Salolaisisäntä vaihtoi messut someen ja teki alkuvehnästä mediaseksikkään – tuhansien seuraama Birkkalan tila on Vuoden maaseutuyritys

1
Simo ja Riina Larmo laittavat itsensä likoon myös sosiaalisessa mediassa, jossa tilan arki on monipuolisesti esillä. Kuva: SSS/Tuomas Reinikainen ja Birkkalan tilan TikTok-kanava

Simo Larmo hyppää kameran eteen ja alkaa kertoa speltistä ja sen historiasta. Maaseutuyrittäjän on otettava nykypäivänä haltuun myös sosiaalinen media.

– Some on yksi tärkeimmistä kanavistamme. Speltti on sen verran eksoottinen vilja, että se vaatii ohjeita, miten sitä voi käyttää, Birkkalan tilalla Suomusjärvellä luomuspelttiä yhdessä vaimonsa Riinan kanssa viljelevä Larmo sanoo.

Birkkalan tila näkyy Facebookissa (17 000 seuraajaa) ja Instagramissa (4 200 seuraajaa). Viimeisimpinä Larmot ovat alkaneet tehdä sisältöä myös Tiktokiin (500 seuraajaa).

– Kun olemme esillä somessa, meiltä jää messuilla kiertäminen Suomessa vähän vähemmälle. Somessa pystymme puhumaan ihan samoja asioita ja saamme tavoitettua enemmän yleisöä kuin messuilla, Simo Larmo huomauttaa.

Riina Larmo kuvailee, miten eri sosiaalisen median palveluiden myötä he ovat huomanneet kahden eri maailman, normaalin maailman ja somemaailman olemassaolon.

– Itse vasta totuttelee siihen, että ulottuvuuksia on kaksi. Nykyään on sukupolvia, jotka eivät ole koskaan käyneet maalla tai eivät tiedä siitä kovinkaan paljon. Heille pystymme välittämään tietoa toiminnastamme somen kautta.

Simo Larmo kertoo tilan arjesta ja tuotteista sosiaalisessa mediassa. Kuvakaappaus tilan TikTok-kanavalta.
Somessa myös leivotaan. Kuvakaappaus TikTokista.

Larmot eivät pidä somea rasitteena – päinvastoin.

– Siitä saa jopa ”kiksejä”, että saa kertoa tarinaa. On ollut hauska huomata, että ihmiset oikeasti katsovat videoita, kommentoivat niitä ja tykkäävät niistä, Simo Larmo innostuu.

Larmojen vahvuus somessa on se, että he ovat perheyrittäjinä jo itsestään brändi.

– Emme joudu väkisin keksimään mitään, vaan meillä on oma tarinamme kerrottavana. Tuossa se speltti kasvaa ja tuossa se on paketissa. Ja se puree maailmalla poskettoman hyvin, Simo Larmo painottaa.

Larmot tuottavat Birkkalasta luomuspelttiä kotimaahan ja vientiin. Tuotteita, kuten jauhoa, pastaa ja mysliä jatkojalostetaan spelttituotteina vähittäiskauppaan, elintarviketeollisuuteen ja ravintoloihin.

Viennin osuus liikevaihdosta on kivunnut jo noin 20 prosenttiin. Yrityksen koko spelttituotantomäärä on 700–900 tonnia vuodessa. Omasta maasta sitä tulee 300 tonnia.

Spelttiä Birkkalassa on viljelty jo 30 vuotta, ensin Simon vanhempien Jaakon ja Pirkon toimesta.

– Silloin kun vanhempani aloittivat speltin viljelyn, siitä ei tiedetty juuri mitään. Kun pääsimme keskusliikejakeluun, kysyntä kasvoi. Nyt kysyntä on kotimaassa tietyllä tapaa tapissa. Suomessa on hankala lyödä täysin läpi millään erikoiskasvilla, Simo Larmo näkee.

Spelttiä viljelevien Larmojen roolijaot Birkkalan tilalla ovat selvät. Riina Larmon tehtäviin kuuluu laadunvalvonta sekä reseptiikkatyö sosiaalisessa mediassa. Simo Larmon päivät kuluvat käytännön töissä sekä liiketoiminnan ohjaamisessa. Kuva: SSS/Tuomas Reinikainen

Birkkala on ollut Simo Larmon suvulla vuodesta 1872, ja nyt on vetovuorossa jo viides sukupolvi. Tilalla temmeltää jo myös seuraava sukupolvi, Larmojen tyttäret 9-vuotias Fiia ja 5-vuotias Fiona.

Vanha ja perinteinen viljalaji speltti on kovaa valuuttaa Euroopassa. Birkkalasta lähtee luomuspelttiä muun muassa Alankomaihin, Norjaan, Tanskaan ja Israeliin. Seuraavaksi saattaa olla läpimurron paikka Saksassa, josta kauppajätti Edekan edustajat kävivät aiemmin syksyllä paikan päällä Birkkalassa.

Larmojen spelttituotteita on saatavilla hetken päästä kuudesta saksalaismarketista. Larmot tietävät, että saksalaiskuluttajiin vetoaa laadukkaan tuotteen lisäksi myös perheyrittäjyys.

– Jo pelkästään se on kova juttu, kun pääsemme kauppojen hyllylle Saksassa. Jos saamme homman toimimaan kunnolla, puhutaan huikean isosta markkinasta, Simo Larmo muistuttaa.

Birkkalan tilalla kasvu on edennyt siihen pisteeseen, että Larmojen piti tehdä valinta: laajennetaanko vai supistetaanko toimintaa.

– Tämän hetken strategiana on, että lähdetään kasvamaan ja tekemään isompaa tuotantoa. Edessä on yhtiöittäminen, Simo Larmo kertoo.

Birkkala on ollut Simo Larmon suvulla vuodesta 1872, ja nyt on vetovuorossa jo viides sukupolvi. Riina Larmo oli aiemmin päätoimisesti töissä Turun yliopistossa, mutta on toiminut yrittäjänä miehensä rinnalle jo vajaat viisi vuotta. Kuva: SSS/Tuomas Reinikainen

Larmojen itsensä lisäksi tila työllistää kolme henkilöä.

– Suunnitelmissa on palkata lisää työntekijöitä tulevaisuudessa. Olemme huomanneet, että tarvitsemme lisää henkilöitä, jotka voivat keskittyä tiettyyn työtehtävään täysipainoisesti. Silloin se tulee kunnolla hoidettua. Työmäärämme yrittäjinä on aikamoinen tällä hetkellä, eikä se ole hyvä pidemmän päälle, Simo Larmo sanoo.

Riina Larmo oli aiemmin päätoimisessa työssä Turun yliopistossa, mutta on jo nyt vajaan viiden vuoden ajan työskennellyt yrittäjänä miehensä rinnalla.

– Olen konkreettisesti huomannut eron, millaista on olla yrittäjänä ja millaista työntekijänä. Yrittäjänä työstä on tykättävä niin paljon, että on valmis uhraamaan enemmän kuin sen ns. työajan. Siinä on oma taakkansa, mutta se myös antaa paljon, kun saa toteuttaa itseään niin kuin haluaa, Riina Larmo vertailee.

Birkkala palkittiin keskiviikkona Helsingissä Vuoden suomalaisena maaseutuyrityksenä. Palkintoja on sadellut Birkkalaan myös jo aiemmin. Se on valittu vuoden luomuyritykseksi, ja Simo Larmo on saanut kunniaa vuoden suomusjärveläisenä sekä Nuori yrittäjä -kilpailussa.

– Valinta Vuoden maaseutuyrityksenä on palkinto pitkäjänteisestä työstä. Yrityksen julkisivut voivat näyttää monesti siltä, että elämä on pelkkää juhlavoittoa. Taustalla on kuitenkin aina uskomattoman kovaa työtä, Simo Larmo korostaa.

Vuoden maaseutuyrityksen palkitsivat Suomen Yrittäjät ja Suomen Kylät lähes 50 ehdotuksen joukosta. Valintaraadin muodostivat Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Hakkarainen, ruokavaliokunnan puheenjohtaja Maria Jalkanen ja Suomen Kylät ry:n varapuheenjohtaja Maarit Teuri.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
A-M Tuominen
4 kuukautta sitten

Onnea upeasta nimityksestä!!