Työllisten määrä oli elokuussa 45 000 suurempi kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus. Myös työttömien määrä nousi ja oli 5 000 suurempi kuin viime vuoden elokuussa. Nousun taustalla oli naisten parempi työllistyminen. Työllisiä naisia oli elokuussa 49 000 enemmän kuin viime vuonna, mutta työllisiä miehiä oli 4 000 vähemmän.
Ikäryhmässä 20–64-vuotiaat työllisyysasteen kausivaihteluista puhdistettu trendiluku oli 77,8 prosenttia, ikäryhmässä 15–64-vuotiaat 74,1 prosenttia. Työttömyysasteen trendiluku oli puolestaan 7,2 prosenttia.
Lukuja kommentoineet ekonomistit pitivät lukuja jopa odottamattoman hyvinä.
– Taloudessa ei mene hyvin, ja jossain kohtaa se alkaa näkyä työllisyydessä. Mutta odotin, että selkeämpi käänne alaspäin olisi jo tullut. Työllisyys ei nyt heikkene niin kuin se tällaisessa suhdanteessa tavallisesti tekee, kirjoitti Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk pikakommentissaan.
Tyynestä myrskyn edellä kertoo se, että naisten ja miesten tilanne eriytyy. Miesten työllisyys on lähtenyt laskuun, naisten sen sijaan paranee edelleen.
– Miesvaltaiset alat reagoivat suhdanteen heikkenemiseen yleensäkin voimakkaammin. Voisiko sitten naisten työllisyyttä selittää sote-alan voimakas työvoimatarve, Busk pohti
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi kommentissaan, että rakentamisen ja teollisuuden kasvavat haasteet eivät vielä näkyneet työllisyyskehityksessä.
– Työmarkkinoiden kääntyminen heikompaan suuntaan antaa odottaa itseään. Suomen hidastuva talouskehitys ja tärkeimmän vientialueemme eli Euroopan talouden entistä pahempi yskiminen eivät vielä näy luvuissa, Malinen summasi.
Heinäkuu oli kummajainen
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen totesi, että muutokset olivat pieniä. Heinäkuun tilastossa nähty 83 000 pudotus työllisyyden määrässä oli siten vain kummajainen, Sorjonen sanoi viestipalvelu X:ssä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi kommentissaan, että työllisyysasteen trendi ei ole viime syksyn jälkeen juuri muuttunut, vaan kuvaaja kulkee vaakasuorassa.
– Viime kuussa koettiin melkoinen säikähdys, kun työllisyys tippui yllättäen rajusti. Nyt näyttää siltä, että kyse oli yksittäisestä huonosta kuukaudesta eikä rajumman työllisyyden laskujakson lähtölaukauksesta, Appelqvist kirjoitti.
Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti puolestaan, että työttömien työnhakijoiden määrä oli 10 400 korkeampi kuin viime vuoden elokuussa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 64 700, ja avoimia työpaikkoja oli 114 000. Määrä oli 61 100 pienempi kuin vuosi sitten.
– Suhdanteen viileneminen ilmenee selkeimmin avoimien työpaikkojen määrän alenemisessa. Historiallisesti ajatellen tarjolla olevien työpaikkojen määrä on silti edelleen melko korkea. Avoimet työpaikat eivät tosin ole pelkästään positiivinen asia, sillä työvoiman kysynnän lisäksi sitkeästi avoimena pysyvät paikat saattavat kertoa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista, Appelqvist huomautti.
Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 249 500. Mukana ovat työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut.
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttöminä olleita oli hiukan vähemmän kuin vuosi sitten. Määrä laski 1 500:lla ja oli 90 800.
YTK:n jäsenkunnassa työttömyys nousi
YTK Työttömyyskassa kertoi, että sen jäsenkunnassa työttömyys oli 6,8 prosenttia. Se kasvoi elokuussa 1,2 prosenttiyksikköä verrattuna heinäkuuhun ja 0,3 prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. YTK:n jäseniä on yli puoli miljoonaa, ja se on Suomen suurin työttömyyskassa. Ammattiliittoihin kytkeytymätön YTK tunnetaan myös Loimaan kassana.
– Talouden merkit osoittavat alaspäin, ja etenkin yli 55-vuotiaiden työttömyyden nousuvauhti oli viime kuussa nopea, sanoi YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen tiedotteessa.
Nina Törnudd
