Taloyhtiön pöytäkirjasta ei löydy lainkaan lainasummaa, mutta laina on haettu – myös vaatimus kahdesta nimenkirjoittajasta sivuutettiin

24
Kerrostaloyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirjassa kerrotaan lainasta vain se, että putkiremontti päätettiin toteuttaa lainoituksella Someron Säästöpankista. Pöytäkirjasta puuttuu edelleen yhtiökokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoitukset, isännöitsijän allekirjoitus löytyy. Tämän pöytäkirjan otteella on haettu ja saatu pankista 150 000 euron laina. Kuva: Asunto-osakeyhtiö

Somerolaisen asunto-osakeyhtiön saama 150 000 euron remonttilaina on kulkenut tiiviisti omaa tietään osakkaiden jäädessä sivustakatsojiksi. Asunto-osakeyhtiö tarvitsi lainaa putki- ja ränniremontteihin.

Viime vuoden elokuussa pidetyn yhtiökokouksen pöytäkirjassa on pykälä lainanotosta. Yhtiökokouksen allekirjoittamaton ja tarkastamaton pöytäkirja löytyi tiistaina asunto-osakeyhtiön papereiden joukosta. Useista väärinkäytöksistä epäillyn isännöitsijän kirjoittaman pöytäkirjan mukaan putkiremontin rahoitus päätettiin toteuttaa lainoituksella Someron Säästöpankista. Lainasummaa ei pykälässä mainita.

Pöytäkirjassa on vain yksi allekirjoitus, joka on kavalluksista ja petoksista epäillyn isännöitsijän. Kokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksia ei ole.

– Kyselin allekirjoituksien perään monta kertaa, mutta mitään ei tapahtunut, yhtiökokouksen puheenjohtajana toiminut taloyhtiön entinen puheenjohtaja kertoo.

Lainasumman puuttuminen pöytäkirjasta tuli taloyhtiön hallitukselle täytenä yllätyksenä.

– Hallituksen esityksessä oli lainasumma ja summasta puhuttiin myös yhtiökokouksessa. Tämä menee aina vain oudommaksi, elokuussa hallituksen puheenjohtajan tehtävän jättänyt osakas sanoo.

Hän ihmettelee entistä vahvemmin, miten tarkastamattomasta pöytäkirjasta tehty pöytäkirjanote on kelvannut pankille.

– Eikö otteessa pitäisi näkyä myös allekirjoitukset juuri sen takia, että otteen sisältöön voidaan luottaa?

Asunto-osakeyhtiön lainasta päättää lain mukaan yhtiökokous, jonka valtuutuksen perusteella hallitus päättää yksityiskohdista. Kerrostaloyhtiön hallitus ei ole käsitellyt laina-asiaa yhtiökokouksen jälkeen.

Hallituksen entinen puheenjohtaja yritti saada viime vuonna hallitusta koolle, jotta se voisi päättää lainan yksityiskohdista ja nostosta.

– En saanut isännöitsijältä vastausta ja sitten hän kertoi, että kaikki on hoidettu ja laina nostettu. Isännöitsijä hoiti pankkiasiaa sivuuttaen taloyhtiön, joten tarkastetuista pöytäkirjoista ei löydy vahvistusta lainan hakemisesta tai nostosta.

Laina-asian kiemurat eivät pääty tähän. Kerrostaloyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön nimen kirjoittaa kaksi allekirjoittajaa yhdessä.

– Lainapapereihin olisi tarvittu myös yhden hallituksen jäsenen allekirjoitus, mutta isännöitsijä allekirjoitti kaikki yksin. Voisi kai olettaa, että vaatimus hallituksen edustajan allekirjoituksesta olisi pitänyt olla niin isännöitsijän kuin pankin tiedossa, osakas sanoo.

Kiinteistöliiton Varsinais-Suomen alueen toiminnanjohtaja Juuso Kallio toteaa, että yleisen käytännön mukaan taloyhtiöiden sopimuskumppanit tarkistavat, keillä on oikeus tehdä sopimuksia.

– Nimenkirjoitusoikeudet tarkistetaan jo silloin, kun joku tekee yhteisön puolesta esimerkiksi puhelinsopimuksia. Tämä kuuluu hyvään ja turvalliseen käytäntöön.

Taloyhtiö varautui alun perin korkeintaan 150 000 euron lainan ottoon. Tarkoituksena oli nostaa lainaa vain sen verran kuin ränni- ja putkiremontti vaatii.

– Lainaa nostettiin lopulta noin 20 000 euroa enemmän kuin olisi ollut tarpeen, koska isännöitsijä sivuutti hallituksen, osakkaat kertovat.

Someron Säästöpankista toimittajan tiedusteluun lainasumman puuttumisesta vastaa sähköpostin saaneen toimitusjohtaja Petri Sivirannan sijasta vastinepyynnön tehnyt lakimies. Hän pohtii, onko tarkka summa ollut esimerkiksi yhtiökokouksen liitteessä mutta toteaa, että pankin kannalta asialla ei ole merkitystä, sillä pankki ei voi tehdä muuta kuin luottaa pöytäkirjan otteeseen.

Virva Walo Finanssivalvonnasta kertoo, että laitos ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Juuso Kallio pitää yhtiökokouksen epämääräistä merkintää lainasta varsin outona.

– Tällainen kirjaus sotii vakiintunutta käytäntöä vastaan. Tämäkin esimerkki vahvistaa sitä, että koko pöytäkirja tai vähintään alkuperäiset merkinnät tarkastetusta pöytäkirjasta otteessa ovat tarpeen luotettavuuden takia.

Kallio kehottaa asunto-yhtiöitä valvomaan sitä, että pöytäkirjat hoidetaan ajallaan. Yhtiökokouksen pöytäkirja tulisi tarkastaa neljän viikon kuluessa kokouksesta.

Putkiremontin tehneen kerrostaloyhtiön tiedot kaupparekisterissä olivat väärin vuosia, mutta laina- ja muut pankkiasiat sujuivat ongelmitta. Kallio painottaa taloyhtiöiden vastuuta siitä, että kaupparekisterin tiedot ovat ajan tasalla. Samalla hän vetoaa muiden toimijoiden vastuisiin omassa toimissaan.

– Pankilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa jo lainsäädännön perusteella. Pankilta on syytä kysyä, ovatko he tunteneet asiakkaansa riittävällä tavalla, jotta kerrostaloyhtiölle on voitu myöntää lainaa.

24 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Asukas
3 kuukautta sitten

Ihmetyttää myös, miten 8.8.2022 voidaan käsitellä vuoden 2022 tilinpäätös? Pykälä 6.

pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Hallitus vasraa siitä. Kysy hallituksen puheenjohtajalta.

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Kun nyt vaan tietäisi, ketä se on.

Tarmo
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Riippuu siitä, milloin taloyhtiön tilikausi alkaa ja loppuu. Ei välttämättä aina ala 1.1 ja pääty 31.12. Toki voi olla kirjoitusvirhe.

talla
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Pöytäkirja täytyy olla päivätty väärin vuodelle 2022. Ihme hutilointia. Mahtaako annettu vastuuvapaus olla voimassa, jos pöytäkirjan allekirjoitukset puuttuvat?

Tämän isännöitsijän moraali ja ammattitaito on todella pielessä kaikkien esille tulleiden vääryyksien perusteella. Miksi ihmeessä se saa vielä jatkaa toimintaansa? Poliisi ei tee mitään, asukkaiden pitää itse kerätä todisteita. Isännöitsijällä on aikaa ja mahiksia peitellä ja hävittää papereita ja touhuta lisää sählinkiä. Kumma juttu.

Pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  talla

Etkö millään ymmärrä, että vastuu näistä kaikista kuuluu hallitukselle. Jos isännöitsijä ei hallituksen mielestä toimi oikein, hallituksen kuuluu antaa hänelle potkut ja valita ja palkata uusi isännöitsijä. Soittakaa nyt jo vaikka kiinteistöliittoon sinne on numero, vaikka ei ole jäsen. Tämä asia ei kuulu polisiille, se kuuluu taloyhtiön hallitukselle. Ensin pitää löytää rikos ennen kuin voi tutkia. Tehkään erikoistilintarkastus älkää kaiken aikaa valittako asiasta muille, muut eivät voi mitään. Se on Teidän tehtävä. Ei tässäkään yhteiskunnassa valtio ja poliisi palvele ihmisiä kaikissa asioissa. Pitää myös tehdä itse jotain ja ottaa vastuu.
Pöytäkirjan oikeellisuudesta vastaa yhtiökokouksen puheenjohtaja. Ei isännöitsijä.

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Hallitusten jäsenet ovat luottaneet isännöitsijän toimivan laillisesti. Eivät he ole tienneet tiliasiakirjojen joukossa olleista väärennetyistä tiliotteista ym. Kun on kyse isännöitsijän oletetusta petoksesta, eihän siitä hallitusta voi syyttää. Petos on aina poliisiasia. Ja eihän hallituksen jäsenillä ole tili käyttöoikeuksia, miten muka seurasivat tilien käyttöä.

Pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Tilinkäyttöoikeus on yleensä aina hallituksen puheenjohtajalla tai kahdella hallituksen jäsenellä. Lue mitä yhtiöjärjestyksessä sanotaan tilinkäyttöoikeudesta. Nykyäänkin vielä on monissa yhtiöissä tilinkäyttöoikeus vain hallituksen puheenjohtajalla, ei lainkaan isännöitsijällä.
Hallituksen kuuluu valvoa osakkeenomistajien etuja sekä isännöitsijän tekemisiä. Hallitus toimii niin, että sanelee isännöitsijälle miten he seuraavat toimintaa ja hallituksen puheenjohtaja kuittaa joka laskun mikä menee yhtiön maksettavaksi. Jos isännöitsijä toimii väärin eikä jää kiinni on vika ainoastaan hallituksessa.

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Vika voi olla hallituksessa muta tässä tapauksessa epämääräiset tiilisiirrot on tehnyt nimenomaan isännöitsijä ei hallitus.

Pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Hallituksen kuuluu valvoa isännöitsijän tekemisiä.

pertti
3 kuukautta sitten

Mikä ongelma tässä oiken on? Onko pöytäkirja väärennetty vai ei? Jos ei ole väärennetty niin tässä on tapahtunut vain pieni moka millä ei ole mitään merkitystä. Jos yhtiökokous on päättänyt lainasta ja jättänyt summan auki niin se on pätevä. Siis nimet puuttuu alta. Kyllä pitää mennä pikkumaisuuksiin eikä haeta vastuuta hallituksesta ja sen puheenjohtajasta. Hallitus vastaa taloyhtiön tekemisistä, isännöitsijä ainoastaan kirjanpidosta.

Nina
3 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Pieni moka? Pieni moka saa kyllä aivan uuden ulottuvuuden tässä keskustelussa.

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Pieni moka on yhdelle taloyhtiölle maksanut yli 100 000 euroa, pieni moka ehkä sinulle, mutta ei osakkaille. Hallitukset toimivat omavaltaisesti. Esimerkiksi eräässä kerrostalossa tehtiin parvekeremontti. Yhtiöjärjestyksen vastaisesti kaikki osakkaat maksoivat saman summan, ei niin kuin yhtiöjärjestys edellyttää, neliöperusteisesti. Isojen asuntojen omistajat jyräsivät päätöksen yhtiökokouksessa, vaikka toiminnantarkastaja esitti, että hallitukselle ei myönnetä vastuuvapautta. Näin tämä on toiminut Somerolla, aina.

pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Parvekeremontin kustannukset olisi pitänyt nostaa kanne käräjäoikeudessa.Se, että hakee lainan niinkuin yhtiökokous on päättänyt vaikka ei ole allekirjoituksia, miten siinä voi menettää 100 000 e.Mitä sitten jos olisi ollut allekirjoitukset, eikö olisikaan menetetty mitään.
Te, ette ole kertaakaan moittineet hallituksen toimia, vaikka se on kaikkiin syyllinen. Mikä ero olisi jos olisi ollut allekirjoitukset pöytäkirjassa nykyiseen verrattunsa?

tikulla silmään
3 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Tässä alkaa olla jo samaa meininkiä kuin Nato-vihassa.

Pertti
3 kuukautta sitten

En vihaa ketään enkä mitään. Kirjoitan ilman tunneryöppyä asioista. toivotan hyvää syksyä ja Joulun odotusta nimimerkille ”tikulla silmään”

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Luepa nyt tarkkaan, 100000 euron kämmi ei tapahtunut taloyhtiössä, jossa parvekeremontti tehtiin. Tämä oli vain esimerkki siitä, miten hallituksen puheenjohtaja nuiji tili- ja vastuuvapauden hyväksytyksi. Kolme osakasta teki reklamaation, johon ei saatu vastausta. Että näin Somerolla.

Tarmo
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Yhtiökokouksen päätöksiä voi aina moittia ns. Moitekanteella. Viimetingassa käräjäoikeus oikaisee päätökset lainmukaiseksi.

Tarmo
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Jos sinun parveke on samankokoinen kuin kaikilla muillakin, niin miksi sinun pitää saada remontti halvemmalla?

MDI
3 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

Tässä kiteytyy ”tieto” ja ”osaaminen” vaikka hallitustyöskentelyssä, pääsääntöisesti se parvekeremonttikin jyvitetään neliölle. Myös niille joilla ei ole parveketta.

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Näin se juuri menee.

järjestäjä
3 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

No kun yhtiöjärjestys määrää niin, oletko omistanut koskaan osakeasuntoa?

Asukas
3 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

Siksi, että yhtiöjärjestyksen mukaan, remontit laskutetaan asuntojen neliöiden mukaan, niin kuin kaikissa muissakin taloyhtiöissä on tapana. Ilmeisesti yhtiöjärjestys on sinulle täysin tuntematon asia. Neliöperusteinen laskutus koskee kaikkia remontteja, kuten putki- ja julkisivuremontteja. Tästä voidaan poiketa, jos tasaerälaskutuksesta tehdään päätös, jonka kaikki osakkaat ovat hyväksyneet.

Pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Tämä toimii juuri näin silloin kun tehdään esim. saneerausta. Saneeraus tarkoittaa olevien rakenteiden korjaamista tai uusimista. Jos lisätään joillekin jotakin, eikä kaikille on kysymyksessä korjausrakentaminen jonka osan maksaa ainoastaan ne kenelle tulee jotain lisää.
Jos tehdään tasaerälaskutus kaikkien osakkaiden on se hyväksyttävä, ei riitä yhtiökokouksen enemmistöpäätös.