Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajateos puhuu ihmisyyden puolesta kovuutta vastaan – kirjallisuuden Finlandiat Sirpa Kähköselle, Antti Järvelle ja Magdalena Haille

0
Tämän vuoden Finlandia-voittajat Sirpa Kähkönen (vas.), Antti Järvi ja Magdalena Hai kukitettiin keskiviikkona Helsingissä.  LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Tämän vuoden Finlandia-voittajat Sirpa Kähkönen (vas.), Antti Järvi ja Magdalena Hai kukitettiin keskiviikkona Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai tänä vuonna Sirpa Kähkönen romaanistaan 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia. Teoksen saamien arvioiden mukaan Kähkönen puhuu siinä ihmisyyden puolesta kovuutta vastaan.

– Kulttuurissamme on kaukaa peräytyvä kovuuden juonne. Se näkyy nykyisessä ajassa selkeänä. Armoa ei anneta, ihminen tuomitaan nopeasti. Huutokuorot tuomitsevat paitsi ihmisen teot, myös koko ihmisen ja hänen elämänsä, Kähkönen linjasi puheessaan palkintogaalassa keskiviikkona.

Hän korosti, että kirjan nimessäkin mukana oleva väärässä oleminen on ehkä tärkein osa ihmisyyttä.

– Kirjani on tunnustuksellinen, eikä tunnustuksellisuutta voi olla ilman virheiden näkemistä ja näyttämistä.

Jo useita kertoja Finlandia-ehdokkaana olleen Kähkösen mukaan tunnustus tuli nyt oikeaan aikaan.

– Tämä kirja on solmukohta ja käänne urallani.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto meni puolestaan Magdalena Haille teoksesta Sarvijumala. Hän kertoi palkintopuheessaan pohtineensa, oliko tarina mustan isän ja valkoisen äidin pojasta tähän aikaan sopiva ja osuva.

Hai kertoi havainneensa, että se on ajankohtainen.

– Kesällä julkaistussa tutkimuksessa todettiin Suomen olevan Euroopan rasistisimpia maita.

Hain teos on kauhutarina, jossa Sarvijumala on eräänlainen kuoleman portinvartija.

– Nimenomaan kauhun kautta voi käsitellä menettämistä, arvioi kirjailija, joka luonnehtii itseään pieneksi petokalaksi.

Hain mukaan rajojen koettelu ja rikkominen ovat hyvä keino houkutella nuoria kirjallisuuden pariin.

– Kun mennään vähän tabun puolelle, saadaan kyllä nuoret lukemaan.

Vaiettua sotahistoriaa

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon pokkasi Antti Järvi isoisoisäänsä ja kaimaansa käsittelevästä kirjasta Minne katosi Antti Järvi?

Järvi lähti kirjassaan selvittämän, millainen olin hänen sukulaisensa, joka jäi talvisodan lopuksi vapaehtoisesti rajan taakse luovutettuun Karjalaan.

Itärajan taakse jääneistä tai loikkareista on ollut Suomessa tapana perheissä vaieta, ja niin oli Järven mukaan käynyt hänenkin perheessään.

– Kirjani sai alkunsa henkilökohtaisesta tiedon kaipuustani. Tätä tietoa oli myös kaivattu suvussani jo vuosikymmeniä.

– Loikata voi myös jäämällä kotiinsa, Järvi kiteytti palkintogaalassa.

Finlandia-palkintojen julkistusgaalan avauspuheenvuoron piti presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio.

– Kun ylläpidetään lukutaito, kun huolehditaan kirjavalikoimien kattavuudesta ja kun taataan Suomen kirjailijoiden mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään, pidetään samalla kiinni suomalaisen sivistyksen elinehdoista, Haukio summasi.

Pertti Mattila