Kun bändi ei osannut nuotteja, Elvis yhdisti – juhlakiertueelle lähtenyt Ami Aspelund on nauttinut urastaan 50 vuotta

0
– Olen halunnut tehdä kaikkea! Show on juttuni, sanoo Ami Aspelund, joka on viihtynyt ja viihdyttänyt estradeilla 50 vuotta. Mittava ura tiivistyy juhlakiertueella, joka tulee Saloon viikon päästä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Laulaja, musikaalinäyttelijä ja viihdetaiteilija Ami Aspelund (70) on viihdyttänyt yleisöä 1970-luvun alusta asti. Näistä vuosikymmenistä hän on suunnitellut konserttikiertueen Amin albumi – 50 vuotta elämää estradilla. Sen ensimmäiset konsertit on jo kuultu Turussa ja Karjaalla. Kiertue ennättää vielä Tampereelle, Lohjalle ja Helsinkiin ennen Saloa, joka on vuorossa ensi lauantaina.

Ami Aspelund sukelsi menneiden vuosien tuotantoonsa kotonaan Raaseporin Tenholassa ja Helsingissä Ylellä. Kotitalon vintiltä löytyi kasapäin valokuvia ja lehtileikkeitä, Ylen arkistosta tallenteita suurista ravintolaesityksistä Euroviisuihin. Niiden myötä muistikuvat vyöryivät päälle.

– Konserttikokonaisuuden kasaamisessa riitti työtä ja sulateltavaa koko vuodeksi, Aspelund nauraa.

Konserttikiertueen tuottaa artistin oma Amisong Oy. Mittavan uran tiivistäminen konsertiksi oli kovan työn takana.

– Mutta hauskaa se oli, totta kai! En arvannut, miten paljon kaikki käytännön asiat teettävät työtä, mutta kerran elämässähän tällainen vain tehdään.

Ami Aspelund on laulanut urallaan poppia, iskemää, laulelmia, bluesia, jazzia, lattareita, gospelia ja musikaalikappaleita sekä show-numeroita. Hän ei ole halunnut jumittua yhden musiikkigenren muottiin.

– Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut toteuttaa monenlaista ja säilyttänyt vapauteni tehdä, mitä haluan. Sillä on tietysti myös hintansa: levytyspuolta on ollut vähemmän eikä yleisö voi tietää, mitä seuraavaksi odottaa. Radioystävällisemmällä ja lokeroitavalla musiikilla olisi ollut helpompaa päästä esille, Aspelund miettii.

Hän onkin jo vuosia saanut vastata kysymykseen, vieläkö hän laulaa, vaikka on esiintynyt koko ajan.

Viime vuosina enimmäkseen duokeikkoja tehnyt Ami Aspelund halusi juhlakiertueellaan satsata muusikoihin. Hän kokosi ympärilleen bändin, jossa pianistina on kouvolalainen Jasse Varpama, basistina tamperelainen Pirkka Isotalo ja rumpalina helsinkiläinen Topi Kurki. Raumalainen Sampo Hiukkanen soittaa sekä saksofonia että viulua. Konserttisovitukset on tehnyt kapellimestarina toimiva Varpama, jonka kanssa Aspelund on tehnyt yhteistyötä jo vuosia.

Konsertin avaa nuori Ami Aspelund televisiotallenteella, jonka laulua artisti jatkaa yleisön edessä ensimmäisen säkeistön jälkeen. Väliajan molemmin puolin koottuun kahteen 45 minuutin kokonaisuuteen mahtuu yhteensä 18 biisiä ja katkelmia muutamista muista. Välillä Aspelund tarinoi elämästään, ja yleisö saa nähdä kuvia ja videopätkiä.

Ami Aspelund aloitti laulu-uransa Vaasan lapsikuorossa yhdessä isosiskonsa Monica Aspelundin kanssa. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän lauloi yhden kesän Danny Show´ssa ja alkoi sitten keikkailla sooloartistina. Omat bändit ja ravintolashow´t työllistivät vuosia. Nykyään Aspelund esiintyy konserteissa ja musikaaleissa sekä opettaa laulua. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Juhlakonsertti tarjoaa musiikkia kaikilta viideltä vuosikymmeneltä. Teksteissä on sekä huumoria että vakavampaa sanomaa. Ohjelmaan sisältyy itseoikeutetusti Aspelundin suurin hitti Apinamies, mutta uudessa muodossa shuffle-rock-meiningillä. Kari Kuusamo n 30 vuotta sitten säveltämä ja Heikki ”Hector” Harman suomeksi tekstittämä Kylä pikkuinen on ajankohtainen tänäkin päivänä. Turkulaisen Kimmo Grönin säveltämä Vahva mä oon puolestaan kuuluu Ami Aspelundin Roots up! -nostalgiabändin ohjelmistoon.

– Se on kypsän naisen bluesia.

Aspelund on tekstittänyt urallaan useita kappaleita. Nyt hän on sanoittanut suomeksi muun muassa Astor Piazzollan Libertangon.

– Tein siihen trillerimäisen tarinan kadulla perässä kulkevasta miehestä ja siitä, mitä tämä tahtoo.

Konserteissa kuullaan myös Varpaman säveltämät ja Aspelundin sanoittamat Mountain High ja Heléne.

–  Heléne Schjerfbeckin kollegoilleen kirjoittamat kirjeet inspiroivat minua hirveästi, kun luin hänen elämäkertansa.

Hänen nimensä oliko Edith tai Heléne,
Saima tai Venny tai Ellen,
kun hahmottaa sen,
minkä muut eivät näe,
astuu esille vuorotellen
joko kuva tai aate, lause tai säe,
mua nukkuvaa herätellen.
(teksti: Ami Aspelund)

Ami Aspelund ja hänen isosiskonsa Monica Aspelund alkoivat esiintyä jo pieninä. Ne lauloivat Vaasassa Adele-tädin johtamassa lapsikuorossa, joka pääsi radion lastenmusiikkiohjelmaan. Siskokset otettiin myös Onni Gideonin televisiossa vetämään lastenohjelma Sirkus Papukaijaan, kun Ami oli 7-vuotias.

– Kirkkokuorossa laulanut äitimme kannusti meitä osallistumaan kaikkialle. Isältä perimme showmeiningin.

Monican ja Amin veli Lars-Erik Aspelund on laulanut ikänsä Vaasan oopperakuorossa.

– Hän laulaa mitä vain tarvitaan tenorista bassoon!

Kouluhipoissa esiintymiskokemusta hankkinut Ami Aspelund meni lukioiässä esittäytymään Vaasaan keikalle tulleen Ilkka ”Danny” Lipsasen bändille. Soulia laulanut tyttö teki saman tien vaikutuksen, ja lauloi ylioppilaskirjoitusten jälkeisen kesän Danny Show´ssa. Sen jälkeen hän keikkaili D-tuotannon kautta. Artistit kokivat sen keikkamyyjän heitelleen tikkaa Suomen kartalle:

– Perättäiset keikat saattoivat olla missä päin maata tahansa ilman mitään logiikkaa. Minulla ei ollut autoa, joten kuljin keikoille junilla, busseilla ja loppumatkat taksilla, Aspelund muistelee.

– Kerrankin jäin kyydistä keskelle metsää. Kun avasin keikkapaikan oven, silmälasini pimenivät huurusta paikassa, jossa ihmiset hikoilivat humpan tahtiin.

Kaksikymppinen artisti tarjosi bändille studionuottejaan, mutta nämä eivät osanneet niitä lukea. Yhdistäväksi tekijäksi ja keikan pelastajaksi löytyi lopulta Elvis Presley, jota Ami Aspelund osasi laulaa ulkoa ja orkesterin pojat soittaa korvakuulolta.

– Sellaista se oli silloin. Ilmoitin D-tuotantoon, etten halua enää esiintyä itselleni tuntemattoman orkesterin solistina. Sainkin periä Johnny Liebkindin bändin, jonka kanssa kiersin vuoden päivät. Sen jälkeen perustimme Kari Kuusamon kanssa Cascade-bändin soittamaan funkia ja soulia.

Ami Aspelund pääsi tekemään uransa alussa tiivistä yhteistyötä tuottaja Jaakko Salon ja säveltäjä, sovittaja Veikko Samulin kanssa.

– Salo oli hyvä löytämään biisejä maailmalta.

Hänen löytönsä oli myös käännöskappale Apinamies (Big Fat Oranguman), jonka Ami Aspelund levytti vuonna 1973. Siitä tuli hitti, joka linkosi uraansa aloitelleen artistin saman tien suuren yleisön tietoisuuteen.

Ensimmäiselle omalle levylleen Aspelund sai vuonna 1974 myös muun muassa Abban Waterloon, Simon & Garfunkelin Hiljaisuuden äänet sekä Carpentersin Käy luonain eilinen ja Tänään huipulla.

Ilmaisuvoimainen laulaja, näyttelijä ja viihdetaiteilija muuntuu moneksi. Nykyään Ami Aspelundin estradina on useimmiten teatterin lava. Kuva: SSS/Minna Määttänen

1970- ja 1980-luvut olivat Ami Aspelundille suurten ravintolaesitysten, televisiotaltiointien ja kansainvälisten lauluareenojen aikaa. Ravintolashow´t syntyivät yhdessä ex-mies Kari Kuusamon kanssa. 1990-luvulla ne jatkuivat risteilylaivoilla.

Vuoden 1982 euroviisukarsinnoissa Ami Aspelundin esittämä Mitt Äppelträd jäi toiseksi, mutta seuraavana vuonna hän edusti Suomea Saksan Münchenissä pidetyissä Euroviisuissa kappaleella Fantasiaa.

Sen sijoitus oli 11:s ja se jäi elämään. Ami Aspelund yllättyi, kun Suomessa vuonna 2007 järjestettyihin Euroviisuihin saapui Puolan fanidelegaatio: mukana oli tyttö, jonka äiti oli ommellut tälle samanlaisen tähtimekon, jossa Aspelund aikoinaan esitti Fantasiaa.

2000-luvulta lähtien Ami Aspelundin estradeina ovat olleet teatterit. Hän on vieraillut monilla näyttämöillä ympäri maata. Salossa Aspelund on nähty Teatteri Provinssin The Sound of Musicissa sekä Salon Teatterin Seilissä ja Myrskyluodon Maijassa Vuohensaaren kesäteatterissa.

Tänä vuonna Aspelund oli alkuvuoden Porin Teatterissa, jossa jatkuivat esitykset Lasse Mårtenssonin tuotannosta kootusta dramatisoidusta konsertista Vie meren tuoksuun. Toukokuussa Aspelund aloitti Seinäjoen kaupunginteatterissa harjoitukset musikaalista Niin kuin taivaassa. Siinä hän näyttelee kirkkokuorossa laulavaa ja nuoremmilleen elämänviisauksia jakelevaa Olgaa.

Ruotsalaisen Fredrik Kempen säveltämän musikaalin kappaleista Aspelundin suosikkeja ovat Gabriellan laulu ja Elämä kantaa.

Niin kuin taivaassa on Seinäjoen kaupunginteatterin 60-vuotisjuhlatuotanto, jossa on mukana 20 näyttelijää, paikallinen kuoro ja 12-miehinen orkesteri. Sen näytännöt jatkuvat ensi vuoden puolella.

– Mahtavaa olla mukana, Aspelund hehkuttaa.

Se häntä harmittaa, että synnyinkaupunki Vaasan teatterissa on samaan aikaan meneillään Nunnia ja konnia, jossa hän haluaisi niin ikään olla mukana.

– Abbedissan rooli on vielä toivelistalla, vaikka en enää kaipaakaan pitkiä kiinnityksiä. Teen mieluummin konsertteja ja lyhyempiä projekteja.

Ami Aspelund on asunut Tenholan keskustassa vuodesta 2009. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vaasasta lähdettyään Ami Aspelund päätyi Helsingin ja Espoon kautta Tammisaareen. Hän osti miehensä Hans Wikströmin kanssa vanhan talon Tenholan keskustasta vuonna 2006.

– Remontoimme kolme vuotta ennen kuin muutimme tänne vakituisesti. Hasse on viherpeukalo ja pitää puutarhan kunnossa.

Ami Aspelund on myös laulunopettaja. Hänellä on Tammisaaressa työhuone ja studio. Viime aikoina yksityisopetukset ja kuorojen kouluttamiset ovat jääneet vähiin, kun teatterityöt ovat vieneet kaiken ajan. Ensi keväällä jatkuvat sekä Niin kuin taivaassa -esitykset että juhlakiertue.

Amin albumi -kiertue kaartaa tänään Tampere-talolle, maanantaina Lohjan Åsvallaan ja perjantaina on vuorossa Vuotalo Helsingin Vuosaaressa. Saloon Ami Aspelund saapuu ensi lauantaina 11. marraskuuta, jolloin hän esiintyy Kulttuuritalo Kivassa. Sunnuntaina on vuorossa Kauniaisten Uusi Paviljonki.

– Kiertueella on tänä vuonna seitsemän paikkakuntaa ja toivottavasti ensi vuonna lisää.

Amin albumi – 50 vuotta elämää estradilla Salon Kulttuuritalo Kivassa 11.11. klo 18.