Jättikataja on selvinnyt hinkkaavista lehmistä, tulenlieskoista ja puiden missikisoista –  katso lista Salon suurimmista puista

0
Luonnonsuojelulailla rauhoitettu katajajätti on mitattu Salon suurimmaksi.

Jättimäistä katajaa ovat koetelleet lehmät, tulenlieskat ja lumikuorma, mutta yhä se sinnittelee vuosisataisella kasvupaikallaan Kiikalassa. Ainavihanta havupuu on valittu jopa Suomen komeimmaksi.

– Onhan se katajaksi poikkeuksellisen iso, kiikalalainen Jari Kauranen myhäilee.

Iäkäs kataja kasvaa Kylänpään tilan mailla Vanhassakylässä. Jari Kauranen on saanut seurata ainavihantaa havupuuta kotitiensä varrella syntymästään saakka. Hän on myös pitänyt huolen siitä, että jätti on päässyt mukaan kilpailuihin.

– Voitin tuhannen markkaa, Kauranen naurahtaa.

Se oli vuosituhannen alussa, kun Hymy-lehti etsi Suomen komeinta katajaa. Maanantaina Salon luonnonmetsäsäätiö julkisti, että kataja on myös Salon suurin.

Katajasta ei tiennyt edes Salon luonnonmetsäsäätiön Juhani Karhumäki ennen kuin säätiö alkoi kartoittaa Salon suurimpia puita muutama vuosi sitten. Karhumäki kävi mittaamassa katajan rungon ympärysmitaksi peräti 165 senttimetriä.

– Se on todella komea, rungon halkaisijakin yli puoli metriä. Sen täytyy olla satoja vuosia vanha, Karhumäki ihastelee.

Katajan rungon ympärysmitta on 165 senttimetriä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Luonnonsuojelulailla 1980-luvulla rauhoitettu jättikataja kasvaa ahtaassa kolossa pellonreunan ja Vanhankyläntien kulmassa.

– Sitä on kyllä koeteltu, Jari Kauranen tietää.

Paikalla on Kaurasen mukaan kasvanut ammoin viisi samanmoista vanhaa katajaa. Lehmien on kerrottu hanganneen muut kuoliaaksi, mutta tämä yksi on pysynyt hengissä.

Kun pellolla nelisenkymmentä vuotta sitten poltettiin olkia, tuuli kääntyi ja tuli karkasi jättiläisen juurelle.

– Kaikki neulaset menivät ruskeiksi, mutta siitäkin se toipui, Kauranen kertoo.

Lumikuorma pani katajan koetukselle viime talvena, ja Jari Kauranen ehti jo epäillä, että koko puu halkeaa.

– Se repeytyi aika pahasti, mutta selvisi siitäkin.

Suomen kauneimmaksi sitä ei ehkä enää valittaisi. Hymy-lehti sai vuonna 2001 likemmäs kaksisataa ehdotusta etsiessään Suomen kauneinta katajamaisemaa ja komeinta yksittäistä katajaa.

”Vanhankyläntien varressa pellon reunassa voi hyvin 12,7-metrinen katajajätti, jonka rungon ympärys on 130 senttiä”, lehti julisti.

Hymymäiseen tapaan uutisessa kirjoitettiin, ettei ykköspalkinto ja tonni bruttona mennyt Jari Kauraselle turhanpäiten.

– Tuntuu siltä, että se on aina ollut samankokoinen ja samanlainen. Se ei ole silminnähden enää kasvanut pituutta viidenkymmenen vuoden aikana, mutta onhan se tietysti paksuuntunut, Kauranen luonnehtii.

Salossa kasvaa varsinaisia puujättejä, ympärysmitaltaan jopa yli nelimetrisiä puita. Suurimmat ovat tammia, mutta Salon luonnonmetsäsäätiö on löytänyt monia muitakin isoja puita.

– Ne ovat monipuolisesti kuusia, mäntyjä, lehmuksia, haapoja, tervaleppiä, koivuja tai raitoja, säätiön puheenjohtaja Juhani Karhumäki kehuu.

Puiden ympärysmitta on mitattu rinnankorkeudelta. Metsäalalla käytetty rinnankorkeus on 1,3 metriä. Kartoituksessa huiomioitiin vain yksirunkoiset puut,

Osa isoimmista puista on Kiikalan katajan tapaan rauhoitettu, mutta kartoituksessa löytyi Karhumäen mukaan myös useita uusia, isoja puuyksilöitä.

– Ihmiset olivat kiinnostuneita, ja saimme toistasataa vastausta, Karhumäki iloitsee.

Karhumäkeä kiinnostaisi kairata näytteitä, jotka paljastaisivat puiden iän. Suurimmat puut eivät välttämättä ole iäkkäimpiä. Salon kalliomäillä hitaasti kasvaneiden mäntyjen kaarna saattaa olla kymmenen senttiä paksu.

– Ne voivat olla todella vanhoja.

Vanhin Suomesta löydetty elävä mänty on 800-vuotias. Kataja voi elää tuhatvuotiaaksi, ja vanhimmat nykyisin elävät katajat ovat aloittaneet kasvunsa jo viikinkiajan lopulla.

Salon jättiläiset

Rungon ympärysmitta rinnan korkeudella

  • Tammi, 488 cm, Teijo.
  • Mänty, 382 cm, Perniö
  • Kuusi, 340 cm, Kisko.
  • Lehmus, 318 cm, Halikko.
  • Raita, 317 cm, Halikko.
  • Koivu, 303 cm. Kisko.
  • Tervaleppä, 300 cm, Mathildedal.
  • Haapa, 281 cm, Suomusjärvi.
  • Pihlaja, 177 cm, Perniö.
  • Kataja, 165 cm, Kiikala.
  • Harmaaleppä, 152 cm, Suomusjärvi.
    Lähde: Salon luonnonmetsäsäätiö