
Entistä useampi suomalaispotilas saa sähköhoitoa, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) neuro- ja vanhuspsykiatrian ylilääkäri Annamari Sorri. Sähköhoitoa käytetään tyypillisimmin vaikean tai psykoottisen masennuksen hoidossa. Psykoottisessa masennuksessa potilaan todellisuudentaju on hämärtynyt.
Sähköllä voidaan hoitaa myös esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa.
– Vielä 20 vuotta sitten sähköhoitoa saivat pääosin sairaalassa olevat huonokuntoiset potilaat, kun tällä hetkellä suurin osa potilaista tulee avohoidosta. Tietoisuus siitä, että sähköä voidaan ja kannattaakin kokeilla, on lisääntynyt, Sorri sanoo.
Sorri arvioi koronapandemian lisänneen sähköhoitopotilaita viime vuosina. Monen masennus vaikeutui ilman sosiaalista verkostoa ja muita aktiviteetteja, mikä näkyi Taysissa erityisesti vanhuspsykiatrian osastolla.
Sähköhoidon maine on parantunut, ja ennakkoluulot hoitoa kohtaan ovat vähentyneet, kertoo psykiatrian dosentti Tuukka Raij Husista.
– Sähköhoidon julkisuuskuva oli aikoinaan aika negatiivinen. Ihmisten tietämys hoidosta perustui fiktiivisiin näkemyksiin, kuten Yksi lensi yli käenpesän -elokuvaan, jossa sähköhoito oli kuvattu hyvin julmasti ja tavallaan rangaistuskeinona. Viime kymmenen vuoden aikana sähköhoito on saanut paljon myönteistä näkyvyyttä julkisuudessa, Raij toteaa.
Sorrin mukaan osa potilaista kieltäytyy edelleen sähköhoidosta, mutta moni muuttaa mielensä saatuaan riittävästi tietoa asiasta.
Tehokkainta ikääntyneillä
Sähköhoitoa annetaan eniten yli 70-vuotiaille potilaille, ja suurin osa potilaista on naisia. Tutkimusten mukaan sähköhoito tehoaa parhaiten iäkkäiden ihmisten masennustiloihin, minkä lisäksi vanhuksilla on suhteessa enemmän vaikeita psykiatrisia oirekuvia, kuten psykoottista masennusta, kertoo Raij.
Kaikenikäisiä aikuisia potilaita kuitenkin hoidetaan. Harvakseltaan sähköhoitoa annetaan myös yli 12-vuotiaille nuorille tilanteissa, joissa mikään muu hoito ei auta.
– Nuorten sähköhoidosta on hyviä kokemuksia, mutta käytettävissä oleva tutkimustieto on sen verran niukempaa verrattuna aikuisiin, että potilaita seurataan erityisen tarkkaan ja muut hoidot kokeillaan erityisen huolellisesti, Raij sanoo.
Raijin mukaan ennen sähköhoidon kokeilemista masennuspotilaita hoidetaan tyypillisesti psykoterapialla ja usein myös lääkityksellä.
Jos ihminen on syvästi masentunut ja alkaa olla ikään kuin sulkutilassa – ei syö eikä juo, eikä häneen saada kontaktia – sähköhoito on aloitettava heti, ylilääkäri Sorri Taysista huomauttaa.
Sähköhoitoa annetaan tyypillisesti kolme kertaa viikossa muutaman viikon ajan. Sähkön vaikutukset ovat sitä selkeämpiä ja nopeampia, mitä vakavammasta masennustilasta on kyse.
– Kun olemme hoitaneet näitä lähes sulkutilassa olleita ihmisiä, jo muutaman hoitokerran jälkeen he ovat alkaneet toimia. Kun hoitosarjaa on jatkettu, seuraavaksi on tullut olemuksen kirkastuminen. Noin 6–10 kerran jälkeen potilaat ovat huomanneet myös mielialansa muuttuneen paremmaksi, Sorri kuvailee.
Sähköhoitoa annetaan Sorrin mukaan useimmiten vain yksi hoitosarja, jonka jälkeen vointia ylläpidetään muilla hoitomenetelmillä.
Haittavaikutuksina muistivaikeuksia
Lievät psykiatriset häiriöt ovat yleistyneet Suomessa jo pitkään, mutta sähköhoito on syytä varata ensisijaisesti vaikeampien psykiatristen tilojen hoitoon, kertoo Tuukka Raij. Lievempiäkin tiloja voidaan hoitaa sähköllä, mutta tällöin hyötyjen ja haittojen suhde ei ole yhtä hyvä.
– Mitä lievempi hoidettava häiriö on, sitä vähemmän sähköhoito yleensä lievittää oireita – mutta haittavaikutukset eivät ole yhtään vähäisempiä, jolloin ne saattavat tuntua potilaasta voimakkaammilta ja häiritsevämmiltä. Osa näistä potilaista on kokenut, että hoidosta on ollut jopa enemmän haittaa kuin hyötyä, Raij toteaa.
Annamari Sorrin mukaan sähköhoidon yleisimmät haittavaikutukset – päänsärky ja lihaskivut – tulevat heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen, mutta niitä saadaan lievitettyä särkylääkkeillä. Merkittävimpänä haittana potilaat kokevat muistivaikeudet, joiden takia hoitosarjan aikaiset tapahtumat eivät jää mieleen. Jonkinasteiset muistivaikeudet ovat sähköhoidon yhteydessä yleisiä.
Harvinaisempia haittavaikutuksia ovat tilapäinen sekavuus hoidon jälkeen, pitkittynyt epileptinen kohtaus tai ohimenevät rytmihäiriöt.
– Kaiken kaikkiaan sähköhoito on todella tehokas, turvallinen ja tärkeä hoitokeino vakavissa masennustiloissa, Sorri sanoo.
Janita Virtanen