”Jos pellolla on hirvi, talokaupat tehdään” – Jenni Merilän koti Perniössä pääsi televisioon, mutta hän sai tietää vasta ohjelmaa katsoessa, miten kävi

0
Perniöläinen Jenni Merilä arvostaa luonnonläheistä asumista. Kuvassa Matti-kissa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Jos pellolla on hirvi, talokaupat pitää tehdä. Niin Jenni Merilä mietti matkalla vanhan omakotitalon näyttöön.

– Ajattelin että se olisi enne, ja siellä oli kaksi hirveä. Olin siihen aikaan hirveän kiinnostunut hirvistä ja niiden kuvaamisesta, innokas luontoharrastaja kertoo.

Olihan talo muutenkin sopiva, ja se sijaitsi juuri siellä päin Perniötä, mistä Merilä ja hänen silloinen miehensä 7 vuotta sitten etsivät taloa.

– Asuimme vuokralla kerrostalossa Perniön keskustassa. Olen syntyperäinen perniöläinen, ja olen aina halunnut asua maaseudulla.

Lähellä asuu Merilän isä, luontoasiantuntijana tunnettu Jarmo Markkanen, jolta tytär on omaksunut rakkauden luontoon. Parhaillaan Merilää kiehtovat erityisesti sudet. Niistä ottamiaan kuvia hän on ripustanut portaikon seinälle, isän lepakkokuvien viereen.

Jenni Merilä tekee mielellään käsitöitä. Tässä syntyy kalastuspaita pojalle. Ikkunoista hän seurailee takapihan kauriiden, oravien ja lintujen elämää, sisällä seuraa pitää Matti-kissa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Maalle Merilä halusi ympäröivän luonnon vuoksi. Ikkunasta voi nähdä metsäkauriita, ja erityisen ylpeänä Merilä esittelee takapihan isoa linnunpönttöä.

– Minulla on omat lehtopöllöt! Ne ovat ihania, eilen illallakin kuului huhuuuu. Viime kesänä lehtopöllöpariskunta sai kolme poikasta ja ne rengastettiin.

Luonnon lisäksi Jenni Merilällä on myös ihan toisenlainen harrastus, ja siinäkin talon valinta oli tärkeä asia.

– Olen aina ollut kiinnostunut sisustamisesta, kotoilusta. Kodin pitää olla sellainen, jossa tykkää olla. Perustin instagram-tilin gamla_hus, ja sen kautta minua pyydettiin mukaan Suomen kaunein koti -ohjelmaan, hän kertoo.

Jenni Merilä bongailee kirpputoreilta Kupittaan Saven esineitä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Televisiossa taloa esittelemässä nähtiin Merilän lisäksi hänen kaksi poikaansa, 14-vuotias Nuutti ja 11-vuotias Veeti, sekä miesystävä Otto Poutanen. Poutanen viettää täällä paljon aikaa, mutta hänellä on myös oma talo.

Voittoa ohjelmassa ei tullut, mutta kokemus oli mukava. Samaan jaksoon oli otettu mukaan kolme rintamamiestyyppistä taloa, joista yksi oli uusi.

Merilän koti on rakennettu vuonna 1949. Rakennusvuoden sanomalehtiä on säilynyt komeron sisäpuolen paperoinnissa. 1970-luvulla taloon on tehty lisäsiipi.

– Kun kävimme katsomassa, täällä oli kauheat keltaiset kokolattiamatot. Olin aina haaveillut narisevista puulattioista, ja onneksi mattojen alla oli puulattia.

Rakenteiltaan talo oli kunnossa. Suurin remontti oli vanhan tiilikaton vaihto peltikattoon. Sisätiloissa uusittiin keittiö, ja alakerrassa avattiin seiniä niin, että vanhat huoneet ja keittiö ovat yhtenäistä tilaa.

– Pönttöuunit lämmittävät tosi hyvin. Sähköpatteritkin on, mutta niitä ei tarvita kovin paljoa, Merilä kertoo.

Pönttöuuni lämmittää niin hyvin, että sähköpattereita ei paljoa tarvita. Langoissa jatkuu sama väriskaala kuin sisustuksessa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Kylpyhuoneeseen tuli tassuamme vuosi sitten tehdyssä remontissa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Viimeksi on remontoitu matalassa siivessä sijaitseva kylpyhuone, johon tuli kaunis tassuamme.

– Kylpyhuoneeseen avattiin oviaukko eteisestä. Aiemmin sinne pääsi vain huoneesta, joka oli pojan huone, ja hän oli kiukkuinen, kun joku meni suihkuun huoneen läpi.

Nyt siipiosan makuuhuone on Merilän omassa käytössä ja molemmilla pojilla on huoneet ylhäällä. Makuuhuoneen tapettivalintaa Merilä ei pidä aivan onnistuneena:

– Itse laitoin tämän kuviollisen tapetin, mutta olen miettinyt, pitäisikö olla sittenkin yksivärinen, ettei se riitele värikkäiden petivaatteiden kanssa.

Harmoniset värit ovat Jenni Merilälle tärkeä asia kodin viihtyisyydessä. Hän avaa olohuoneen kaapin, joka on täynnä lankoja. Niiden pehmeät sävyt ovat kuin sisustuselementiksi aseteltuja.

– Teen paljon käsitöitä, ja niissäkin tykkään murretuista väreistä, en kirkkaista ja voimakkaista.

Tunnelmallinen makuuhuone on talon lisäsiivessä. Tapetti on Boråsin mallistoa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Parhaillaan Merilällä on tekeillä kalastuspaita pojalle, joka on kova kalastaja.

– Olen päättänyt, etten aloita muuta ennen kuin saan tämän valmiiksi. Keskeneräisiä töitä on joskus ollut monta.

Kun Merilä neuloo, Matti-kissa makaa sohvalla vierellä, välillä lankoihin sotkeutuneena. Kodinvaihtajana lemmikiksi tulleen kissan lempipaikka on siinä.

Rauhalliset hetket kotona ovat tärkeitä vaihtelevien työvuorojen keskellä. Merilä tekee kolmivuorotyötä lähihoitajana Perniön vanhainkodissa.

– Työmatka menee autolla kymmenessä minuutissa. En haluaisi käydä Salossa asti töissä.

Sisustustyyli on muotoutunut nykyisessä kodissa erilaiseksi kuin edellisessä.

– Kerrostalossa pienten lasten kanssa oli korkeakiiltomeininkiä. Täällä vanha talo on tuonut ideoita ja sisustus on kehittynyt mummolatyyliseksi, Merilä määrittelee.

Hän käy mielellään kirpputoreilla. Erilaiset vanhat kalusteet ja esineet miellyttävät silmää.

– Keinutuoli on isältä. Keittiön puusohva hankittiin Maurin Makasiinista jo kerrostaloon, ja se on maalattu kahdesti. Ensin se oli tummansininen, sitten pojan huoneessa turkoosinsininen ja nyt valkoinen.

Vanha keinutuoli on peräisin Jenni Merilän isältä, puusohva on ostettu Maurin Makasiinista. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lempihuonekalu, vanha puinen kaappi, löytyi talon ulkovajasta. Sen sisään mahtuu lankojen lisäksi televisio, joka näin on poissa näkyvistä silloin kun sitä ei katsota.

– Pidän myös suomalaisista designhuonekaluista, kuten Artekista. Niin kuin tv-ohjelmassakin sanottiin, täällä on vähän 1960-lukua ja 1950-lukua ja tätä päivää. Vanhassa talossa voi yhdistellä, eivät ne minun silmissäni riitele.

Rottinkihuonekalutkin sopivat kokonaisuuteen. Niissä Merilää viehättää kodikas ja luonnonläheinen materiaali.

Laila Zink on Jenni Merilän suosikki Kupittaan Saven taitelijoista.

Sisustus on sen verran valmis, että Merilä ei nyt etsi lisää mitään tiettyä asiaa.

– Kupittaan Savea kerään, ja niitä yritän bongailla, mutta ne ovat aika hinnakkaita.

Kupittaan esineiden lisäksi huomion kiinnittää toinen keräilykohde, vanhat koulutaulut. Eläinaiheisissa tauluissa kohtaavat Merilän harrastukset, sisustus ja luonto. Uusin löytö esittelee Suomen tiaiset.

Kaikkia taulujaan Merilä ei ole saanut mahtumaan yhtä aikaa seinille. Tämä on saanut miettimään, tuliko alakertaa avarrettua liikaakin.

– Ehkä olisi voinut avata vain keittiön, niin olisi enemmän seinätilaa, mutta olen kuitenkin tähän tyytyväinen. Tietysti kaikkea kivaa voisi tehdä, jos olisi isompi talo, vaikka vanha koulu.

Koulutaulu Suomen tiaisista löytyi 35 eurolla Billnäsin antiikkimarkkinoilta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tuomareiden käydessä ei saanut olla kotona

Suomen kaunein koti -ohjelmasta tuli Jenni Merilälle yhteydenotto Instagramin kautta. Hän päätti suostua mukaan. Osallistumisesta ei saanut kertoa kenellekään.

Sovittuna kuvauspäivänä kesäkuun alussa kuvausryhmä saapui isoine kameroineen.

– He siirtelivät huonekaluja, ja ajattelin, että täällähän kaikki on hyrskyn myrskyn, kun tuomarit tulevat, Merilä kertoo.

Ohjelma kilpailuna ei jännittänyt, mutta tv-kameroille puhuminen jonkin verran.

– Luulen että lapset jännittivät enemmän. Kokemus oli kuitenkin hauska, voin suositella! Se on sellainen hyvän mielen ohjelma.

Keittiö uusittiin, kun Jenni Merilä muutti taloon. Saarekkeen voi siirtää, ja sen alta löytyy luukku kellariin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tuomareiden käynnin aikana asukkaiden piti pysyä poissa.

– Meille sanottiin että heippa, ja illalla pääsimme takaisin. Sen jälkeen meille ei kerrottu mitään, ja vasta ohjelmasta näin, miten kävi.

Talo ei edennyt finaaliin, mutta yleisöltä tullut palaute oli hyvää. Kotia sanottiin persoonalliseksi, ja paikallisia kiinnosti, kuka on mukana Perniöstä.

Merilä ajatteli etukäteen, ettei tee mitään isompia valmisteluja.

– Tulihan siinä sittenkin maalattua kivijalka ja muutakin. Pihapolkua ja kukkapenkkejä laitettiin paremmiksi, vaikka ne eivät paljon vaikutakaan.

Ennen kuvausta hän mietti, mihin laitettaisiin lempipaikasta kertova punainen matto.

– Se oli jääkaapin edessä keittiössä kohdassa, josta avautuu kesällä kiva näkymä terassille. Siitä näkee myös etupihalle ja olohuoneeseen.

Tuomareilta ei tullut muuta palautetta kuin mitä he ohjelmassa puhuvat. Merilälle jäi mieleen, että esimerkiksi tapettien kuvioita sanottiin liian pieniksi.

– Itselleni sellainen ei ollut tullut mieleenkään. Ja vaikka he sanoisivat mitä, niin enhän kuitenkaan ala sisustaa kenenkään toisen makuun, minulla on oma tyylini.

Suomen kaunein koti on katsottavissa MTV Katsomossa. Jenni Merilän koti näkyy jaksossa 5.