Journalistiliiton hallitus on päättänyt, että alan sisällä aletaan käydä nyt aktiivista keskustelua siitä, miten tekijänoikeusneuvoston lausunto Suomen historian jännät naiset -tietokirjasta vaikuttaa journalismiin – vai vaikuttaako mitenkään.
Hallitus päätti asiasta torstaina, ja siitä kertoo STT:lle Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Hän aikoo ensimmäiseksi tavata Suomen Kustannusyhdistystä, Julkisen sanan neuvostoa ja Suomen tietokirjailijoita.
– Sillä porukalla aloitetaan keskustelu siitä, miten tässä olisi järkevintä tehdä.
Tekijänoikeusneuvosto totesi lokakuussa, että Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin kirjassa Suomen historian jännät naiset lainattiin kohtia tieteellisistä artikkeleista hyvän tavan vastaisesti.
Ahon mukaan arviot ristiriitaisia
Ahon mukaan on edelleen hyvin epäselvää, miten lausunto vaikuttaa journalismiin. Hänestä lausunto on vaikealukuinen ja sitä on tulkittu eri tavoin. Aho sanoo lukeneensa juristien kommentteja lausunnosta hyvin hämmentyneenä.
– Koska ne ovat olleet jopa aika jyrkässä ristiriidassa keskenään. Osa sanoo, että tämä ei vaikuta mitenkään, osa sanoo, että tämä vaikuttaa paljon.
Ahon mukaan hallituksessa tuotiin esiin se, että keskusteluissa ja Journalistiliiton piirissä on selvästi näkynyt, että käytännöt ovat kustannusalalla aika kirjavia.
– On hirveän tärkeää, että ala kävisi keskustelua siitä, millaiset pelisäännöt ovat sellaisia, että ne kunnioittavat tekijänoikeuksia, koska tekijänoikeusneuvosto ei tällaisia ohjeita anna, Aho sanoo.
Aho lisää, että Journalistiliitto ei ole kustantaja, vaan Journalistiliittoa kiinnostaa se, mitä lausunto tarkoittaa journalismille vai tarkoittaako mitään.
Vaikuttaako journalistin ohjeisiin?
Julkisen sanan neuvosto on uudistamassa journalistin ohjeita. Ahon mukaan Journalistiliiton olisi tärkeää tietää, pitääkö esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunto ottaa uudistamistyössä jotenkin huomioon ja pitääkö journalismin tekijöiden jotenkin skarpata asiassa.
– Nämä ovat hirveän tärkeitä kysymyksiä, että näitä ei pääse enää jatkossa tapahtumaan.
Aho sanoo, että hallitus totesi lisäksi Maria Petterssonin hoitaneen päätoimittajan työnsä erinomaisesti. Ahon mukaan Pettersson nauttii edelleen Journalistiliiton hallituksen luottamusta.
Moraalisia oikeuksia loukattiin
Tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan lainattu teksti sellaisenaan tai muokattuna ei ollut varsinaisen siteerauksen yhteydessä erotettavissa lainkaan Petterssonin omasta tekstistä eivätkä alkuperäistekstien tekijät tai lähde myöskään ilmene siitä millään tavalla.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että tekijänoikeuslain mukaisia tekijöiden moraalisia oikeuksia on loukattu.
Tekijän moraaliset oikeudet kieltävät muun muassa plagioinnin ja väärentämisen. Ne myös edellyttävät tekijän nimen mainitsemista.
Kirjasta ja reaktioista siihen on käyty vilkasta keskustelua sekä ennen lausuntoa että sen jälkeen. Tekijänoikeusneuvoston lausuntoa Petterssonin tietokirjasta on lisäksi tulkittu eri tavoin.
Pettersson on aiemmin kertonut STT:lle noudattaneensa populaarin tietokirjallisuuden yleistä tapaa.
– Tietenkään tarkoituksena ei ole ollut loukata kenenkään moraalisia oikeuksia. Sehän on ilmiselvää. – – Olen tietenkin tosi iloinen siitä, että nyt myös tekijänoikeusneuvosto totesi, ettei plagiointia ole tapahtunut, Pettersson sanoi.
Eri linjalle päätyi artikkelissaan Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka, joka on oikeustieteen tohtori ja erikoistunut sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin. Hoikan mukaan neuvosto katsoi, että kirjan lainaukset eivät olleet tekijänoikeuslain edellyttämän hyvän tavan mukaisia, eli tarkastelemiltaan osin se piti kirjaa tekijänoikeudellisesti plagiaattina, vaikkei sanaa ratkaisussa käyttänytkään.
– Tekijänoikeuslaissa ei käytetä sanaa plagiaatti, ja on ihan johdonmukaista, että tekijänoikeusneuvosto hyvin kurinalaisesti käyttää tekijänoikeuslain terminologiaa, Hoikka sanoi STT:lle.
”Ristiriitaista populaarin tietokirjallisuuden kanssa”
Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja, juristi Sakari Laiho on sanonut Helsingin Sanomille, ettei plagioinnista voi Petterssonin kirjan kohdalla puhua.
Mikko Hoikan mukaan tekstin kopiointi hyvän tavan mukaisesti synnyttää lainauksen, kun taas hyvän tavan vastainen kopiointi synnyttää plagiaatin. Näiden väliin ei lain silmissä jää harmaata aluetta.
Tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat suosituksen luonteisia eivätkä ne sido oikeudellisesti tuomioistuinta, lausunnon pyytäjää tai sen vastapuolta.
Kustannusyhtiö Atenan mukaan kirjaa tehtäessä lähteiden esitystapaa ja viittauskäytäntöjä ei pidetty alan yleisistä käytännöistä poikkeavana.
– Tämä ratkaisu oli kovin yllättävä. Se, että noilta osin tekijänoikeusneuvosto kiinnitti huomiota siihen, että lähteiden merkintätapa ei ollut riittävä, on tavallaan ristiriitaista koko populaarin tietokirjallisuuden tradition kanssa. Olimme hämmentyneitä siitä päätöksestä, sanoi Atenan kustantaja Ville Rauvola STT:lle.
Kustantajan mukaan tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat aina alalle merkittäviä ja tuoreen päätöksen pohjalta pelisääntöjä pitääkin miettiä uusiksi.
Aikakausmedian Mikko Hoikka on eri mieltä siitä, että tekijänoikeusneuvoston lausunto merkitsisi suurta mullistusta kustannusalalle. Hoikan mukaan neuvosto ei asettanut ehtoja lähteiden merkintätavalle, kunhan se on lukijalle selkeä.
Viivi Salminen
