Aikuisten EM-kisoihin lähtevä halikkolainen Kiia Metsäkonkola uisi nykyisellä kehitystahdilla maailmanennätyksen viimeistään 2026 – ”Tuollaiset aikaparannukset ovat jopa ennenkuulumattomia”

0
Kiia Metsäkonkola osallistuu noin kahden viikon kuluttua elämänsä ensimmäisiin aikuisten EM-kilpailuihin. (kuva: SSS/Minna Määttänen)

Se on nyt sillä lailla, että Salon Uimareista on edustus aikuisten lyhyen radan EM-kilpailuissa. Vieläpä niin, että kyseinen kilpailija alitti varsinaisen aikarajan eikä mitään kevennettyä versiota siitä.

Tällaisia virkkeitä ei vielä kolme vuotta sitten ihan oikeasti kukaan olisi uskonut kirjoitettavan marraskuussa 2023. Vaan totta se on: Kiia Metsäkonkola valittin 5. joulukuuta Romanian Otopenissa alkaviin kisoihin.

– Erityisen iloinen olen juuri siitä, että ansaitsin kisapaikkani nimenomaan sillä varsinaisen kisarajan alittamisella, Metsäkonkola totesi Salon uimahallissa.

– Lisäksi oli tosi positiivista, että pystyin tekemään sen tuloksen juuri täällä ja että aiempi ennätys parani sillä uinnilla aika paljon, hän lisäsi.

18-vuotiaan Metsänkonkolan ennätys 50 metrin rintauinnissa parantui pitkällä radalla noin kahdessa vuodessa yli kolme sekunnilla. Asia ei kuulosta äkkiseltään ihmeelliseltä, mutta kun muistuttaa kyseisen ennätyksen alkukesällä 2021 olleen 34,51 ja olevan nyt 31,20, on prosentuaalinen kehitys melkoista.

Suomen maajoukkueen päävalmentaja Eetu Karvonen on nähnyt esimerkiksi Matti Mattssonin tarinassa paljon ja oli itsekin arvokisatason rintauimari yhteensä 35 SM-mitalin kera. Silti Metsäkonkolan kehitys ällistyttää valmentajaakin.

– Tuollaiset aikaparannukset ovat jopa ennenkuulumattomia. Varsinkin kun jo sen runsaan kahden vuoden takainen tasokin oli jo varsin hyvä eli siellä jossain 35 sekunnin paikkeilla, Karvonen miettii.

Salon Uimarien Facebook-tilillä hehkutettiin joulukuussa 2019 sitä, kuinka ”Metsäkonkola kauhoi uskomattoman suorituksen”. Hän saavutti tuolloin SM-pronssin 15-vuotiaiden ikäluokassa.

Nousu tällä aikataululla aikuisten arvokisauimariksi onkin erityisen suuri yllätys juuri siksi, ettei halikkolainen ollut missään nimessä mikään lapsitähti. Salon Uimarien nykyinen valmennuspäällikkö Gerd Büttner nostaakin kehityksen syiksi sekä fyysiset että henkiset asiat.

– Kiia on kypsynyt huippu-uimariksi sekä henkisesti että fyysisesti. Meille on muodostunut aito valmennussuhde siinä mielessä, että nykyisin myös Kiia antaa minulle palautetta eri asioista ja suunnittelemme harjoitusohjelman yhdessä. Lisäksi hänen työntekomoraalinsa on todella kova, kehuu Salon Uimareissa hieman yli vuosi sitten aloittanut Büttner.

– Tällä hetkellä hän pystyy tekemään enemmän kovempia harjoituksia kuin ennen, hän lisää.

Büttner ottaa esimerkiksi vertailun aiemmalta työpaikkakunnaltaan Rovaniemeltä.

– Siellä oli Kiian tavoin vuonna 2005 syntynyt tyttö. Hän ui kuusi vuotta sitten sadan metrin perhosuinnin aikaan minuutti ja kahdeksan sekuntia, Kiia 1.40.

Kiia Metsäkonkola on ainakin tässä vaiheessa ensisijaisesti nopea uimari. (kuva: SSS/Minna Määttänen)

Arvokisakokemusta on Metsäkonkolalla alkanut näinä ennätyspeijaisten vuosina kertyä. Aikuisten osalta hän valmistautuu kuitenkin ensimmäiseen näin suuren mittakaavan tapahtumaan.

– Koitan lähteä ilman paineita ja sietämään jännitystä. Ympyrät ovat kuitenkin niin paljon isommat kuin nuorten kisoissa, hän puntaroi.

Esimerkiksi sadan metrin rintauinnissa Metsäkonkolan ennätysparannukset ovat olleet suhteellisesti jopa vielä suurempia. Silti häntä on syytä pitää tällä hetkellä nimenomaan nopeuslajin eli 50 metrin spesialistina.

– Hemmetin nopea, naurahtaa Karvonen, kun häntä pyytää luonnehtimaan ensimmäisenä Metsäkonkolasta uimarina mieleen tulevaa asiaa.

– Kiia on ilmiselvästi luontainen lahjakkuus, jolla on hyvä perustekniikka. Hänessä on paljon samaa kuin Ida Hulkossa: molemmat ovat räjähtäviä ja urheilullisia tyyppejä, Karvonen jatkaa viitaten pitkän radan EM-hopean 2021 saavuttaneeseen Hulkkoon.

Metsäkonkola on pitkällä radalla vain sekunnin kymmenyksen päässä aikarajasta, joka nostaisi hänet Suomen A-maajoukkueeseen.

50 metrin rintauinnin maailmanennätys on 29,16 ja maailman tämän kauden kakkosaika 29,60. Eli jos Metsäkonkola napsaisee seuraavan kahden vuoden aikana ajoistaan pois yhtä paljon kuin kahden edellisvuoden aikana, kellottaa hän maailmanennätyksen klassisella tasaisen vauhdin taulukolla viimeistään vuonna 2026.

Olisikohan tässä vaiheessa sopiva hetki painaa jutussa vähän jarrua?

Metsäkonkolan tämän hetken taso on sellainen, että matkaa maanosan kärkeen on Euroopan tasollakin vielä varsin paljon.

– Yleensähän se aikuisissa menee sellaisella kaavalla, että ennätys paranee sitten muutamassa vuodessakin enää huomattavasti juniorivuosia hitaammin, Karvonen toppuuttelee.

– Kaikki on kuitenkin mahdollista. Kun niitä kehityskohteita tosiaan on, niin ei suotta aseteta kehitykselle rajoja, hän painaa uudelleen kaasua.

Lisäksi erikoistuminen 50 metrin matkoille merkitsee ainakin vielä sitä, että vapaauintia lukuun ottamatta ei olympiamenestystä ole tarjolla. Tähän on törmännyt muun muassa Veera Kivirinta, joka ilman olympiastatusta jäi tänäkin vuonna ilman verotonta urheilija-apurahaa.

Harjoittelussa keskitytään myös muuhun kuin tähänastiseen menestyslajiin rintauintiin. (kuva: SSS/Minna Määttänen)

Sadan metrin rintauinnissa Metsäkonkola on ainakin vielä sekä pitkillä että lyhyillä radoilla useita sekunteja esimerkiksi A-maajoukkuestatuksesta.

– Harjoittelussa pyritään ehdottomasti nopeuskestävyyden lisäämiseen ja keskitymme myös sadan metrin sekauintiin, Büttner vahvistaa oletuksen.

A-maajoukkueeseen pääsy olisi uinnissa varsin olennainen asia. Konkreettinen esimerkki löytyy juuri tulevista EM-kilpailuista. Metsäkonkola kuuluu B-maajoukkueeseen, minkä myötä hänen pitää maksaa puolet Romaniaan suuntautuvasta kisamatkasta itse.

Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hyvin tai huonosti lajiliitto pystyy Suomessa uintiin panostamaan. Toinen on se, että Karvosen pesti maajoukkueen päävalmentajana on osa-aikainen. Niinpä hän hakikin lokakuussa työpaikkaa Merikarvian kunnanjohtajan pestistä.

A-maajoukkueurheilijana suurin osa kilpailukuluista menee liiton piikkiin.

Olympia- ja MM-kausi heijastunee Romaniaan

Pitkän radan arvokisat ovat lähtökohtaisesti lyhyiden ratojen versiota arvostetummat. Tilanne heijastunee Romaniassa pidettäviin EM-kilpailuihin.

– Normaalisti valtaosa huipuista on kyllä paikalla lyhyiden ratojen arvokisoissakin. Nyt kun on menossa olympiakausi, niin se voi jättää joitain Romaniasta pois. Varsinkin kun välissä ovat vielä helmikuiset pitkän radan MM-kilpailut, pohtii Suomen maajoukkueen päävalmentaja Eetu Karvonen.

Elokuun puolivälissä kisojen tulosrajan oli alittanut 16 suomalaisuimaria, joista peräti kuusi 50 metrin rintauinnissa. Asia on tuskin pelkkää sattumaa.

– Menestys tuottaa menestystä, samoin keskinäinen kilpailu. Ihan sieltä Jenna Laukkasen huippuvuosista lähtien on kehittynyt lyhyelle rintauintimatkalle uusia nimiä melkein joka vuosi, Karvonen kuvailee.

Romaniassakin on käytössä järjestelmä, jossa samasta maasta voi samassa kilpailussa uida välierävaiheessa korkeintaan kaksi urheilijaa. Kun Ida Hulkko ei lähde mukaan, edustavat Suomea rintauinnin naisten pikamatkalla Veera Kivirinta ja Kiia Metsäkonkola.

  • Lue lisää aiheesta
  • Uinti