Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ilmoitti keskiviikkona Tunnin juna -hankkeen etenevän.
Valtio käynnistää neuvottelut kuntien kanssa rakentamisen aloittamisesta ja rahoittamisesta. Hallitusohjelman mukaan ensin rakennetaan osuudet Espoosta Lohjalle ja Salosta Kupittaalle.
Valtio on varautunut rahoittamaan raidetyötä 460 miljoonalla eurolla. Paljonko rahaa kokonaisuudessaan tarvittaisiin, on epäselvää.
Yksikön johtaja Miikka Rainiala liikenne- ja viestintäministeriöstä ei ota kantaa siihen, millaisilla summilla kuntien oletetaan osallistuvan rakentamiseen.
– Se tarkentuu neuvotteluiden myötä. Avoimesti keskustellaan siitä, mitkä kustannukset olisivat ja millaisia mahdollisuuksia kunnilla on.
Neuvotteluja käydään niiden kuntien kanssa, jotka ovat mukana nykyisessä suunnitteluyhtiössä.
Tavoitteena on saada rakentamiseen myös EU-rahoitusta. EU:n tuki voisi olla enimmillään 30 prosenttia kustannuksista.
Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sanoo, että aivan ensimmäiseksi asiasta käydään kaupungin sisäinen keskustelu.
– Tässä vaiheessa on vaikea ottaa yksityiskohtiin kantaa.
Kuka kaupunkia edustaa rakentamista ja sen rahoitusta koskevissa neuvotteluissa, ei ole vielä tiedossa. Avoinna on myös se, millaisella euromäärällä Salo voisi mahdollisesti rakentamiskustannuksiin osallistua.
– En lähde arvailemaan sitä. Jos Salo sitoutuu johonkin, siitä on tehtävä päätös valtuustossa, sanoo Korhonen.
Jo voimassa olevan valtuuston linjauksen mukaan Salo osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin, mutta rakentamiseen Salo ei ole sitoutunut.
Myös poliittiset päättäjät ovat rakentamisasiassa ensitietojen varassa. SSS kysyi asiaan mielipiteitä Salon kaupunginhallituksen puheenjohtajistolta.
– Sanoin jo hankeyhtiötä perustettaessa, etten pidä hyvänä mallina, jossa kunnilta kerätään tähän rahaa. Perusperiaatteen pitäisi edelleen olla, että rakennetaan valtion kustannuksella, sanoo sosiaalidemokraattien Saku Nikkanen. Hän toimii kansanedustajan tehtävän lisäksi Salon kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
– Omana mielipiteenä sanon, ettei varmaan millään kunnalla ole mahdollisuutta suuresti rahoittaa hanketta. Se koskee myös Saloa, sanoo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kokoomuksen Juhani Nummentalo.
Keskustaa edustava kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Johanna Riski muistuttaa, ettei keskusta olisi halunnut Tunnin junaa lainkaan hallitusohjelmaan.
– Hanke on liian kallis, eikä siinä ole taloudellisesti järkeä. Tunnin juna on kuitenkin Salon kaupungin kärkihanke, ja asiaa katsotaan yhdessä muiden osakaskuntien kanssa.
– Suhtaudumme asiaan rakentavasti. Sen enempää ei ole tässä vaiheessa sanottavaa, toteaa puolestaan kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Osmo Friberg.
Salo luvannut tähän mennessä 3,74 miljoonaa euroa
- Tunnin junan suunnittelutyötä varten perustettiin joulukuussa 2020 hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy.
- Valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia jaradan varren kunnat 49 prosenttia. Salon osuus on vajaat viisi prosenttia. Salon lisäksi mukana ovat Turku, Espoo, Helsinki, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
- Salon kaupunki on tähän mennessä sitoutunut rahoittamaan yhtiötä korkeintaan 3,74 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2024. Kuluvan vuoden talousarviossa tarkoitukseen on varattu 1,3 miljoonaa euroa.
- Turun Tunnin Juna Oy:n julkaisemien arvioiden mukaan raideyhteyden suunnittelu maksaa noin 75 miljoonaa euroa, josta Espoo–Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo–Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.
- Alustava arvio rakennuskustannuksista on yhteensä noin 3,4–4 miljardia euroa.
Perutaan päättäjien laivaristeilyt ja siirrytään juniin. Omat pullot mukaan!
Ei kai yksikään kunta lähde jonkun ministerin älliä kustantamaan? Eihän voida lähteä vaatimaan rahoitusta, tahoilta jotka eivät ”turhaketta” edes tarvitsisi? Jos tehdään päätöksiä hallituksessa, luulolla että maksajat kyllä löytyvät, ollaanko järjen tiellä? Ei olla!
Salon ei pidä laittaa mitään tähän hankkeeseen. Vaan ennemmin periä vuokraa maan käytöstä. Odotetaan ensin hyperloopin valmitumista.
Hyperloopissa oli se hyvä puoli, että kaikki (muut) tajusi sen ääliömäisyyden, mutta Tunnin junan jotkut ottavat tosissaan.
Ensinnäkin Salo ei omista paljoakaan maata Tunnin junan reitin varrelta, eli vuokrarahat kuuluvat maanomistajille. Mutta kun maanomistajat joutuvat luovuttamaan maansa pilkkahintaan, kun ne pakkolunastetaan radan alta. Sitten toiseksi Hyperloop on tullut ja mennyt, Salo 100 000€ köyhempi, ja summa voi olla suurempikin mutta ei kerrota. Eihän Hyperloop, ole vielä missään toiminnassa, vaikka sen piti jo kulkea Salon ja Turun väliä. Se oli ja aikamoinen puhallus, ja meidän päättäjät meni siihen hunajapurkkiin.
Ei niitä maita joudu luovuttamaan pakkolunastuksessa ”pilkkahintaan” vaan todellisiin alueella toteutuneisiin kauppoihin perustuvaan hintaan. Eli ei mihinkään kuvitelmiin pellonkulman tms. sijainnista Senaatintorilla ja sen mukaisesta arvosta.
Pakkolunastus on pakkolunastus.Sehän tarkoittaa jonkun vievän maasi ilman suostumustasi.Senaatintori taitaa olla kansalaisten omaisuutta ja pellot yksityisomistuksessa.Korvaako raha sen jos viedään sun torppasi laiturin paikaksi? Raha ei korvaa ihan kaikkea.Varsinais-Suomessa on tämän maan parhaat pellot,hehtaarihinnat on korkeat ja syystä.Pitäisi laskea myös menetetyt viljelytulot ja kukas sen arvioi,no ei kai kukaan.Annetaan joku könttäsumma mikä korvaa osan ja siinä se.Vantaalla on esimerkkinä tämä Saraksen tila joka lunastettiin neljänneksellä arvostaan.Valtio muka neuvottelee maanomistajan kanssa ,vaikka lopuksi vain sanelee hinnan.
Pakkolunastus on hyvinkin tarkkaan säädetty menettely ja hinta perustuu nimenomaisesti alueen toteutuneisiin todellisiin kauppoihin, ei haavekuviin. Eli jos hehtaarihinnat ovat täällä korkeat, niin sehän maksetaan. Eikö sen maanviljelyksen pitänyt muuten olla niiiin kannattamatonta? Yleisemmin pakkolunastus tehdään yleiseen tarpeeseen, eihän meillä olisi ensimmäistäkään tietä tai rataa ilman pakkolunastusta.
Tämä Vantaan tapaus on tyypillinen esimerkki siitä miten maanomistaja kuvittelee pakettipeltonsa olevan kuviteltuine rakennusoikeuksineen olevan siellä Senaatintorilla tai Manhattanilla, mutta siellä Vantaalla ei sellaista kaavaa ole.
”Yleisemmin pakkolunastus tehdään yleiseen tarpeeseen,”. Entä tässä tapauksessa kun on kyse vain joidenkin päähänpinttymästä tai muusta vastaavasta?
SRV tarjosi Saraksen maista 12 miljoonaa ja kaupunki 2,5 miljoonaa, että semmoista ja kumpi siten maat vei? No kaupunki.
No miksei myynyt ja miksei SRV ostanut eli kyseistä kaavaa ei ollut eikä myöskään kuvitteellista rakennusoikeutta.
Höpö höpö. Alue oli kaavoitettu, perikunta ei halunnut myydä kenellekään. Ei SRV:lle eikä kaupungille. Kaupunki sitten vei ja alehintaan.
Höpöt itsellesi, siellä oli pelkkä yleiskaava, jossa alue oli merkitty puistoksi, liikuntaan ja pieni määrä omakotitontteja. SRV ei ostanut, koska ei saanut kaavoituslupausta Vantaalta suurelle rakennusoikeudelle. Perikunta on ihan itse ollut aloitteellinen, sijaitseehan alue 1-2 kilometriä kehäradan asemasta, mistä se SRV:n hintatarjous muuten olisi tipahtanut? Perikunta on muuten hävinnyt kaikissa oikeudenkäynneissään ja edelleenkään se lunastushinta ei perustu kuviteltuun rakennusoikeuteen eikä 20 vuoden mahdollisiin satoihin tai katoihin.
Soininvaaran suustako, kun puhui, että tilan hinta on riippuvainen kehäradasta. Vantaa ei luvannut kaavoittaa, osti maat, vaikka perikunta ei olisi alehintaan myynyt, koska ilmoitti kaupungin lunastavan maat ansaintatarkoituksella ja niinhän se teki. Pakkolunastuksesta voi valittaa maaoikeuteen, onko tullut päätös vai valittiko kukaan? Mieti nyt päässäsi kuinka oikeudenmukainen ratkaisu oli. 300 vuoden perintömaat nyysitään puoli-ilmaiseksi. Voisin lyödä melko paljon vetoa, että Vantaa on jo aloittanut alueen kaavan valmistelun, vai meinaatko, että tekevät luonnonsuojelualueen? Oletko sitä mieltä, että maalla on vain rahallinen arvo?
Operaattorin mukaan ”elämä on”, kunnalla on kaavoitusmonopoli, ei perikunnalla ja 300 vuoden perintöpeltojen hinta on pellon hinta, ei mikään kuvitteellinen toivottu ”Manhattan-hinta”, sellaista kaavaahan ei ollut. Eli puoli-ilmaiseksi ei lunastettu mitään vaan käypään todelliseen toteutuneeseen hintaan. Miksi jankata selvää asiaa?
No, kerran jo maata joutunut luovuttamaan radanoikaisun takia 90-luvulla. Ei ne lunastusrahat kauheasti lämmittäneet. Ei niissä lasketa vuosien menetettyjä viljelytuloja, vaan hinta on kiinteä. No, jos kerran meinaat että tässäkin pääsee rikastumaan, niin äkkiä ostamaan maata radan alta ja sit vaan odottelemaan niitä isoja rahoja kun tulee pakkolunastus. Voinpa sanoa et siinä vaiheessa kyllä harmittaa. Jos on vielä aktiiviviljelijä, niin ei kyllä mielellään peltojaan myy, päinvastoin haluaisi ennemmin lisää maata. Siinä vaiheessa kun lunastuspäätös tulee, niin hinta määritellään maapohjan mukaan, ei sen mitä siinä oltais viljelty seuraavat 20 vuotta. Ja kyllä tämän kannattamattoman ratahankkeen hyöty on pienempi kuin yksityiselle maanomistajalle… Lue lisää »
Niin, se hinta määritellään sen mukaan niistä on maksettu todellisuudessa, ei mitään kuvitteellisia tulevaisuuden viljelytuloja. Näin ne maitaan myyneet ovat itse hinnoitelleet ja myyneet.
Peltomaan hinnoittelua en tunne, mutta metsän lunastuksessa on pakko maksaa tulevaisuuden tuloista. Siinä onkin pohtimista kerrakseen.
Kauppahintoja ei valtio tietääkseni tilastoi, joten en usko ainakaan metsässä korvausten perustuvan toteutuneisiin kauppahintoihin.
Hallitusohjelmassa on lunastuslakiuudistus, koska nykyinen laki ei ole oikeudenmukainen.
Kyseessähän ei ole mikään uskon asia vaan Tilastokeskuksen pitämä rekisteri kauppahinnoista, miten tämäkin voi olla yllätys inttämiselle.
Metsän arvo määritellään monen eri tekijän mukaan. Itse en ole nähnyt tilastoa, jossa voisi verrata tiettyä metsäpalstaa kauppahintoihin. Oletko sinä?
Miksi mielestäsi lunastuslakia pitää uudistaa, jos se tuottaa nykyään oikeudenmukaisia korvauspäätöksiä?
Metsän ”arvo” Urpolle on jotain muuta kuin toteutuneiden kauppojen perusteella määritettävä hinta pakkolunastuksen pohjaksi ja siinä ei tulevia hakkuita tms. oteta huomioon, kauppahinta on se millä joku on metsäänsä myynyt. Ei vaikeaa? Tilastokeskuksen tilastot löytyvät stat.fi-sivustolta.
Tuossa tilastossa nimenomaan ei ole yksilöity asioita, jotka määrittelevat metsän hinnan. Keskiarvo kertoo yhtä vähän kuin asunnon hinta koon perusteella tai henkilöauton hinta vuosimallin mukaan määriteltynä. Siten tuon tilaston perusteella ei voi metsän hintaa määrittää. Metsän hintaan vaikuttaa mm. kasvupaikkatyyppi, lämpösumma ja puusto. Tulevat hakkuutulot huomioidaan myös, vai luuletko 5 m3/ha nuoren metsikön arvon olevan lähes nolla. Hintaan vaikuttaa myös laskentakorko. Laske huviksesi metsän hinta 2 ja 4% koroilla. Kun hinnoitteluperusteet on sinulle vieraita, tuollainen laskenta auttaa ymmärtämään asiaa.
Et halua vastata kysymyksee tarpeesta muuttaa lunastuslakia. Vastaan puolestasi. Se on selvityksessä todettu johtavan omaisuudensuojan kannalta epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin.
Ei siinä määritellä metsän hintaa vaan kiinteistön hintaa ja se lasketaan pakkolunastuksessa toteutuneiden, vapaaehtoisten kiinteistökauppojen perusteella. Ei kasvupaikan, lämpösumman tms. perusteella.
Lunastuslain muuttamishaluihin en ole perehtynyt, siksi en sitä kommentoi mutta veikkaisin pyrittävän suoraviivaistaa toimitusta jatkuvan jankkaamisen sijasta. Nyt tietysti noudatetaan eduskunnan säätämää, voimassa olevaa lakia eikä mitään tulevaisuuden haaveita.
En usko, että nyt on syntynyt väärinkäsitystä termien metsä tai kiinteistö käytön seurauksena.
Pakkolunastuksessa ei lunasteta läheskään aina koko kiinteistöä, vaan siitä osa. Tällöin täytyy arvioida lunastettavalle alueelle jäävän metsän arvo. Se ei selviä mainitsemastasi tilastosta, koska metsän arvo määräytyy tapauskohtaisesti em. syistä johtuen. Tämä on itsestään selvä asia, enkä ymmärrä tarvettasi väittää vastaan.
Metsän arvo määräytyy myös tulevien hakkuutulojen perusteella, ei nykyhetken puuston hakkuuarvon mukaan. Tämäkin on peruskauraa.
Suosittelen perehtymään lunastuslain muutostarpeisiin, niin ei tarvitse täällä disinformaatiota levittää.
En ymmärrä tätä jankkaamista, mutta kiinteistön pakkolunastushinta perustuu toteutuneisiin, vapaaehtoisiin kauppoihin, ei mihinkään pinokuutioihin tai mahdollisiin tulevaisuuden vuokra- tai satotuloihin.
Ollaan edes yhdestä asiasta samaa mieltä.
Kauppahintatilasto ei sisällä metsävaratietoja, joten tilastotieto ei tarjoa lähtöarvoja lunastettavan kiinteistön arvon määritykseen. Tämä on yksinkertainen fakta ja siksi metsämaan lunastushinta ei määräydy toteutuneiden kauppahintojen perusteella.
Sieltähän se tuli. Otettiin tunnin juna mukaan hallitusohjelmaan ja laitetaan kunnat maksamaan! Näin sitä pitää. Mä en ainakaan halua senttiäkään mun kunnallisverosta laitettavan tähän kustannustehottomaan hankkeeseen. Ikinä ei saada rahoja takaisin! Voisiko asiasta järjestää asukasäänestyksen? Ai niin, mutta eihän aikoinaan kuntaliitoksestakaan saaneet kuntalaiset päättää.
Kunnilta kinutaan lisää rahaa.
Tätä ovat tunnin junaan kriittisesti suhtautuneet koko ajan kertoneet.
Tässä rakennusvaiheen rahoitus suunnittelussakin käy niin, että kun kunta osallistuu niihin, niin sitten siitä ei pääse millään irti ja kun tulee se kaikkein kallein vaihe tehtäväksi niin koko ajan menot nousee suuremmiksi.
Tunnin juna hanketta ajoi Salossa Taimela kuin käärmettä pyssyyn.
Hallituksessa persut kannattavat tunnin junaa.Junnila ja muut turusta kotoisin olevat on kaikki kääntäneet kelkkansa, kun pääsivät siihen hallituksen hillotolpalle seisomaan.Ne päättävät tästä hankkeesta ketkä ovat hallituksessa,ei Taimela.Vai päättääkö mielestäsi joku muu,onko persut kokoomuksen apupuolue eikä uskalla tehdä omia ratkaisujaan?Ai niin ,se Taimelan haamu siellä Allanin mielestä päättää eikä persuministerit.
En seuraa persujen tekemisiä kovinkaan aktiivisesti, kun minulla on muutakin tekemistä.
Taimela ajoi tunnin junahanketta suunnitteluvaiheeseen asti niin että Salokin on pumpannut siihen jo jokusen miljoonan.
Eiköhän se Varsinais-Suomen kansanedustaja meidän niin soma Li Andersson halua myös tunnin junaa mikä ei minun tietääkseni edes Salossa pysähdy? Lähiliikenne olisi mukavaa.
Onko Andersson hallituksessa? Kait se on niin, että voimassa oleva hallitus päättää eikä edellinen. Kyllä se Salossa pysähtyy, sinun tietosi on väärä.
Kyllä sitä rataa haluaa moni, vaikka ei ole hallituksessa. Se nopea Tunnin juna ei Salossa pysähdy. Hallitus siitä päättää, saa sitä silti haluta.
Tarkista uudestaan pysähtyykö. Edelleen suosittelen eräille tarkistamaan luulojaan. Ei niitä kannata ainakaan esittää tietona. Pertille tiedoksi myös, hallitus, siis istuva sellainen tekee päätökset. Onko se vaikea sisäistää, kun ei tulekaan sellaisia päätöksiä, mitä luvattiin?
Tunnin juna varmaan ajatuksena hieno, mutta taloudellisesti ihan liian kallis hyötyihinsä nähden!! Tunnin juna palvelee loppupelissä todella pientä ryhmää, puhutaan muutamasta kymmennestä henkilöstä joka kulkee tku-hki väliä töihin päivittäin!!! Halvemmaksi tulee kun tämä kyseinen porukka lennätetään valtion piikkiin tku-hel-tku väliä päivittäin ilmaiseksi!! Lentokone on viel selkeästi nopeampi!!
Oudosti Salon rautatieaseman parkkipaikka on tupaten täynnä päivittäin, ehkä niiden pitäisi lentää Turkuun/Helsinkiin sieltä Salo International Airportilta.
Jos rakentamisen kulut jyvitetään käyttäjien maksettavaksi, monikohan noista haluaa maksaa lisähintaa säästetystä ajasta. Vai kelpaako yhteys vain, jos yhteiskunta huolehtii kustannuksista.
Jyvitetäänkö myös näiden Kuusjokien ja Pertteleiden yms. maantiet? Paljonko tulee lisähintaa teistä ja auratuista teistä latuihin verrattuna?
Mihin tarkoitukseen on kehitetty kiinteistövero (ent. katumaksu)? Pitäisikö kiinteistöveroa korattaa että joku saa ällinsä läpi??
Kiinteistöverosta täytyy sanoa, että Helsingin taloyhtiömme maksaa sitä noin 25000 euroa vuodessa lisättynä katumaksulla jalkakäytävien puhtaanapidosta ja täällä Angelniemellä maksan satoja euroja ilman ensimmäistäkään kunnallista palvelua.
Salossa on todella paljon populaa, joka maksaa kiinteistöveroa, katumaksua ja montaa muutakin maksua saamatta mitään kunnallista palvelua. Eivät joudu ehkä maksamaan mitään muualle, on vain se mitätön kämppä Salossa. Ilmeisesti sinäkin olet jo eläkkeellä etkä tarvitse enää koulujen palveluja. Tunnin junalla olisi kiva muutaman kerran vuodessa ajella Salo-Helsinki väliä.
Kuusjoen korjattavalla sillalla on enemmän päivittäisiä käyttäjiä kuin Salosta tunnin junan käyttäjiä.
Lisäksi autoilijoilta kerätään rahaa valtion kassaan joka vuosi paljon enemmän kuin mitä tiestöön käytetään vuosittain.
Osalla autoilijoilta kerättävillä rahoilla tuetaan jo nyt niitä sinun junalipun hintoja.
Laskin jo kerran MDI:lle Kuusjoen sillan hinnan ja suhteutin sen käyttäjämääriin. Otin myös esiin vaihtoehtoisen reitin ja sen vaikutuksen matkaan, joka vaikuttaa aikaan ja ajoneuvokustannuksiin. Vertasin myös siltaa tunnin junan käyttäjämääriin suhteutettuihin kustannuksiin.
Ymmärrän, että MDI haluaa vaihtaa puheenaihetta, kun pitäisi pohtia junahankkeen kannattavuutta ja käyttäjien valmiutta osallistua kustannuksiin. Mutta tarve alkaa puhua Kuusjoen sillasta taitaa kertoa jostain, minkä vain helsinkiläisestä avaimenreiästä tirkistely mahdollistaa.
No kerro paljonko siellä maksetaan lisää säästetystä ajasta? Vastaan itse, että ei mitään.
Miten nopeampi juna, kun kysymyksessä on hyvin lyhyt aika muutetaan rahaksi? Se on pelkkää roskaa. Kuinka paljon hankit, kun olet Salossa 10 minuuttia aikaisemmin?
Mutun sijasta vähän tietoa eli rantaradalla oli vuonna 2018 kaikkiaan 1,6 miljoonaa matkustajaa. Tämä on siis varma tieto, ei mikään ennuste Tunnin junan matkustajamääristä vuosikymmenen? päästä. Kyllä kuusjokisilla on muuten päivittäin kiirettä päästäkseen yli 1,6 miljoonaan ylitykseen vuodessa.
Tuo ei tarkoita, että matkustajia oli koko radalla 1,6 miljoonaa matkustajaa, vaan se tarkoittaa 1,6 miljoonaa matkaa. Eikä ne 1,6 miljoonaa matkaa tapahtunut Salosta johonkin. Suurin osa noista 1,6 miljoonasta matkasta tapahtuu Lohjan ja Helsingin välillä.
Seuraavaksi suurin matkojen osuus on sellaisia, jossa matkustaja ei poistu junasta Salossa. Kommentoin ainoastaan matkoja, joiden lähtöpiste ja paluupiste on Salo.
Minusta autoilijoilta kerätyillä verovaroilla ei pidä missään olosuhteissa kompensoida junalipun hintaa, eikä muullakaan tavalla ratahankkeita. Maksakoot junamatkustajat itse lippunsa kokonaisuudessaan. Maksan itse autoiluni tiestökulut autoihin kohdistuvan verotuksen kautta ja suoraan.
Niin, ensimmäistäkään rantaradan matkaa ei tapahdu Lohjan ja Helsingin välissä eli se asiapohjasta, mutta näinhän oikorataa vastustetaan.
Luepa tarkemmin ne Väyläviraston raportit.
Kerrotko lisää Helsinki-Lohja-radasta, en ole sitä rataa vielä huomannut.
Siis mielestäsi junarata alkaa ja loppuu Saloon. Näissä hankkeissa on kyse myös siitä, että saataisiin yksityisautoilu vähenemään. Minäkin maksan veroista tienhoitoja, vaikka en autoile. En minä silti ala vaatimaan muilta sen enempää. Sinähän niitä teitä kulutat, niin eikö kuulu maksaakin?
Entäs pyöräiletkö?
”Siis mielestäsi junarata alkaa ja loppuu Saloon”
Olenko näin väittänyt?
”Minäkin maksan veroista tienhoitoja, vaikka en autoile”
Todista väitteesi.
Ei se ole mikään väite vaan elämäntapa ja valinta.Sovitaan vaan tapaminen ja tule yrittämään oysytkö päivän perässä? Tulee asia todistettua.
Ihan junaradan hintainenkaan ei kuusjokelaisten väylä ole. Tietenkään Kuusjoella ei makseta säästyneestä ajasta, kun ei uutta ja entistä nopeampaa tietä ole rakennettu.
Tarkoitin juuri tku-helsinki väliä töihin kulkevia!!! Tunnin junahan ei edes pysähdy salosssa!!!! Salolaisille ei tule olemaan mitään iloa uudesta tunnin junasta!!
Suurnopeusjuna kahden käpykylän välille. Aivopieru pahimmasta päästä. Kustannusarvio, väitän, että 10-15 miljardia on realistinen loppulasku. Varsinais-Suomen rahat maanteiden ylläpitoon ovat nollassa vuosikymmenet tuon panostuksen jälkeen, mutta puolityhjät penkit liikkuvat edestakaisin radalla.
Siinäpä se, paljas totuus lyhyesti sanottuna.
Valtiovarainministeriö on laskenut kustannukseksi muistaakseni 4,8 miljardia 50 vuoden aikana, siis viidenkymmenen vuoden. Mutta ehkä jossain Kuusjoenperällä osataan laskea paremmin.
Meinaatko, että yritykset odottavat 50 vuotta rahojaan, että juna hanke kustannetaan osamaksulla 50 vuoden aikana?
Ei ole totta nämä väitteet, nyt ymmärrän mihin osaamiseen tämä radan vastustus perustuu. Voisitko vielä tarkentaa miten rantaradan matkustajamäärä vuonna 2018 keskittyi Helsingin ja Lohjan välille? Kun en ole rataa nähnyt niin onko se metro?
”Ei ole totta nämä väitteet, ”
Sinähän tässä olet väittänyt. Tein vain tarkentavan kysymyksen.
Alatko jo omia väitteitäsi laittamaan muiden suuhun?
Nyt ymmärrän miksi valtionhallinnossa hommat toimii miten sattuu, kun henkilöstö ei erota kysymystä ja väitettä toisistaan, eikä osaa lukea.
Hyvä, että Saksassa on aloitettu tekoälyhanke jossa kehitetään tekoälyä julkishallinnon käyttöön, niin päästään eroon turhista virkamiehistä.
Nykyinen rata ei kulje Lohjalta. Tässä kohtaa olisin voinut kirjoittaa Karjaa- Helsinki väli nykyradalla.
En kuitenkaan kirjoittanut, koska tässä ketjussa on kommentoitu tulevaa rataa.
Tulevassakaan radassa Salosta ei tehdä vuosittain 1,6 miljoonaa matkaa.
Kuusjoen korjattavan sillan kautta kulkee vuosittain yli 600 tuhatta ajoneuvoa.
Ei ole suurnopeusjuna,ei ole sun hintasikaan kohdallaan,teitä päällystetään tänään ja huomennakin,eikä penkit ole puolityhjinä.Kaikki juttusi on pelkkää sepitettä.Sinä tosiaan väität,jep!
Pendolinon huippunopus on 220 km/h, IC:n 200 km/h. Mille kalustolle se Tunnin juna lienee laskettu? VR on jo vuosia sitten ilmoittanut, ettei sillä ole aikeita hankkia suurnopeuskalustoa ennen 2050-lukua. Tuskin koskaan, jos porvarien hinku pilkkoa VR toteutuu. Ruiskukansiniset MDI-lasit päässä ei kiinnosta perehtyä miten UK:ssa kävi junaliikenteen yksityistämisen kanssa.
Niin, sitten on tämä rata, mikä on rakennettava näille uusille junille, siis pohjavaatimukset ovat eri tasoa kuin nykyiset. Nykyradoilla saa ajaa 220km/h, ja jos meinataan ajaa tuon yli, on sitten rakennettava näitä Tunnin junia, kun ratageometrian on oltava tasaisempi ja tiiviimpi. Voisi sitten väittää, että hinta tulee paisumaan, kun louhitaan ja paalutetaan. Mitä lievät pohjatutkimukset tuovan tullessaan, niin ei siinä ministeriön virkamiesten laskelmat paljoa paina. Kaksoisraide ja nämä nykyiset junat. Se olisi hyvä. Suomessa on rataliikenne vapaa kilpailulle, mutta kun rataverkko on tsaarin ajoilta, niin tila puuttuu.
Kyllä näyttää höpö-väitteiden korjaaminen ottavan koville.
Yksityistämisestä sen verran, että yksityisiä rautatieliikenteen harjoittajia on jo, esim. Helsingin seudun liikenne, joka hoitaa pks:n lähiliikennettä omin junin. Tai pari rahtiyhtiötä Kaakkois-Suomessa hoitelemassa puunjalostusteollisuuden kuljetuksia. VR on itsekin ”vuokralainen” Ratahallintokeskuksen omistamassa rataverkossa.
No, suurnopeusjuna ei Salossa pysähdy eli ne kaksi käpykylää on Turku ja Helsinki…
Ratasuunitelmat, tunninjuna. Lue siitä missä on pysäkit. Suurnopeusjuna kulkee vähintään 250km/h, eli tunnin juna ei ole suurnopeusjuna. Helsinki ei ole mikään käpykylä, Salo on sellainen. Tutkis hieman noita kaupunkien kokoja vaikka Euroopan mittakaavassa, Helsinki on nro.77 ja jos otetaan koko pääkaupunkiseutu mukaan niin ollaan noin Milanon kokoisessa taajamassa, jossain 20-30 sijaluvulla. Dallas on samaa luokkaa, eli mikä ei ole sun mielestä käpykylä?
Kyllä Helsinki on käpykylä, Helsingin seutu on jo hieman suurempi. Toki Salo on hyvin pieni ja tuntuu pysyvän, vähän vielä pienentyen. Suomeen ei ole tulossa suurnopeusjunia ja tuskinpa tulee koskaan. Eikä siinä nopeus auta, jos jatkuvasti rikkoja ja junat myöhässä. Japanissa, jos juna on myöhässä pari minuuttia, se on suurin piirtein katastrofi. Suomessa vasta joku päivä.
Viisasta tekstiä.
Japanilainen kulttuuri muistuttaa feodaaliaikaa,ei sovi vertaus meihin.Kahden minuutin myöhästyminen ei nyt kaada kenenkään taloutta.Tietenkin jos haluaa kiihkoilla joka asiasta niin löytyyhän maailmalta esimerkkejä.Me ollaan kuitenkin Suomessa ja sen mukaan eletään.Kerro mitä sä yarkoitat käpykylällä?
Salo lupautui aikoinaan maksamaan suunniteluyhtiön kuluista 5 %.
Summa oli 3.74 miljoonaa euroa.
Jos rata maksaisi yhteensä 4,8 miljardia niin edellisen kaavan mukaan 4.800.000.000 euron summasta 5 % on 240.000.000 euroa eli 240 miljoonaa eli moninkertainen Salon vuosibudjetin verran. Eli on siinä nollia veronmaksajilla katettavaksi. Lipputuloilla noita ei koskaan kuoleteta. Jos jaetaan 20 vuodelle niin joka päivälle tulisi katettavaksi 65750,- euroa. Lippu nyt Helsinkiin maksaa noin 20 euroa. Jotta tuo summa katettaisiin siihen tarvitaan yli 3200 ostettua lippua per päivä ja lisäliput vasta kattaisivat juoksevia kuluja.
Tämä olisi vain Salon viiden prosentin osuus.
Todella hyvä ja realistinen laskelma. Poliitikko kun ei vaan ymmärrä asia, kun on päähän pasahtanut, että se rakennetaan.
Realistinen!!! Aika moni asia vedetty hatusta.Valita sinnen ministeriöön Purralle ja esitä tuo sun laskelmasi.Jos politiikko ei ymmärrä niin pitäisi varmaan katsoa paremmin ketä sitten äänestää.
En tempaissut hatusta. Lähtösumma oli virallisista laskelmista, ja loput matematiikkaa. Kuoletusajaksi tosin on monia ehdotuksia. Jos kuoletusaikaa venytetään saadaan pehmeämpiä tuloksia, mutta rahat ovat menneet. Ja lainarahan koroissa prosentin nousu toisi Salon osuuteen 2.4 miljoonaa per vuosi lisäkatettavaa.
Eihän radanvarsikuntia voi vaatia itse rakentamista rahoittamaan, tällaiset hankkeet on aina maksettu valtion rahoituksella, jollei sitten jotain kiinalaista rahaa tähänkin saada (toivottavasti ei!). Täällä kun lueskelee näitä vastustajien kommentteja, huomaa hyvin, että se mitä itse ei tarvitse, on turhaa ja kallista ja niihin ei saa rahaa mennä yhtään. Näiden mielestä nähtävästi koko rataverkko on turha, vaikka toisen raiteen lisääminen Salo-Turku-välille parantaisi huomattavasti liikenteen sujuvuutta ja lopettaisi myöhästelyt. Jos ajateltaisiin, että maantietkin olisi rakennettu vain yksikaistaisiksi ja välillä olisi vain kohtaamispaikkoja, ei sellaista kukaan pitäisi järkevänä. Rahan niukkuuden takia voitaisiin Salo-Espoo (tai Salo-Lohja) -osuus jättää rakentamatta, palattaisiin siihen joskus, jos rahaa… Lue lisää »
Ei voida vaatia, mutta eikös jo suunnitteluyhtiön perustaminen ollut erikoinen ratkaisu? Suunnitteluyhtiöön kerättiin rahaa radanvarsikunnilta ja edellisen hallituksen ministeri väläytti samaa ratkaisua rakentamiseen. Eikös sitä radan alkupäätä Turussa maksa myös Turun kaupunki. Ratahan tarvitsee jatkuvasti parantamista ja rahoitus pitää olla myös veronmaksajien tiedossa.
No, nykyinen hallitus sanoi, että rahat tullaan keräämään kunnilta, valtio rahoittaa osan. Kerran suunnitteluun jo kunnat vedettiin mukaan, eihän sekään olisi ollut kuntien tehtävä. Ja tuskin myöhästely loppuu, vaikka olisi 10 raidetta vierekkäin, koska suurin osa VR:n ongelmista liittyy sähköön tai radanohjausjärjestelmiin. Eli mikään ei välttämättä liiku mihinkään suuntaan. Että eivät nuo tuplaraiteet nyt niin autuaaksi tee, kun ajattelee, että puhutaan todella pienestä ajansäästöstä vs. kokonaiskustannus.
”Rahan niukkuuden takia voitaisiin Salo-Espoo (tai Salo-Lohja) – osuus jättää rakentamatta, palattaisiin siihen joskus, jo rahaa olisi käytettävissä enemmän tai olisi parempi rahoitusmalli saatavilla”. Siis mikä on tämän kommentin ajatus, muu kuin itsekkyys? Juuri luin kaksoisraiteen tarpeettomuudesta. Jos vastustetaan turhuuden rakentamista, ei olla vastustamassa kaikkea!
Luit yhden ihmisen mielipiteen kaksoisraiteen turhuudesta. Aika moni taas ei pidä sitä turhana. Ihmetyttää todella paljon sellaisten ikäihmisten vastustus näihin tulevaisuuteen sijoittuvissa hankkeissa, jotka eivät tule koskaan näitä näkemään tai käyttämään.
Ei ihminen aina ajattele vain itseään ja kaltaisiaan, kuten poliitikot, vaan myös jälkeläisiään. Jotkin tahot, päähänpinttymiensä läpi viemiseksi, ovat valmiita uhraamaan jälkikasvumme hyvinvoinnin. Koko maailma on tuleva kärsimään nykysuuntauksesta, joka kehittyy kaiken maailman, ATK:n kanssa leikkimiseen. Hyvinvointialueet ovat vaikeuksissa, ja toiset suunnittelevat pääsevänsä retostelemaan, hölmöä saavutustaan, ”Tunnin junaa”.
Tuokin on yhden ihmisen mielipide. Tuskin rakennushankkeita edes pystytään rakentamaan yhteiskunnan varoista vain sen takia, että joku pääsee retostelemaan. Yhden junaradan takia ei sula yhdenkään tulevaisuus, aika ohut on sinun perspektiivisi. Miksei uhraus ole toteutunut entisaikoina, kun tehtiin ensimmäisiä ratoja?
Olen katsonut elokuvan Rautatie, jossa Leo Jokela ja Anja Pohjola, kävivät kokeilemassa junakyytiä. Ei ollut elokuvassa keskustelua kaksoisraiteista. Ihmettelen suuresti, ettei silloin älytty sijoittaa isommin maanlaajuisiin rataverkkoihin. Onhan sitä sanottu, että ennen oli paremmin. Tulevaisuus onkin sitten niin vahvan sumun peitossa, että kannattaako siihen ajatusta tuhlata?