Varhan päättäjät leikkaisivat vuokraväestä – Heikki Tamminen: ”Järjestelmää käytetään hyväksi”

7
Heikki Tamminen pitää Jussi Halla-ahon tulosta hienona. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Varsinais-Suomen aluevaltuutettujen näkemys on selvä. Jos Varhan toimintaan pitää tehdä leikkauksia, ne pitää kohdistaa vuokra- ja ostotyövoiman käyttöön.

Tätä mieltä on 79 prosenttia TS-Yhtymän lehtien kyselyyn vastanneista aluevaltuutetuista.

Vuokra- ja ostotyövoiman käytöstä nipistäminen sopii valtuutetuille laajasti puoluekannasta tai asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Innokkaimmin vuokratyövoiman käyttöä olisivat leikkaamassa vasemmistoliiton valtuutetut. Heistä peräti yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta leikkaisi tästä.

Kyselyn tulos ei ole yllätys. Tämä valinta on helppo tehdä.

Varha maksaa esimerkiksi lastensuojelussa yksittäisestä ostopalvelusosiaalityöntekijästä noin 4 000 euron kuukausipalkan päälle jopa 3 650 euroa kuukaudessa häntä välittävälle yrityksille (TS 26.9.2023).

Valtuutettujen ja vastaajien tiedossa on, että vuokra- ja ostotyövoiman käytön vähentäminen on vaikeaa. Esimerkiksi moniin sijaisuuksiin tai sairauspoissaolojen paikkaamiseen ei saa työntekijää muualta kuin vuokra- tai ostotyöyrityksestä.

Nopeita säästöjä tältä saralta on siis turha odottaa. Moni valtuutettu toivookin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua asiasta tai jonkinlaista kattosummaa ostopalveluiden käyttöön.

– Vuokratyövoimaan menee jo nyt noin 40 miljoonaa euroa (vuodessa), ja siitä on pakko vähentää ja pyrkiä saamaan vuokratyövoimasta suurin osa omaksi henkilöstöksi. Se vaatii kansallisen tason päätöksiä, sanoo vasemmistoliiton Nina Söderlund kyselyn perusteluissa.

– Oikeasti pitäisi saada hoitajapula kuntoon. Ostospalveluihin ja henkilöstökuluihin menee suurin osan alajäämästä, sanoo Regina Koskinen (r.).

– Vuokra- ja ostotyöstä luopuminen edes osittain vaatii tässä henkilöstötilanteessa vähintäänkin yhteistä linjaa muiden alueiden kanssa ja/tai eduskunnan päätöksiä, kirjoittaa Juhani Nummentalo (kok.).

– Henkilöstöpula on vaikea ongelma, mutta sen ratkaisemiseksi on käytetty liiaksi vuokratyövoimaa, joka on kallis ja kestämätön ratkaisu. Henkilöstön veto- ja pitovoima on rakennettava Varhan sisällä luontaisesti toimivaksi, kertoo Sanna Paasikivi (ps.).

– Vuokra- ja ostotyövoimaan tulisi asettaa hintakatto, sillä järjestelmää käytetään hyväksi: hoitajapulan vain pahetessa yritys voi pyytää käytännössä mitä vain ja Varha on selkä seinää vasten, kirjoittaa Heikki Tamminen (ps.).

TS-Yhtymän lehdet kysyivät aluevaltuutetuilta, mistä asioista he olisivat valmiita leikkaamaan, jotta Varhan alijäämä saataisiin katettua.

Kyselyssä oli kahdeksan eri vaihtoehtoa ja lisäksi ”joku muu” -kohta. Valtuutetut saivat valita listasta 1–3 säästökohdetta ja perustella valintansa.

Jostain muusta säästäisi 51 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista.

Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti hallinnon tehostaminen ja supistaminen. Moni ehdotti tässä kohtaa myös laajemmin organisaatiorakenteiden tarkastelua.

Myös muita näkökulmia nousi esiin.

– Liikkuvien palvelujen käyttö perinteisten toimipisteiden sijaan, ehdotti Janina Andersson (vihr.).

Saman asian nosti esiin moni muu valtuutettu, jotta vuokratiloista voitaisiin luopua.

– Hyvin suunniteltujen hoitopolkujen ottaminen käyttöön. Vain hoitoalojen selkeällä integraatiolla voidaan edetä, ehdotti Pirjo Rinne (vas.).

Kyselyyn vastanneet kokoomuksen aluevaltuutetut ovat innokkaimpia palveluverkon karsimiseen, mutta yksikään kyselyyn vastannut Vasemmistoliiton valtuutettu ei valinnut tätä säästötoimeksi.

Muutosneuvotteluihin ollaan valmiita sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja rkp:n riveissä, kun taas yksikään vihreiden tai kristillisdemokraattien ehdokas ei valinnut tätä säästökohdetta.

Säästöistä kieltäytyi eniten vasemmistoliiton kyselyyn vastanneita valtuutettuja, mutta myös useita sosiaalidemokraattien valtuutettuja oli tällä kannalla. Säästöistä kieltäytymisen jätti valitsematta kokonaan kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden vastaajat.

Suurin osa kyselyyn vastanneista ei usko, että alijäämä saataisiin katetuksi vuoteen 2026 mennessä. Vastauksissa korostuu, että säästöjä pitää tehdä maltilla, jotta ratkaisut ovat varmasti oikeita.

– Aikataulu vuoteen 2026 vaikuttaa liian tiukalta. Vuosi lisää sopeutusaikaa olisi odotettu muutos, mutta tämä on maan hallituksesta kiinni. Jos leikataan liian paljon ja liian nopeasti, on todennäköisempää, että näitä isoja rakenteellisia muutoksia ei saada aikaiseksi. Todellinen huoleni on, että leikkaamme hätäpäissään sieltä mihin pitäisi panostaa, kirjoittaa esimerkiksi Niina Alho (sd.).

Myös keskustan aluevaltuutettu Teija Ek-Marjamäki korostaa, että alijäämän kattamisaika on liian lyhyt.

– Viidessä vuodessa alijäämät olisi mahdollista saada katetuksi hyvällä suunnittelulla, asianmukaisilla investoinneilla ja tehokkailla toimenpiteillä. Keskeistä on siirtyä raskaista palveluista kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lähipalvelut pitää säilyttää ja niitä pitää kehittää. Lähipalveluihin kuuluvat kiinteiden tilojen/palveluiden lisäksi myös liikkuvat, digi-, etä-, mobiili- ja kotiin tuotavat palvelut. Näiden palveluiden pitää olla kunnossa ennen kuin muita olemassa oleva palveluja puretaan.

Ostopalvelut vain murto-osa säästötavoitteesta

  • Varhan on löydettävä säästöjä alijäämän kattamiseksi 272 miljoonalla eurolla vuosien 2024–2026 aikana.
  • Valtionvarainministeriön lokakuun alun päivitykset rahoituslaskelmiin toivat Varhalle 92 miljoonan euron lisäsäästötarpeen.
  • Hyvinvointialueiden on katettava tänä ja ensi vuonna syntyvä alijäämä viimeistään vuonna 2026.
  • Varha on ollut säästötoimissaan vielä varsin maltillinen moneen muuhun hyvinvointialueeseen verrattuna.
  • Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti jo koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut.
  • Satakunnan hyvinvointialue on ilmoittanut supistavansa rajusti nykyisestä 27 kiinteästä perusterveydenhuollon toimipisteestä.
  • Varhan Tarmo Martikainen on sanonut, että tavoitteena on saada päätös Varsinais-Suomen palveluverkkoratkaisuista alkuvuonna 2024.
  • Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto.
  • Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
7 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
keijo k
4 kuukautta sitten

Pöhöttyneessä hallinnossa ja johtajien määrässä ja palkkojen suuruudessa ei olekaan mitään leikkausvaraa?!

Jtv
4 kuukautta sitten

Kerrankin voin olla Persun kanssa samaa mieltä. Ei anneta terveydenhoitoalalla pesiytyä tällaisia voitontavoittelijoita.
Ja sinne siirtyvät työntekijätkään eivät ole missään kutsumusammatissaan, jos palkka vain kiinnostaa.
Mites se työilmapiiri/työnjohto siitä paranee, jos työntekijä irtisanoutuu ja tulee jonkun vuokrafirman hinnoilla samankaltaiseen toimeen takaisin – jaa no saahan enemmän palkkaa, vaikka sitä on lakkoilun jälkeen muutenkin saatu reippaasti muita enemmän lisää.

Siiri salolainen
4 kuukautta sitten
Reply to  Jtv

Miten voi asiakkaana uskoa, että saa oikeaa hoitoa, että oireet diagnosoidaan oikein. Eilen tv::ssä joku lääkäri selitti miten saa järjestelyjä omalle elämälle aikaa ja mahdollisuuksia moneen tekemällä aina muutaman päivän vuokralääkärikeikan, kuin olemalla kk-palkkainen tk-lääkäri päivystyksineen kaikkineen. Ehkä hoitovastuukin on toinen. Ainakin luottamus lääkäri- ja hoitohenkilökuntaan vähenee vuosi vuodelta.

Pertti
4 kuukautta sitten

Se on totta. Lääkäreistä ja sairaanhoitajista on tullut monia jotka tekee töitä vain palkan takia. Asiakas on heille rasite eli potilas. Nykyään on hyvä itse tietää diagnoosi ja mennä lääkäriin. Vastuutuntoisuus puuttuu hyvin monelta terveydenhuoltohenkilökunnalta.

Kärsijä
4 kuukautta sitten

Pitäisi kieltää kokonaan laissa koko vuokra lääkärien/hoitajien käyttö julkisellasektorilla!!! Ja jos noita vuokra firmoja käytetään niin palkka menee minimi Tes mukaan!! Vuokra työntekijän palkka ei voi korkeampi kuin vakituisesti paikassa työskentelevällä!!

Päivi
4 kuukautta sitten
Reply to  Kärsijä

Niinhän se on joka firmassa jossa vuokratyöntekijöitä on. Ovat kalliimpia firmalle kuin omat työntekijät. Kun heille maksetaan lomarahat, ylityöt ym. kk:palkassa, lisäksi välitysfirma tahkoaa sievoisen summan välistä. Helppoa rahantuloa vuokrafirmalle.

Jos minulla olisi valta laittaa lääkärinkoulutus uusiksi, niin silloin uudet lääkärit velvoitettaisiin valmistuessaan toimimaan julkisella puolella ainakin vuoden. Jotain takaisinmaksua ilmaisesta koulutuksesta.
Mutta, tuskin onnistuu?

TJM
4 kuukautta sitten
Reply to  Päivi

Niin, monissa yrityksissä on vuokratyövoimaa ja miksikohän?? Ja tottakai heille maksetaan ylitöistä ja saavat lomarahat kuten muutkin työtekijät. Mutta se peruskysymys miksi yritys palkkaa vuokratyövoimaa eikä suoraan omiksi työtekijöiksi?? Olisivatko syyt juuri niitä miksi nykyhallitus ajaa muutoksia työelämään??