Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ei ole tulossa laajoja muutosneuvotteluja talouden tasapainottamiseksi, lupaa hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen.
– Neuvotteluja käydään kuitenkin tarpeen mukaan ala- ja tapauskohtaisesti, hän arvioi maanantaina hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa.
Muutosneuvotteluja on käyty tai käynnissä useilla hyvinvointialueilla. Talous on kaikilla pahasti alijäämäinen. Ennen kaikkea valtiolta tuleva rahoitus ei riitä kattamaan menoja.
Varhan tämän vuoden budjetti laadittiin valmiiksi 56 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nyt näyttää siltä, että alijäämää kertyy kaksinkertainen määrä, 115 miljoonaa euroa. Lain mukaan hyvinvointialueen on katettava alijäämä seuraavien kahden vuoden aikana.
Varhan budjetti on noin kaksi miljardia euroa.
– Kahden prosentin leikkaus vuosittain on vaikeaa, mutta se on mahdollista, sanoi Martikainen.
Tänä vuonna tilanne on kuitenkin sellainen, että Varha joutuu Martikaisen mukaan ottamaan lyhytaikaista lainaa palkkojen maksuun.
Varhan hallitus käsittelee tänään tiistaina Martikaisen esitystä alijäämän kattamiseksi. Toimenpiteitä ovat muun muassa vuokratyövoiman käytön vähentäminen, henkilöstön poissaolojen vähentäminen sekä henkilöstömitoitusten tarkistaminen vain lakisääteiselle tasolle. Hallintohenkilöstön tehtäviä tarkistamalla varmistetaan, että henkilöstöä käytetään tehokkaasti.
Lähetekäytäntöjä yhdenmukaistetaan ja tarpeettomia lähetteitä vähennetään. Ostopalvelut eivät saa kallistua enempää kuin valtion määrittelemä indeksi sallii.
– Toimenpiteiden vaikutus on hankalasti arvioitavissa, mutta kulujen kasvu täytyy pysäyttää, sanoi Martikainen.
Varhan valtuuston kokouksessa viritettiin kapinaa sitä vastaan, millä aikataululla talous on tasapainotettava. Lain mukaan alijäämä on katettava kahdessa vuodessa. Valtuutettu Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että aikajänne on mahdoton. Hän viittasi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtajan Timo Aronkydön haastatteluun Helsingin Sanomissa. Aronkytö kertoi, että hänen alueellaan toimintaa kehitetään niin, että vaikutukset näkyvä vasta vuosien päästä.
Saarikko kysyi, aikooko Varha ottaa kahden vuoden tasapainotusvaatimuksen lähtökohdaksi. Vuoden 2023 alijäämä on katettava viimeistään vuonna 2026.
– Uskon, että säästöt ovat tehtävissä, mutta pitää saada järkeistystä siihen, millä tahdilla pitää tasapainottaa. Päämäärästä ei pidä luopua, mutta mikä on aikataulu?
Saarikko oli valtiovarainministerinä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, jonka esityksen mukaan sote-uudistus toteutettiin.
– Jos hyvinvointialueen alku mokataan säästöprojektilla, se kertautuu päätöksissä niin, että luottamus palveluihin rapisee, sanoi Saarikko.
Niinikään viime hallituksen ministeri Li Andersson (vas.) totesi, että lainsäädäntöä ja rahoitusmallia ei ole luotu tilanteeseen, jossa alijäämät ovat suuria heti uudistuksen alkuvaiheessa.
Vasemmistoliiton Lotta Laaksonen sanoi, että Varhan tulee nousta Vantaa-Keravan rinnalle. Ari Korhonenkin (sd.) vaati lisäaikaa talouden tasapainottamiselle.
– En pidä 3,5 prosentin budjetin ylitystä kovin erikoisena, kun ottaa inflaation huomioon. Kustannukset ovat vääjäämättä takamatkalla, kun talous on mitoitettu kahden menneen vuoden keskiarvona. Meidän tekosiamme ei ole se, mihin suuntaan talous on mennyt.
Soten kustannuksia arvioitaessa on käytetty kuntien vuoden 2021 budjetteja ja 2022 talousarvioita.
Kokoomuksen Ville Valkonen huomautti, että Varha ei voi alkaa tulkita, vaan ”on ehdottomasti mentävä tämän hetken lainsäädännön mukaan”. Hänen mukaansa haasteet ovat niin valtavia, että hallitus–oppositio-asetelmaa ei voi olla.
Varhassa on noin 23 000 työntekijää.
Pienemmissä reuna alueen kunnissa palvelut tulevat vähenemään rajusti ja osa palveluista siirtyy asiakkaiden tavoittamattomiin, katsotaan vuoden päästä mikä on silloin säästötavoitteen suuruus.
Pienimmistä noin 200 kunnasta pitäisi hankkiutua eroon ja samalla tietysti 200 kunnanjohtajasta, -sihteeristä, urheilukentän hoitajasta jne., sitten saattaisi rahat riittää palveluihinkin. On utopiaa kuvitella, että jokaisessa peräkylässä on terveyskeskus ja jos asiakkaat eivät sitä isompaa kylää tavoita, niin se on voivoi tai muutto lähemmäksi.
Saarikko ja Andersson ovat ihan itse olleet päättämässä hyvinvointialueita ohjavista säädöksistä.
Andersson tai hänen sijaisensa on ollut päättämässä kaupungin alijäämäistä budjetointia, jolla taktikoitiin pienemmät valtionosuusleikkaukset kaupungille.
Aluehallinnot ovat täynnä viisaita poliitikkoja ja palveluista nipistetään, johtuuko se kurjistaminen niistä nimenomaisista poliitikoista?
Varhasta tuli Harha, kuten pelkäsimmekin. Terveyskeskuksien Salossa ja Halikossa tulisi pysyä, ja jos Kisko, Suomusjärvi-Kiikala ja Perniö poistetaan, niin tilalle TK-vastaanotolla varustettu iso asuntovaunu kiertämään liitoskuntia. Sieltä kun autottoman tai muidenkin on pitkä matka ajella Cityyn lääkärille, johon ei aikoja tahdo saada. Neuvolatoiminta myös helpommin saataville.
Varha voisi aloittaa ihan pienistä säästöistä. Kuten kahden omaishoidettavan palkkiolaskelmat tulevat eri kirjekuorissa. Kun voisi tulla samassa kuoressa. Salon aikana laskelma oli sähköinen ja palkkio maksettiin molemmista, ei erikseen. Luulis tuon pankkisiirronkin jotain maksavan? Lisäksi huomaa että säästö aloitettiin. Koska korkeampaa palkkiota alennettiin ja toisen jolla alempi, ei edes tarkastettu. No, tähän on hyvä syy. Korkeammasta alimpaan on 200€/kk ero ja alin on vielä Salon kaupungin maksamaa, ei vielä Varhan eli jos toisenkin palkkio tarkistettaisi Varhan kriteereihin, Varha joutuisi maksamaan toisesta 20-30€/kk enempi. Mut ei olekaan mikään kiire tämän toisen hoidettavan palkkion kanssa. Ehkä joskus kun ehtivät, mutta tää suuurempi… Lue lisää »