Kun vauva tulee maailmaan jo autossa, kätilö lähtee tien päälle – Annina Silvander kiiruhti synnyttäjän luo ambulanssikolarista

0
Lohjan sairaalan kätilö Silja Mtebe näyttää kätilön laukun tavanomaisimpia välineitä. Saksia tarvitaan napanuoran leikkaamiseen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kaikki on hyvin.

Ne taikasanat toimivat Lohjan sairaalan kätilö Annina Silvanderin mukaan jokaiselle synnyttäjälle. Myös silloin, kun vauva uhkaa syntyä matkalla sairaalaan.

Lohjan sairaalan kätilöt pääsevät useita kertoja vuodessa mukaan matkasynnytykseen. Toisinaan vauva ehtii syntyä jo kotona, toisinaan autossa.

Esimerkiksi kuukausi sitten ruskolainen Isabella Laiho ei ehtinyt sairaalaan synnyttämään, vaan vauva syntyi auton takapenkille Turun kehätiellä (SSS 5.10.). Vastaavanlaisten synnytysten varalle Lohjan sairaala on kehittänyt Kätilö kentällä -mallin. Malli tarkoittaa käytännössä sitä, että kätilö saa lähteä oman työaikansa puitteissa matkasynnytyksiin mukaan.

Kätilön varusteet kentälle: tarvikelaukku, heijastava takki sekä turvakengät. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tavallisesti synnytyksen alkaessa äidit soittavat synnytysosastolle ja aikaa päästä sairaalaan on reilusti. Jos synnytys etenee liian nopeasti, edessä on soitto hätäkeskukseen. Soittajana voi yhtä hyvin olla synnyttäjä kuin synnytysosasto.

– Silloin ensihoitajat lähtevät ambulanssilla heti liikenteeseen, kommentoi Lohjan sairaalan synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Susanna Naukkarinen.

Seuraavaksi ensihoidon kenttäjohtaja hälyttää kätilön.

– He kysyvät meiltä, liikenisikö joku kätilöistä mukaan. Useimmiten pystymme luovuttamaan kätilön kentälle.

Sairaala ei luovuta kätilöä kentälle, jos synnytyssalissa on alimiehitystä.

Viidestätoista hätäkeskukseen soitetusta Lohjan-Raaseporin alueen synnytyksestä neljä jäi kätilöä vaille vuonna 2022.

Tämä voi olla synnyttäjälle kova paikka.

– Etenkin ensimmäistä kertaa synnyttävät saattavat hätääntyä, jos kätilöä ei ole tilanteessa läsnä.

Susanna Naukkarinen on työskennellyt synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä Lohjan sairaalassa vuodesta 2007. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Äidin voimakas stressi vaikeuttaa synnytyksen etenemistä. Kivut voivat koventua ja synnytys pitkittyä.

Kätilön porhaltaminen paikalle rauhoittaa usein tilanteen. Tämän Annina Silvander on huomannut työssään monesti.

– Moi, mä oon Ansku-kätilö, sanoo Silvander alkusanoiksi saapuessaan synnyttäjän luo. Sen jälkeen hän lausuu äidille taikasanat:

– Kaikki on hyvin.

Silvander näkee tilanteissa selvästi, miten synnyttäjän syke laskee. Samalla kivut ja supistukset helpottavat.

– Synnyttäjät tietävät, että nuo kädet ovat auttaneet ennenkin uuden elämän maailmaan. Sillä on aivan valtava merkitys.

Siksi Kätilö kentällä -malli kerää Naukkarisen ja Silvanderin mukaan vuodesta toiseen kunnianosoituksia. Kehuja tulee synnyttäjiltä, heidän lähiomaisiltaan ja erityisesti ensihoidolta.

– Synnytys ei ole yleinen tapahtuma ensihoidolle. Moni ensihoitaja ei ole koskaan nähnyt synnytystä, eikä heillä siksi ole välttämättä varmuutta synnytystilanteen hoitamiseen, Naukkarinen tarkentaa.

Annina Silvander kuvailee kenttäjohtajan autoa muutoin ambulanssin kanssa samanlaiseksi, mutta potilaankuljetushytti puuttuu. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Niin kauan kuin synnyttäjä on tien päällä, vastuu synnytyksen hoitamisesta kuuluu hälytetylle ensihoidolle. Jos synnyttäjä ehtii ambulanssilla tai omin avuin sairaalaan, vastuu siirtyy synnytysosastolle.

Idea Kätilö kentällä -toimintaan lähtikin liikkeelle nimenomaan ensihoidon puolelta vuonna 2018. Tosin ajatus kätilön lähettämisestä ambulanssin matkaan ei ollut uusi.

– Ensihoidon silloinen kenttäjohtaja Janne Keto ryhtyi edistämään asiaa Lahdessa toimivaksi todetun Kätilö kentällä -mallin pohjalta.

Ensihoidon henkilökunta puolsi ideaa innokkaana. Vaikka synnytysten hoitaminen kuuluu ensihoitajien koulutukseen, rutiinia tilanteisiin ei kehity kentällä.

– Ensihoitajien mielestä vastuu äidin ja lapsen hyvinvoinnista synnytystilanteessa oli erittäin stressaavaa.

Viisi vuotta Lohjalla menestyksekkäästi toiminut konsepti herättää myös närää.

Sote-uudistuksen tärkein tavoite oli ja on saada terveyspalvelut kaikille yhdenvertaisiksi. Kätilö kentällä -mallia ei ole Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä muualla käytössä.

– Toisaalta palvelujen tasavertaisuus ei ole muutenkaan täysin mahdollista. Jos synnyttäjä asuu Helsingin keskustassa Naistenklinikan vieressä, on eri tilanne kuin asuessa esimerkiksi Hangon kärjessä.

Maaseudulla ja saaristossa asuvia Kätilö kentällä -malli palvelee paitsi käytännössä myös pelkällä olemassaolollaan.

– Moni äiti on sanonut tullessaan synnyttämään tänne kauempaa, että tieto Kätilö kentällä -mallista teki turvallisen olon synnytyksen lähestyessä.

Kätilö kentällä -malli on Lohjan ja Lahden lisäksi käytössä ainakin Päijät-Hämeessä. Myös Tyksistä on kesäkuun alusta saakka lähtenyt kätilö tien päälle.

Ruskolaisen Isabella Laihon tapauksessa Tyksin Kätilö kentällä -toiminta olisi voinut auttaa siinä tapauksessa, jos perhe olisi soittanut synnytyksestä hätänumeroon. Isä Rami Laiho soitti synnytysosastolle, mutta hän ei saanut ketään kiinni ratkaisevaan 10 minuuttiin.

Laihoa kuskannut isoisä soitti hätänumeroon lapsen synnyttyä. Napanuora leikattiin sairaalan pihalla.

Annina Silvanderin mukaan jo kätilön läsnäolo rauhoittaa synnytystilanteen. Susanna Naukkarinen on havainnut saman. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tyypillisesti kaikki yllättävät synnytykset etenevät Lohjan sairaalan kätilö Silja Mteben mukaan nopeasti ja helposti.

Jos vauva on ehtinyt jo syntyä kätilön saapuessa paikalle, äiti ja lapsi viedään ambulanssilla sairaalaan.

– Sitä ennen vilkaisen kolme asiaa: vauvan pääsyn ihokontaktiin, istukan ulostulon ja verenvuodon tyrehtymisen.

Vielä ennen sairaalaan lähtöä Mtebe antaa äidille oksitosiinia ja vauvalle D-vitamiinia.

Mikäli synnytys ei käynnisty itsestään tien päällä, ambulanssi vie äidin sairaalaan synnyttämään.

– Ambulanssi on pieni. Siellä on vähän liikkumatilaa ja usein kuuma. Tämän vuoksi kiiruhdamme aina mahdollisuuksien mukaan sairaalaan, Mtebe kertoo.

Toisaalta vielä ahtaampi tila synnyttäjälle on henkilöauto, kuten Isabella Laihon tapauksessa.

– Etenkään talvipakkasella auto ei ole millään lailla ihanteellinen paikka synnyttää.

Mtebe on kerran siirtynyt ennenaikaisesti supistelevan äidin kanssa Helsingin Naistenklinikalle, mutta hän ei ole vielä kertaakaan ollut kentällä hoitamassa synnytystä. Sen sijaan Annina Silvander on, ainakin melkein.

Silvanderin tapauksessa synnytyksen lähtötilanne oli dramaattinen.

Nopeaan synnytykseen valmistautuva äiti soitti Siuntiosta hätäkeskukseen. Silvander otti mukaansa heijastavan takin ja turvakengät, hyppäsi kenttäjohtajan autoon ja kaasutti ambulanssin perään.

Tie oli liukas ja sää sateinen. Kenttäjohtajan auton edellä ajanut ambulanssi ei pysynyt kuljettajan hallinnassa. Se joutui pahaan kolariin.

– Valmistauduin saman tien auttamaan kolarin uhreja.

Silloin kenttäjohtaja pysäytti Silvanderin.

– Ja kätilö istuu sitten autossa, Silvander muistaa kenttäjohtajan sanoneen tomerasti.

Kenttäjohtaja totesi kolarin osalliset hyvinvoiviksi, ja soitti apua paikalle. Kolarin ajanut ambulanssi oli kuitenkin tukkinut ajoväylän, joten Silvander ja kenttäjohtaja joutuivat köröttelemään hidasta kiertotietä synnyttäjän luo.

Siuntiossa kätilöä ja kenttäjohtajaa odotti varsin rauhallinen synnytykseen valmistautuva potilas.

– Äiti istui sohvalla hame päällä ja kahvikuppi kädessä. Ilmeisesti tilanne ei ollutkaan ensioireiden jälkeen kiireinen.

Koska synnytys ei ollut käynnistynyt, Silvander odotti paikalla uutta ambulanssia ja lähti äidin kanssa sairaalaan synnyttämään.

Kenttäjohtajan auto lähtee ambulanssin perään. Arkistokuva/SSS

Aina mahdollisuuden tullen ensihoitajat jäävät sairaalaan seuraamaan kentältä kyytiin napatun potilaan synnytystä. Tämä on Naukkarisen mukaan lisännyt ensihoitajien työtyytyväisyyttä ja vähentänyt heidän stressiään yllätyssynnytyksistä.

Lohjan sairaalan synnytyssaleissa on kerrallaan 2–3 kätilöä vuorossa. Useimmat kätilöistä odottavat innolla kenttäsynnytyksiä, jotka tuovat vaihtelua tavalliseen työpäivään.

– Kerran eräs kätilöistämme ehti jo pukea takin päälle ja turvakengät jalkaan, kun hälytys peruuntuikin. Hän oli aivan pettynyt, naurahtaa Silja Mtebe.

Ambulanssi määrittää synnytyspaikan

Kiireettömässä synnytystilanteessa synnyttäjä saa itse valita, mihin sairaalaan menee synnyttämään. Tyksin lisäksi salolaiset käyvät synnyttämässä Lohjan sairaalassa. Susanna Naukkarisen mukaan Salon seudun synnyttäjät saapuvat Lohjalle erityisesti Kiskosta, Perniöstä, Suomusjärveltä ja Somerolta.

Jos synnytystilanne on kiireellinen, apuun rientävä ambulanssi määrittää synnytyspaikan.

– Lohjan tai Länsi-Uudenmaan alueen ambulanssi ei vie potilasta Tyksiin, vaan tuo hänet meille.

– Sen sijaan Salon puolella liikkuva ambulanssi kuljettaa potilaan aina Tyksiin, vaikka ambulanssi hakisi potilaan aivan Lohjan rajalta.

 

Salon synnytysosaston lakkautus ei nostanut matkasynnytysten määrää

Tyksin synnytysosaston apulaisosastonhoitaja Paula Tukkinen totesi Salon Seudun Sanomien 5. lokakuuta julkaistussa jutussa, ettei sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrässä ole tapahtunut muutosta edes Salon synnytysosaston vuoden 2015 lakkauttamisen jälkeen. Tieto on Lohjan sairaalan synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Susanna Naukkarisen mielestä hieman yllättävä.

– Aiemmin Salon lisäksi esimerkiksi Loimaalla ja Tammisaaressa oli omat synnytyssairaalansa. Nyt niistä ei ole jäljellä muita kuin Lohja.

Keskimäärin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on 5–15 matkasynnytystä vuodessa.

Valtakunnallisesti matkasynnytysten määrä on kuitenkin lisääntynyt synnytyssairaalan lopettamisen ja synnytysmatkojen pidentymisen takia. Esimerkiksi vuonna 2021 matkasynnytykset lisääntyivät kahdellakymmenellä vuoteen 2020 verrattuna (SSS 5.10.).

Vuosittaiset matkasynnytykset heijastavat Naukkarisen mukaan aina syntyvyyslukuja.

– Koronavuosi 2021 nosti synnytysten määrää hurjasti. Lohjan sairaalassakin synnyttäjiä oli ennätysmäärä, 1 405.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella synnytysten määrä nousi vuonna 2021 kaiken kaikkiaan 1 516 synnytyksellä.

 

 

Tyksin Kätilö kentällä -toiminta käynnistyi vauhdilla

Tyks aloitti Lohjan sairaalan kanssa samanlaisen Kätilö kentällä -toiminnan kesäkuun alussa.

Ajatus mallin aloittamisesta oli kytenyt Tyksin kätilö Saija Tähtisen mukaan jo pitkään sekä kätilöiden että ensihoidon keskuudessa.

Toiminnan varsinainen suunnittelu oli kuitenkin mahdollista aloittaa vasta synnytysosaston siirryttyä Majakkasairaalaan. Majakkasairaala avautui synnyttäjille helmikuussa vuonna 2022.

– Pohdimme asiaa jo U-sairaalan aikana, mutta silloin yhtälö osoittautui mahdottomaksi. Kenttäjohtaja ja sairaankuljetus lähtivät sen verran erillisistä sijainneista liikkeelle.

– Majakkasairaalassa kenttäjohtaja lähtee tehtävälle viereisestä T-sairaalasta ja ottaa kätilön mukaansa Majakkasairaalan edestä. Siksi yhteistyö onnistuu nyt sujuvasti.

Tähtisen mukaan Tyksin kätilöt ovat osallistuneet Kätilö kentällä -toiminnan aloittamisen jälkeen jo 12 tehtävään.

Enemmänkin pyyntöjä on tullut, mutta osa niistä on peruuntunut.

– Vaikka synnytysten määrä on yleisesti laskussa, matkasynnytysten määrä on noussut valtakunnallisesti.

Ensihoidon ja synnytysosaston välinen yhteistyö on onnistunut Tähtisen mielestä tähän mennessä erinomaisesti.

– Käymme aina yhdessä keskustelua, kannattaako kätilön lähteä paikalle vai ei.

– Osaston potilasturvallisuus menee kenttätoiminnan edelle, mutta useimmiten pystymme lähettämään kätilön apuun.