ovat vihdoin tulossa.

Lähes jokaisella Varsinais-Suomen kunnalla on oma tulkintansa siitä, miten opiskelijahallinto-ohjelma Wilman tietoja voidaan avata Varhalle siirtyneille oppilas- ja opiskeluhuollon tekijöille. Tiukka tulkinta tietosuoja-asetuksesta ja tietosuojalaista on johtanut kunnissa siihen, että lapsilla ja nuorilla on hankaluuksia saada oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluita. Koulujen henkilökunta taas kuvaa nykyistä tilannetta sietämättömäksi ja kaipaa tarkkaa ohjeistusta.

Vain kaksi varsinaissuomalaista kuntaa kertoo, että Wilma on esimerkiksi terveydenhoitajien, kuraattoreiden ja psykologien käytössä. Asia ilmenee TS-Yhtymän lehtien keräämistä tiedoista Varsinais-Suomen kunnista.

Kaksitoista kuntaa on linjannut, että Wilma ei ole oppilashuollon käytössä ja 13 kuntaa tulkitsee asiaa niin, että Wilma on osittain Varhan palvelukseen siirtyneen henkilöstön käytössä.

– Tilanne on hyvin sietämätön. Nykyisen tilanteen vuoksi oppilaita tippuu oppilashuollon piiristä. Tiedämme, kuinka tiivis aikuisten yhteisön pitäisi olla, jotta voisimme täysimääräisesti tukea oppilaitamme. Suuri ja painava seinä on nyt tullut väliin ja siihen kyllä moni oppilas putoaa, tiivistää Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola.

SALOSSA Wilma-ohjelma ei ole oppilas- ja opiskeluhuollon käytössä. Sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor sanoo, että kyse on lain tulkinnasta.

– Wilma on tarkoitettu opetuksen järjestämiseen. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa tai oppilasrekistereitä koskevassa lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä säädöstä, joka mahdollistaisi oppilasrekisterin tietojen luovuttamisen hyvinvointialueelle Wilma-järjestelmää käyttämällä, hän toteaa.

Pia Stoor sanoo, että tilanteessa huolestuttaa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien yhteydenpito opiskeluhuoltohenkilöstöön. Se on nyt käytännössä puhelimen ja sähköpostin varassa.

Hänen mukaansa ongelmalle ei ole tällä hetkellä juuri mitään tehtävissä kunnan tasolla.

– Odotamme valtakunnan tason muutosta lainsäädäntöön.

MYÖSKÄÄN Kemiönsaaressa Wilma ei ole käytössä opiskeluhuollon henkilöstöllä.

Sivistysjohtaja Marjaana Hoikkala sanoo olevansa huolissaan, miten opiskeluhuollon ammattilaiset pärjäävät nykyisin käytössä olevilla puhelimella ja sähköpostilla.

Wilman puuttuminen aiheuttaa myös työn hidastumista opiskeluhuollossa.

– Tilanne on vaikea, mutta emme oikein voi tehdä muuta kuin odotella korkeammalta taholta valtakunnallista ohjeistusta asiassa, Hoikkala sanoo.

MARTTILASSAKAAN Wilma ei ole ollut opiskeluhuollon käytössä vuoden alusta alkaen.

Pienessä kunnassa on yksi 150 oppilaan alakoulu, eikä omaa yläastetta tai lukiota. Yhteydenpito onnistuu puhelimella tai sähköpostilla, eikä erityisiä ongelmia ole tullut.

– Olemme pieni koulu, jossa myös oppilaat suoraan hihasta nykäisemällä saavat yhteyden opiskeluhuollon ammattihenkilöihin, rehtori ja sivistysjohtaja Satu Virtanen muistuttaa.

Marttilassa puitiin Wilman käyttöä viime syksyn aikana, kun tiedossa oli, että opiskeluhuolto siirtyy hyvinvointialueelle. Lopulta päädyttiin siihen, ettei Wilma ole käytössä.

– Tiedän, että osa kunnista on päätynyt omaan ratkaisuunsa. Olen odottanut Opetushallitukselta selkeää ohjeistusta asiaan, Satu Virtanen sanoo.

Perusopetusjohtaja Jouni Karvonen Koskelta kertoo, ettei Wilma ole Koskella oppilashuollon käytössä. Yhteyttä vanhempiin ja oppilaisiin pidetään puhelimella ja sähköpostilla.

– Opetushallitus on linjannut asiaa. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on tämä, toivottavasti tilanne muuttuu pian valtakunnallisesti, Karvonen toteaa.

VARSINAIS-SUOMEN kunnista Lieto on valinnut Wilman käyttöoikeuksien osalta monia muita kuntia väljemmän tulkinnan. Lieto on antanut oppilashuollolle pääsyn kaikkiin heidän arjen työhönsä vaikuttaviin perustietoihin, kuten oppilaiden yhteystietoihin.

Oppilashuollon viestintä ja yhteydenotot hoidetaan Wilman kautta. Sivistystoimialan johtaja Laila Mäkelä perustelee tulkintaa asiakkaan edulla.

Liedon näkemys on varsin salliva, mutta johtava rehtori, Ilmaristen koulun rehtorina toimiva Pekka Teittinen kokee silti, että linjaus ei ole riittävä.

– Varsinkin koulukuraattoreiden ja psykologien tulisi saada laajemmat oikeudet. He eivät Liedossakaan näe enää työlleen hyvin tärkeitä tietoja, kuten poissaolojen syitä, tuntimerkintöjä, oppilaan tuen tasoa tai esimerkiksi lukihäiriökartoituksiin vahvasti liittyviä koearvosanoja. Varsinkin koulukuraattorille tulevat asiat ovat usein akuutteja, ja tietojen selvittäminen opettajilta vie aina aikaa.

LAITILASSA lakia tulkitaan tiukasti ja Wilman oikeuksia ei luovuteta Varhan henkilöstölle. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi kuraattori tai terveydenhoitaja tarvitsee oppilaasta tietoja, hän tekee kirjallisen tietopyynnön. Tietopyynnöstä tulee käydä ilmi, minkä lain puitteissa tietoja halutaan. Rehtori arvioi, luovutetaanko oppilaan tietoja pyynnön perusteella vai ei.

– Asianhallintajärjestelmään tulee aina merkintä siitä, mitä tietoja on luovutettu ja millä perusteella, kertoo Laitilan sivistysjohtaja Susanne Laaksonen.

TURUSSA oppilas- ja opiskelijahuolto pääsevät Wilmassa oppilaan perustietoihin ja voivat käyttää sitä viestintään.

– Minkäännäköistä hyötyä tästä muutoksesta ei ole seurannut, mutta suunnattomasti haittaa oppilas- ja opiskeluhuollolle kylläkin, toteaa Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen.

Turku on luopumassa Wilman käytöstä kokonaan, kun se ottaa käyttöön uuden, laajemmin oppilaita ja opetusta palvelevan Digione-palvelualustan. Käyttöönoton aikataulu tarkentuu parin viikon kuluttua, mutta alustavien tietojen mukaan se voisi tapahtua jo ensi vuonna. Koekäyttöön se otetaan 1–4 turkulaisessa peruskoulussa syksyn aikana.

Oppilashuollon rajoitteita tiedonsaantiin Digione ei kuitenkaan poista.

– Järjestelmä yksinään ei pysty sitä muuttamaan, koska rajoitteiden takana on laki. Nyt olisi äärimmäisen keskeistä, että tämä kestämätön tilanne oppilashuollon osalta saataisiin korjattua, toteaa hankepäällikkö Seppo Pukonen Turun kaupungilta.

Wilma-selvityksen tekivät yhteistyönä TS-Yhtymän lehdet Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti, Turun Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat.

Opetushallitus: tulkintaohjeet tulossa muutaman viikon kuluttua

SSS | Johanna Käkönen

Varsinais-Suomen kunnissa ja kouluissa Wilman käyttöoikeuksien tulkintaohjeita on kaivattu kuukausitolkulla.

Opetushallituksesta luvataan, että ohjeistus on vihdoin tulossa, tosin vasta muutaman viikon sisällä.

Kyseessä on juridinen ohjeistus siitä, mitä tietoja voi näyttää ammattiryhmäkohtaisesti Wilman tai jonkun muun opiskelijahallinto-ohjelman sisällä ja miten tietoja voi avata tai piilottaa.

– Arkkitehtuurityö on saatu valmiiksi elokuussa ja tukimateriaali sen rinnalle on nyt viime metreillä. Tulemme järjestämään koulutus- ja tukitilaisuuksia kunnille ja kouluille, kertoo opetusneuvos ja juristi Laura Francke Opetushallituksesta.

Francken mukaan työ vaatii kuntien hallinnossa teknistä osaamista.

Uusi ohjeistus ei siis poista tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tuomia rajoituksia, vaan se kertoo, miten niitä kuuluu tulkita ja miten ohjelmaa pitää säätää pykälien vaatimalla tavalla.

– Wilman lisäksi kouluissa tarvitaan muitakin tiedonsiirtotapoja. Niitä on tarvittu aina ja tarvitaan jatkossakin, täsmentää Francke.

Myös paikallinen tulkintavastuu säilyy.

– Paikallisesti pitää katsoa ammattihenkilön tehtävänkuvaus ja sen myötä käyttöoikeuksien rajaukset. Jos esimerkiksi terveydenhoitajan työ kattaa vain tietyt koulut isossa kunnassa, pitää tietojen näkymiseen liittyvä rajaus tehdä hänen työhönsä kuuluvien koulujen mukaan.

– Meille tärkeää on, että ammattihenkilöt saavat työnsä hoidettua, eli jokaisen tehtävän kannalta olennaiset tiedot siirtyvät niin, että tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain pykäliä noudatetaan.