Argentiinan poliittista kenttää järistelee politiikan marginaalista sunnuntain presidentinvaalien voittajaksi noussut oikeistopopulisti Javier Milei, joka nousi valtaan Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Brasilian Jair Bolsonaron työkalupakilla: sosiaalisessa mediassa nopeasti leviävällä oikeistopopulistisella räyhäämisellä ja huikentelevilla lupauksilla vallitsevan järjestelmän mullistamisesta.
Vakiintuneiden poliittisten piirien ulkopuolelta Argentiinan puikkoihin nousevan Milein kyky käytännössä johtaa maata herättää kuitenkin kysymyksiä, pohtii Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, joka on erikoistunut Latinalaisen Amerikan, Espanjan ja populismin tutkimukseen.
– Täytyy muistaa, ettei Mileillä ole omaa varsinaista puolueorganisaatiota tai ryhmää, jonka kanssa hän toimisi, eikä hänellä ole myöskään parlamentissa enemmistöä. Kuinka paljon hän vaalikampanjassaan esittämiään muutoksia pystyy toteuttamaan, on siis toinen asia.
Argentiinassa presidentillä on suuret valtaoikeudet, mutta ilman parlamentin tukea laajojen reformien läpivienti olisi Mileille silti vaikeaa. Tämän kokivat omissa maissaan instituutioidensa kanssa riitaantuneet Trump ja Bolsonaro, jotka jäivät toistaiseksi yhden kauden presidenteiksi. Milein presidentinura Argentiinassa voi jäädä tätäkin lyhyemmäksi, ennakoi Pakkasvirta.
– Sanon, että korkeintaan yhden kauden presidentti, mutta veikkaan, että se yksi kausikin loppuu kesken. – – Argentiinassa se poliittinen debatti ja ilmapiiri ovat sellaisia, että vastavoimatkin nousevat hyvin nopeasti.
Milein vertaus Trumpiin ja Bolsonaroon on Pakkasvirran mukaan yksinkertaistus, mutta miehissä on suomalaisprofessorin mielestä paljon samaa.
– Tehdään maastamme suuri jälleen ja palataan tarunhohtoiseen menneisyyteen, kuvailee Pakkasvirta eri maissa toistuvaa oikeistopopulistien retoriikkaa.
Pakkasvirta näkee Mileissä myös ripauksen Britannian edesmenneen konservatiivipääministeri Margaret Thatcherin ajattelua, jonka mukaan yhteiskuntaa ei tarvita, tarvitaan vain yksilöitä. Milei ajaa puheissaan palveluiden rajua yksityistämistä ja valtion roolin alasajoa Argentiinan yhteiskunnassa.
Talousahdinko ajoi oikeistopopulismiin
Kun presidentinvaalien toisen kierroksen äänistä oli laskettu yli 99 prosenttia, Milei oli saamassa noin 55,7 prosenttia ja vastaehdokas, entinen valtiovarainministeri Sergio Massa noin 44,3 prosenttia äänistä. Asia selviää maan vaalilautakunnan laskennasta.
Voittonsa varmistuttua Milei lupasi päättää Argentiinan vuosikymmeniä kestäneen talouden alhon.
– Tänään alkaa Argentiinan uudelleenrakentaminen. Tänään alkaa Argentiinan laskusuunnan loppu, Milei lupaili.
Juuri talouden ahdinkoa suomalaisprofessori pitää pääsyynä Milein valintaan.
– (Argentiinan) inflaatio ja talous sakkaavat jälleen niin pahasti, että ihmiset lähtevät nykymaailmassa aika erikoisiin ratkaisuihin ja löytävät tällaisen hyvin erikoisen kandidaatin, Pakkasvirta sanoo.
Pakkasvirran mukaan Argentiinalla olisi luonnollisten resurssiensa ja koulutetun väestönsä puolesta mahdollisuudet olla kestävällä pohjalla oleva vahva kansantalous, mutta käytännön talouspolitiikka on ajanut maata vaikeuksiin vuodesta toiseen.
– On ihmeellistä, miten he pystyvät aina sen taloutensa saamaan niin surkeaan kuntoon, kun siellä olisi kaikki mahdollisuudet toisenlaiseen.
Massa ehti tunnustaa tappionsa jo ennen ensimmäisten virallisten tulosten julkistamista.
– Selvästikään tulokset eivät ole sellaisia, mitä toivoimme. Olen jo onnitellut Javier Mileitä, Massa sanoi.
Naapurimaa Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva onnitteli tulevaa hallintoa vaalivoitosta viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
– Argentiina on hieno maa ja ansaitsee kaiken kunnioituksemme. Brasilia on aina valmis yhteistyöhön argentiinalaisveljiemme kanssa, Lula kirjoitti.
Onnitteluista huolimatta suomalaisprofessori ennakoi, että Argentiinan välit vasemmiston johtamiin Latinalaisen Amerikan naapureihinsa viilenevät lähiaikoina Milein valtaannousun vuoksi.
”Ei työryhmää, ei suunnitelmaa”
Uuden presidentin on määrä aloittaa tehtävässään 10. joulukuuta. Monet asiantuntijat ovat jo ennen vaaleja ihmetelleet, mitä Milei tekisi valtaan päästyään. Valtaosa hänen ehdotuksistaan ei todennäköisesti mene läpi, sillä hänellä ei katsota olevan paljoakaan vaikutusvaltaa edes liittolaistensa keskuudessa.
Politiikan asiantuntija Virginia Oliveros sanoi vaaleja käsitelleessä verkkoseminaarissa, että Milein voitto johtaisi täydelliseen kaaokseen.
– Hänellä ei ole työryhmää tai suunnitelmaa. Ei ole selvää, mitä hän aikoo tehdä, sanoi Oliveros.
Buenosairesilaisen Torcuato Di Tella -yliopiston politologian professori Carlos Gervasoni taas sanoi, että Milein vaikutusvalta on todella heikko maan parlamentissa.
– Hän voi joko laimentaa lupauksiaan tai yrittää viedä lupauksiaan läpi radikaalimmilla tavoilla, kuten presidentin asetuksilla tai kansanäänestyksillä. Se olisi vaarallista, Gervasoni sanoi.
Asiantuntijoiden mukaan Milein suurimpana erona Donald Trumpiin ja Jair Bolsonaroon on se, että hänen suosionsa äänestäjien keskuudessa kumpuaa suurilta osin Argentiinan surkeasti hoidetusta taloustilanteesta.
– He eivät ole oikeistolaisia ihmisiä. He ovat vihaisia ja pettyneitä ihmisiä, kuvaili yhdysvaltalaisen Inter-American Dialogue -ajatushautomon Michael Shifter.
Argentiinan lippuun sonnustautunut 50-vuotias Nacho Larranaga sanoi uutistoimisto AFP:lle kansan olevan kyllästynyt peronismiin.
– Milei on tuntematon, mutta mielipuoli on varasta parempi, Larranga sanoi.
Peronismin juuret syvällä
Taloustieteilijä Milei nousi tämän vuoden aikana melko tuntemattomasta kansanedustajasta nopeasti vaalien ennakkosuosikiksi. Hänen radikaalit esityksensä Argentiinan kroonisiin talousvaikeuksiin ovat herättäneet sekä vastakaikua että tiukkaa vastustusta.
Oikeistolaista La Libertad Avanza -liittoumaa johtava Milei on kertonut haluavansa muun muassa dollarisoida Argentiinan talouden, sulkea lukuisia ministeriöitä ja maan keskuspankin, sallia elinkaupan ja kieltää abortin. Hän on myös kertonut pitävänsä ilmastonmuutosta valheena ja kyseenalaistanut Argentiinan sotilasdiktatuuriajan uhrilukuja.
Peronistista Union por la Patria -koalitiota edustanut vastaehdokas Massa pyrki esittämään itsensä kampanjassaan räväkän Milein vastakohtana, turvallisena ja kokeneena vaihtoehtona. Vaalien alla hän kosiskeli äänestäjiä alentamalla tuloveroja suurelle osalle väestöstä.
Massan tappiosta huolimatta peronismin poliittinen perintö kulkee Argentiinan politiikassa niin syvällä, että aatteen kuolemaa on liian varhaista ryhtyä julistamaan, arvioi Pakkasvirta.
– Argentiinan politiikkaa ei voi ymmärtää ilman peronismia. Hyvin todennäköisesti Milein lento katkeaa melko nopeasti ja jonkinlainen peronistifraktio sieltä taas nousee.
Peronismin kuolemasta on puhuttu Argentiinassa jokaisen hävityn vaalin jälkeen, mutta aate on lopulta aina noussut uudelleen kanveesista vahvan organisointinsa ansiosta, suomalaisprofessori sanoo.
– Sanotaan leikillisesti, että jokaisen argentiinalaisen sielussa on pieni peronisti – tai sitten hyvin vahva antiperonisti, Pakkasvirta sanoo.
Argentiinaa vuosina 1946–1955 ja 1973–1974 presidenttinä johtaneen Juan Peronin henkilöbrändin pohjalle rakennettu peronismi ei poliittisena aatteena asetu selkeästi oikeiston ja vasemmiston väliseen jatkumoon. Köyhien keskuudesta ja työväenluokan parista populistisesti kannatustaan ammentava peronismi korostaa vahvaa valtiota ja sosiaalista yhteisöllisyyttä.
Aatteen kannattajien keskuudessa on eri aikakausina ollut valloilla keskenään erilaisia suuntauksia, kertoo Pakkasvirta.
– Se saattaa olla myös peronismin heikkous, että kannattajakunta saattaa liikahdella vähän sen mukaan, millaista kandidaattia on tarjolla.
—
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
Lassi Lapintie, Elias Peltonen
