Salon kaupunki hakee lisäpotkua elinvoimatyöhön rukkaamalla organisaatiotaan vuodenvaihteessa.
Nykyinen kaupunkikehityslautakunta ja kaupunkikehitysjohtajan virka lakkautetaan. Paketti jaetaan kahtia siten, että elinvoimapalvelut keskitetään kaavoituksen kanssa kaupunginhallituksen alaiseen elinvoimajaostoon.
Tekniset palvelut erotetaan omaksi toimialakseen, ja kaupunkiin perustetaan tekninen lautakunta.
Samalla perustetaan kaksi uutta johtajan virkaa. Elinvoimajohtajan virkaan siirretään nykyinen kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, ja teknisen johtajan virka pannaan julkiseen hakuun.
Salo on ottanut uudessa strategiassaan yhdeksi tavoitteeksi, että elinvoimainen Salo on Suomen yritysystävällisin kaupunki, joka houkuttelee niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin.
Salon kaupunginjohtajan Anna-Kristiina Korhosen mukaan elinvoimajaoston alaisuuteen siirtyvät liikennepalvelut, työllisyyspalvelut, maankäyttöpalvelut sekä rakennus- ja ympäristövalvonta. Jaostolla on hyvä lähtökohta vaikuttaa asioihin.
Esimerkiksi työllisyyspalvelut tulevat Korhosen mukaan olemaan keskeisiä kaupungin kannalta, kun valtio siirtää vastuuta näistä palveluista kunnille vuoden 2025 alussa.
– Jos kysyt, miksi Mika, niin hän on tehnyt sekä teknisen puolen tehtäviä että elinvoimatehtäviä nykyisessä tehtävässään. Hän on ollut keskeinen henkilö näiden asioiden eteenpäin viemisessä, kaupunginjohtaja perustelee.
Anna-Kristiina Korhonen muistuttaa, että tulevaa organisaatiouudistusta perustellaan usein elinvoimalla. Silloin unohtuu, että kaupunkikehityksen kahtia jakamisella kaupunki panostaa myös teknisen toimen hoitoon.
Teknisiin palveluihin kuuluvat yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen, tilapalvelut, ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut sekä Liikelaitos Salon vesi.
– Meille ihan kriittisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi kiinteistöt. Uutta teknistä johtajaa tullaan todennäköisesti hakemaan sellaisella profiililla, että vaaditaan osaamista kiinteistöistä.
Kaupungin huolena on Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle nyt vuokratut kiinteistöt. Varha luopuu todennäköisesti osasta kiinteistöjä, ja kaupungin on sen jälkeen joko yhtiöitettävä tai myytävä tyhjenevät talot.
– Uuden teknisen johtajan haussa on otettava huomioon tämä kulma. Hän tulee vaikuttamaan olennaisesti siihen, mitä kiinteistöjä meillä jatkossa on, Korhonen sanoo.
Toimittajan kommentti: paluu normaaliin
Salon organisaatiouudistuksen voi nähdä niinkin, että kaupunki palaa säästövuosien jälkeen kohti normaalia.
Salossa on ensi vuonna neljä toimialajohtajaa kaupunginjohtajan alaisuudessa: sivistys-, elinvoima-, tekninen- ja konsernipalvelujen johtaja. Tämä on aika lähellä mallia, jolla uusi Salon kaupunki aloitti vuonna 2009.
Tuolloin kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat sivistysjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, elinkeinotoimenjohtaja ja tekninen johtaja – Mika Mannervesi.
Rakennelma alkoi elää jo seuraavana vuonna, kun elinkeinotoimenjohtaja lähti muualle töihin. Uutta ei valittu, vaan töitä alettiin jakaa muille.
Seuraava iso muutos tehtiin, kun Saloon perustettiin hyvinvointipalveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virka syksyllä 2013. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen toimialajohtajien virat lakkautettiin.
Vuosina 2013–2014 Salossa runnottiin kovien säästöpaineiden keskellä läpi organisaatiouudistus, jossa johtajista tehtiin päälliköitä ja päälliköistä esimiehiä. Teknisenä johtajana toimineesta Mannervedestä tuli samalla kaupunkikehityspäällikkö.
Epäonnistunut titteleillä kikkailu peruttiin vuoden 2017 organisaatiouudistuksessa. Mannervedestä tuli kaupunkikehitysjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin vuoden 2019 uudistuksessa. Ymmärtääkseni pääsyy oli, että työmäärä oli tolkuton yhdelle ihmiselle. Tilalle päätettiin perustaa uudelleen sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajien virat.
Sama logiikka toimii kaupunkikehitysjohtajan yhdistelmäviran jakamisessa kahtia. Se on tolkun päätös.
Surullista. Todella surullista. Mikään ei tule muuttumaan ainakaan parempaan päin. Hyväveli-kerho jatkaa porskutustaan.
Elinvoimaosaston pääjohtaksi.
Lisää johtajia, vai mitä tuo pilkkominen tarkoittaa? Kuten on kautta aikain sanottu: ”Ei onnettomat määrästä parane”.
Itkettäisi, jos ei naurattaisi.
Johtajat ovat näemmä teflonia. Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sai varoituksen Salon kilpailutussotkuista.
Kun katsotaan, onko Nokian jälkeen saatu mitään teollisuutta Saloon. No ei. Salo on sen jälkeen polkenut paikallaan eikä mitään merkittävää ole tapahtunut Salon elinkeinoelämässä. Nyt tarvitaan uutta verta ideoimaan eikä tähän ehkä Hyväveli-kerho riitä.
Mikä hyvävelikerho? Aivan puutaheinää väite. Nokian jälkeen on tullut merkittäviä toimijoita kuten Orion ja akkutehdas. Nokian kaltaista jättiläistä ei tule muuallekaan, jos sitä haikailet. Kaupungin talous plussalla nyt reilusti. Valtakunnan sisäisessä vertailussa Salo pärjää aivan hyvin.
No eiköhän se ollut Nokian aikana kaupungin talous huomattavasti paremmalla tolalla. Senhän näkee kun ajaa pääkadun Turuntien ja Helsigintien päästä päähän. Orion ja akkutehdas ovat hyvä alku mutta ne eivät työllistä kuitenkaan riittävästi. Ja uusilla tuulilla tarkoitan että saataisiin tänne uusia yrityksiä niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia koska sijainiltaan Salo on hyvällä paikalla.
Ei tule Salossa elinvoima paranemaan saati lisääntymään. Tykkää liikennevaloista, jotka pysäyttelevät ja samalla estävät autojen/kuskien liian nopean etenemisen kaupungin kaduilla. Niiden takia liikenne kaupunkiin takkuaa ohikulkutieltä lähtien. Uusia tuotannollisia firmoja ei ole Saloon saatu, niitä elinvoimaisuus tarvitsisi.
Yksikään firma ei jätä tulematta liikennevalojen takia.
Mutta sitä sietää kysyä, mitä Mannervesi on oikeasti saanut aikaan.