Moision koulussa aiotaan tehdä ensi vuoden aikana melkoinen valaistusremontti.
Koulun yleisissä tiloissa on kaikkiaan 430 erilaista valaisinta, ja luokkahuoneissa on 250 lisää. Yleisten tilojen loisteputket pitäisi korvata nykyaikaisilla led-valaisimilla, ja luokkahuoneet seuraavat aikanaan perässä.
Urakkaa on aloitettu viime kesänä uusimalla liikuntasalin, sen viereisen käytävän ja pukuhuoneiden valaistus. Eteisen kellertäviä ja himmeitä valoja on uusittu jo aiemmin.
Samalla kertaa on tarkoitus uusia valaistuksen ohjaus. Se ei kata nyt koko koulua, koska rakennus on rakennettu useassa osassa ja vaiheessa.
– Iso koulu, iso projekti. Pelkät uudet valaisimet yleisiin tiloihin maksavat yli 50 000 euroa. Valaistuksen ohjaus ja työ päälle, niin mennään helposti yli 100 000 euron, Salon energia-asiantuntija Fredrik Lindholm laskee.
Moision koulun valaistus on kuitenkin vasta alkua. Salon kaupungilla on noin 250 kiinteistöä ja yli 300 rakennusta, joista suuri osa valaistaan loisteputkilla.
Elohopeaa sisältävien loisteputkien valmistus päättyi elokuussa Euroopan unionin alueella. Tukkureiden ja kaupungin omissa varastoissa on jonkin verran lamppuja, mutta niistä ei ole pitkäksi aikaa iloa.
– Varastot ovat kiinteistökohtaisia ja hyvin erikokoisia. Esimerkiksi joillakin kouluilla on kahden vuoden varasto. Kun se loppuu, olemme uudessa tilanteessa, Fredrik Lindholm sanoo.
Vanhojen loisteputkien tilalle on mahdollista vaihtaa led-valaisin ja sen sytytin. Markkinoilla on myös muutossarjoja, joita sähkömies voi asentaa vanhan loisteputkivalaisimen tilalle.
– Pelkkä loisteputken vaihto lediin ei tee valaisimesta uutta. Yksittäisten lamppujen vaihtaminen tuo meille aikaa myöten myös uuden ongelman. Valaistuksesta tulee kirjava, ja muutaman vuoden päästä kukaan ei välttämättä tiedä, mitä lamppuja missäkin rakennuksessa on ja valmistetaanko niitä enää, Lindholm pohtii.
Salon kaupungilla on pelkästään koulurakennuksia kolmisenkymmentä. Päiväkoteja on lähes yhtä paljon. Vaihdettavia loisteputkia on tuhansia ja taas tuhansia.
Moision kaltaisten isojen koulujen valaistusremontteihin pitää varata rahat erikseen kaupungin talousarviossa. Pienempiä voidaan tehdä esimerkiksi energiansäästökorjauksiin varatuista määrärahoista, mutta ei määrättömästi.
Salo on varannut tänä vuonna energiansäästökorjauksiin 300 000 euroa ja lämmitystapamuutoksiin 400 000 euroa.
Energiansäästökorjauksiin varatuista rahoista pitäisi riittää varoja myös aurinkovoimaloiden rakentamiseen ja ilmanvaihtokoneiden korjauksiin. Lämmitystapamuutoksiin varattuja rahoja käytetään esimerkiksi, kun kaupunki hankkiutuu eroon öljylämmityksestä ja hankkii tilalle maalämpöä.
– Nykyisillä määrärahoilla meillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa kuin muutama valaistuskohde vuosittain. Rahaa ja tekijöitä pitäisi saada lisää. Kiinteistöjä ja korjausvelkaa on niin paljon, Fredrik Lindholm sanoo.
Korjaustöiden suunnittelua haittaa epävarmuus isosta joukosta rakennuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt on vuokrattu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle kolmeksi vuodeksi. Sopimuksissa on yksi optiovuosi.
Kaupungin ei ole taloudellisesti järkevää tehdä suuria korjauksia tai investointeja vanhoihin rakennuksiin, joiden tulevasta käytöstä ei ole mitään tietoa.
Sama koskee pienempiä kyläkouluja. Kaupungilla pitäisi olla päätös niiden tulevaisuudesta, ennen kuin koulurakennuksiin kannattaa tehdä lämmitystapa- tai valaistusremontteja.
Lindholm muistuttaa, että kaupunki saavuttaa valaistusta uusimalla myös säästöä. Esimerkiksi Moision koulussa on neljän pienen loisteputken ryhmiä. Niiden teho on yhteensä 56 wattia.
Kun valaisin vaihdetaan led-plafondiin, sen teho on 35–40 wattia. Muutos säästää noin kolmanneksen.
– Koulu käyttää aika paljon sähköä, ja valaistus on iso osa siitä, Fredrik Lindholm muistuttaa.
Energiansäästökorjauksissa ei voi mennä kuitenkaan pelkkä raha edellä. Kaupungin pitää tehdä kestäviä ja laadukkaita hankintoja ja ajatella tilojen käyttäjiä.
– Esimerkiksi koulujen korjauksissa ei saa ratkaista pelkkä hinta, vaan että olosuhteet ovat oppilaille ja henkilökunnalle miellyttävät.
Tämä on ollut tiedossa jo useita vuosia mutta miksi vasta nyt herätään ”ongelmaan”. Kuulostaa tyypilliseltä julkisen puolen kyvyttömyydeltä ja välinpitämättömyydeltä tehdä kunnon suunnitelmia ja niiden toteutuksen seuranta on vajanaista.
Ihan ei aukea ”ongelma” rikkinäisethän pitää vaihtaa niin miksi sitten ei lediä.Jutun mukaan tulee energia säästöä led valoista, onkohan se laskettu mikä hyöty vaihdosta on siinä kuuluisassa pitkässä juoksussa.
Investoinnista olisi tosiaan tuossa pitänyt puhua, samoin sen takaisinmaksuajasta. Kaupungintalon rakentamistakin perusteltiin sillä, että saatiin toimintaa tehostettua ja homma kannattavaksi.