Kaupungin tulevaisuuteen onkin nyt sitten kaavailtu esitystä, jonka mukaan Uskelan koulun tontille rakennetaan uusi koulu ja uusi päiväkoti.
Saattaa olla, että keskustan väkiluku kasvaa, mutta tuskin syntyvistä lapsista, tulevista koululaisista. Minun ymmärtääkseni keskustaan muuttoa suunnittelevat ikäihmiset, kun he huomaavat, että entisistä kuntaliitos-Salon kunnista, nykyisistä kaupunginosista vielä saatavat palvelut pikku hiljaa lopetetaan.
Asioita valmistelevat virkamiehet, myös päättäjät näyttävät tässä kaupungissa aina vaan unohtavan sen, millainen tämä kaupunki ihan oikeasti on.
Välimatkat kaupunginosista toisiin ovat vallan huikeat ja autottomille melkein mahdottomat, vaikka miten päin Paikun vuoroja lisättäisiin ja muokattaisiin.
Kaupungin pinta-ala on 2 168 neliökilometriä. Vertaa sitä nyt vaikka Turkuun, jossa on 306,4 neliökilometriä tai Helsinkiin: 213,8 neliökilometriä!
Edellä mainittujen lukujen pitäisi kertoa, että ei Salon kaupungin kehittäminen voi, eikä todellakaan saisi pyöriä vain torin ja sen lähistön ympärillä.
Jos nyt lapsiluvun vähäisyys uhkaa kolmen kyläkoulun tulevaisuutta, minäpä kysyn ja ihmettelen näin julkisesti: Miksei oppilasmääriä voida koulujen kesken tasoitella?
Miksei suurten oppilasmäärien kouluista voida siirtää oppilaita lopettamisuhan alla oleviin kouluihin?
Yhtä lailla se Paikku kulkee kylille päin kuin kyliltä keskustaan. Oppisivat lapset vähän uudenlaista yhteisöllisyyttäkin. Bussin kyydissä näkisi myös sen, että on näissä meidän maalaismaisemissammekin sitä jotain.
Koulujen paikallaan pysyminen, siellä missä niitä nyt vielä on, antaisi tänne muuttoa havitteleville lapsiperheille uskoa tulevaan. Nyt sellaista ei ole, vaikka kaupungin strategia hehkuttaa, että avaimia on kaikkiin oviin ja kaupungin rikkautena ovat mm. elävät ja yhteisölliset kylät.
Eikö yksi iso ja merkittävä rikkaus olisi juuri se, että kylällä on koulu ja että se koulu on siellä vielä tulevaisuudessakin?
Marjatta Halkilahti
Muurlan kaupunginosa
Oli naivia, jos joku kuvitteli, että kuntaliitos ei aiheuttaisi palvelujen keskittämistä – sehän on ollut pääkeino karsia menoja.
Ja kuitenkaan ei ole ollut näytettävissä tietoa palvelujen keskittämistä saatujen kulujen vähenemisestä. Näin on uutisoitu joskus. On palveluja, joihin tuli km-korvauksia lisäksi palkkakuluihin, kun piti ajella ympäri laajaa aluettamme palveluiden viemisessä, esim ruokapalvelut, vanhusten kotipalvelut yms.
Mainio kirjoitus. Voihan niitä kaupunkilaislapsiakin yhtä lailla kuljettaa koulubussilla.