Harvemmin näkee nosturia olohuoneessa, mutta täällä se on tarpeen. Teemu Heinosen ja Anu Suontaustan uudessa kodissa on meneillään tapettien repiminen seitsemän metriä korkealta seinältä. Onneksi ulko-ovi on nosturille tarpeeksi leveä ja betonilattia tukeva.
Vuonna 1991 rakennetun valkoisen paritalon harja kohoaa Someron keskustan omakotialueella näyttävänä terävänä kolmiona. Korkein kärki on yläkertaa, jossa huonekorkeus on enimmillään viisi metriä.
– Tämän on suunnitellut Jaakko Lehtinen, sama arkkitehti, joka piirsi silloin Someron Osuuspankin. Muistan että pikkupoikana katselin, kun tätä rakennettiin. Olen kotoisin joen toiselta puolelta, Heinonen kertoo.
Ihmeellinen talo jäi mieleen, ja vuonna 2007 Heinonen pääsi näkemään sisätilat, kun hän kävi asentamassa silloiselle asukkaalle ilmalämpöpumpun.
Nyt hän huomasi heti, kun unelmatalo tuli myyntiin, ja myös Suontausta kiinnostui.
– Olen muuttanut Somerolle Huittisista tavattuani Teemun. Tämä talo pisti silmään joskus, kun hän ajelutti minua täällä ympäri, Suontausta kertoo.
– Se mietitytti, että tämä on paritalo, kun tulemme omakotitalosta. Mutta heti kun astuimme sisään oli selvää, että tämä se on.
Paritalo on sijoitettu kulmatontille siten, että asuntojen etupihat sijaitsevat omassa rauhassaan eri teiden puolella. Takapihallakin jako on selvä, rajalla kasvaa tuija-aita.
– Meille tulee takapihalle uima-allas, vanhassa paikassakin on, ja siitä en luovu, Heinonen sanoo.
Muuttomatka ei ole pitkä, parisataa metriä. Vanha koti on rintamamiestalo, joten tilaa tulee reilusti lisää. Uudessa kodissa asuinneliöitä on 260.
Anu Suontausta hehkuttaakin uudessa kodissa juuri tilan tunnetta. Uusioperheessä on kuusi lasta, joista kolme nuorinta asuu kotona. Suontaustan mielestä uudessa kodissa on hienoa sekin, että sitä laitetaan nyt alusta asti oman näköiseksi yhdessä.
Pariskunta on tarttunut toimeen vauhdilla, paljon on tapahtunut jo reilussa viikossa.
– Lattia lähti räjähtämällä. Heti kun saatiin avaimet, ajateltiin että otetaan vähän parkettia irti, Suontausta kertoo.
Päivässä olikin hakattu irti koko alakerran parketti. Tapetinriekaleitakin on kertynyt säkkikaupalla, mutta vielä riittää repimistä. Ja sitten tulee riittämään tapetointia. Heinonen on laskenut, että koko taloon kuluu 80 rullaa.
Tapetti tulee melkein kaikkialle, paitsi alakerran olohuoneen korkeaan päätyseinään, joka on tiilipintainen.
– Se oli punatiilen värinen, ja valkoiseksi maalaaminen toi paljon valoisuutta. Lattiaan tulee vinyylikorkki ja valaisimiksi kaksi isoa kattokruunua, Heinonen kertoo.
Alakerran toisessa päädyssä olevaan keittiöön on nyt avoin näkymä olohuoneesta, kun välistä poistettiin paljeovi. Puunväristen kaappien tilalle on tulossa valkoinen keittiö.
Keittiön seinät oli kokonaan päällystetty valkoisilla laatoilla, mikä tuntui sairaalamaiselta. Nyt seiniä on levytetty tapetointia varten.
Kustannusten säästämiseksi työt tehdään mahdollisimman pitkälle itse.
– Vieraita ei ole ollut töissä, paitsi märkätiloihin ja putkitöihin on tulossa. Olen itse sähköasentaja ja tehnyt aika paljon, Teemu Heinonen kertoo.
Anu Suontausta kiittää, että puoliso on erittäin taitava käsistään. Itse hän sanoo nauraen olevansa hyvä työnjohtaja.
Tilan korkeus lisää paineita siihen, että valintojen täytyy olla varmasti hyviä ja työn laadukasta.
– Tehdään kerralla kunnolla, ei tätä remonttia halua hetken päästä uudelleen tehdä, Suontausta sanoo.
Aikatauluissa on pitänyt ottaa huomioon esimerkiksi, että silloin tapetoidaan korkea seinä, kun nosturi on paikalla.
– Löysin täydellisen tapetin, mutta siinä oli kahden viikon toimitusaika, joten siitä piti luopua. Sen asian kanssa pitää nyt elää.
Sisustustyyli on tarkoitus säilyttää melko samanlaisena kuin vanhassakin kodissa.
– Maalaisromanttinen tyyli on lähellä sydäntäni, vanhaa ja uutta, paljon valkoista, Suontausta kuvailee.
– Meillä on samantapainen maku, mutta jotain eroja löytyy. Anu sai päättää keittiön ja minä saan päättää saunan ja pesuhuoneen, vaikka niin se taitaa mennä, että ehdotan jotain laattaa ja Anu hyväksyy tai tyrmää sen, Heinonen kertoo.
– Saatan tyrmätä jonkin asian heti, mutta sitten muutan mieleni hetken päästä, Suontausta sanoo.
Hän huomauttaa hyväksyneensä esimerkiksi kattokruunut, joita ei olisi itse valinnut.
– Haluan kaikennäköistä kimalletta. On kiva kun kattokruunut näkyvät heti ovesta sisälle tullessa, Heinonen sanoo.
Uusia huonekaluja hankitaan vain sen verran kuin tarvitaan tilan lisääntymisen vuoksi. Vanha sohva menee yläkertaan, alas tulee uusi. Ensin kuitenkin riittää vielä työtä remontissa, ja Heinosen mielestä se on hyväkin asia.
– En tykkää talvesta yhtään, ja näin talvi kuluu nopeasti.
