Lounea teki täyskäännöksen Salossa ja onnistui – “Suomalaisten netinkäyttötarve tuplaantuu kolmen vuoden välein”

Hyvinhän matkapuhelinverkko riittää, tuumittiin Suomessa vain pari vuotta sitten. Muissa Pohjoismaissa kaivettiin maahan kiireellä valokuituverkkoja, Suomessa pystytettiin mastoja. Vuonna 2021 Suomen liittymämarkkinoista vain nelisenkymmentä prosenttia oli valokuidulla, kun muissa Pohjoismaissa valokuidun osuus oli jo yhdeksänkymmentä.

Strategia osoittautui vääräksi.

– Suomalaisten tiedonsiirtotarpeet tuplaantuvat noin kolmen vuoden välein. Langattomien verkkojen kapasiteettia ei pystytä millään kasvattamaan samassa suhteessa, toteaa salolaisen Lounea Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juha Häkämies.

Esimerkiksi viisi vuotta sitten 10–50 megabitin nettiliittymä riitti useimmille. Parissa vuodessa useimpien kotitalouksien ja yritysten tarve kasvoi 100 megabittiin. Nykyään kotiliittymän on kyettävä hoitamaan 500–600 megabittiä, jotta kaistaa riittäisi yhtä aikaa Netflixin katseluun, Teams-palaveriin ja nuorison pelistriimiin. Yhä useampia elämänalueita siirtyy verkkoon, playstation-pelit hankitaan netistä lataamalla eikä dvd:llä, uutissivustot muuttuvat videoineen vain raskaammiksi, vaatimustaso kasvaa kiihtyvällä tahdilla.

– Nyt kolmasosa uusista asiakkaistamme haluaa jo gigan liittymän.

Matkapuhelinverkon tiedonsiirtokyvyn vaikeuksiin havahduttiin Suomessa kunnolla vasta vuonna 2021. Tuli täyskäännös.

Lounea oli ryhtynyt kaivamaan maahan valokuituverkkoja jo vuonna 2010, mutta sen asiakkaat luottivat mieluummin mobiiliyhteyksiin. Satavuotiaalla yrityksellä ei ollut erityistä tarvetta kasvaa, joten valokuitua rakennettiin yrityksessä hitaasti.

Kun kansainväliset pääomasijoittajat vainusivat koronapandemian alkaessa, että Suomen laajakaistarakentamisessa on valloittamaton markkinarako, Lounea päätti äkillisesti muuttaa kurssinsa.

– Tajusimme, että pystymme helposti valloittamaan koko Suomen. Salolainen tiimi voi tuottaa palvelun mihin kaupunkiin vain, kunhan verkot on rakennettu, kuvaa Lounea Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen.

Nyt, kahden vuoden kuluttua, Lounean valokuituverkko on yksi Suomen suurimmista. Se tavoittaa puoli miljoonaa suomalaista. Yritys on Suomen suurin valokuiturakentaja ja -operaattori.

– Eikä enää tarvitse asiakkaille selittää, miksi valokuitu kannattaisi valita mobiilin sijaan, hymyilee Viitanen.

Mobiililiiketoimintakin perustuu nykyään valokuituun. Tieto juoksee mastoihin valokuitua pitkin.

Valtavat tiedonsiirtomäärät eivät tuota valokuidulle ongelmia.

– Koko Suomen tämänhetkinen internetin käyttö voitaisiin siirtää pelkkää viittä valokuitua käyttäen, Viitanen havainnollistaa.

Hän esittelee, että valokuituverkossa tieto kulkee fotoneina hiuksenohuessa lasikaapelissa. Valo lähetetään matkaan laserlähettimellä, ja se kimpoilee kumivaipan sisällä kahden erilaisesta lasiaineesta tehdyn ja samalla eri taitekertoimisen kuidun välillä. Valoa täytyy vahvistaa vasta 80 kilometrin päästä.

– Valokuitu on samalla energiatehokkain ja ympäristöystävällisin tapa siirtää tietoa.

Viitasen ja Häkämiehen mukaan nyt rakennettavien kuitujen kapasiteetti alkaa tulla vastaan aikaisintaan 50 vuoden päästä.

– Parhaillaan rakennetaan edellytyksiä meidän lastemme ja lastenlastemme tietoliikenteelle, ynnää Häkämies.

Suomessa on yhä kaupunkeja, joissa – toisin kuin Salossa – valokuitu ei ole itsestäänselvyys. Kuituyhteyksiä odotellaan esimerkiksi monissa Tampereen, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Jyväskylän taajamissa, yhteensä miljoonan suomalaisen kotitalouden verran.

– Parin seuraavan vuoden aikana jokainen Suomen kaupunki tulee kyllä kuidutetuksi, ja se, joka kuidun paikalle kaivaa, todennäköisesti myös tuottaa niihin koteihin palvelut. Vuonna 2025 fokus siirtynee haja-asutusalueelle ja mökeille. Lisäksi uskomme, että jatkossa ei riitä, että valokuitu menee joka taloon, vaan sen on mentävä joka huoneeseen, Häkämies sanoo.

Lounea on laajentunut parissa vuodessa Lounais-Suomen ulkopuolelle Rovaniemeä myöten, ja se on ostanut markkinoilta pienempiä yhtiöitä ja verkkoja itselleen. Valokuidun liikevaihto on kasvanut kolmanneksella. Yhtiö tekee samalla hyvää tulosta.

Aina nopea kasvu ei ole yritykselle eduksi. Moni äkillisesti laajentunut firma on kaatunut siihen, että toiminta ei pysy lennossa mukana ja seurauksena on sekasortoa.

Viitanen ja Häkämies vakuuttavat, että riskiuhka pysyy hallinnassa.

– Toki otamme enemmän riskejä kuin aiemmin. Ennen vuotta 2021 meillä oli kriteerinä, että ennen kuin alamme kaivaa maata valokuitua varten, 50 prosentin asukkaista täytyy liittyä mukaan. Nykyään riittää vain muutama prosenttiyksikkö, kunhan uskomme siihen, että ihmiset pysyvät alueella, Viitanen toteaa.

– Samalla me olemme valokuidun avulla varmistamassa alueen elinvoimaa.

Kantapään kautta tuli opittua, miten paljon lupaprosessit eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Virheet ovat tärkeitä oppimiskokemuksia, miehet sanovat.

Lounean pääkonttori sijaitsee Salossa. Sieltä löytyy noin sata henkilöä konsernin yhteensä 320:sta työntekijästä.

Häkämies ajaa Saloon Helsingistä. Viitasella on kakkosasunto Salossa, mutta virallisesti hänen kotisoitteensa on Tampereella.

– Sitä ei olla koskaan edes pohdittu, pitäisikö pääkonttorin sijaita muualla kuin Salossa. Yritys on syntynyt täällä, ja Nokian ja Saloran vuoksi kaupunkiin on keskittynyt osaamista, jota Lounea tarvitsee, miettii Viitanen.

– Tänne pääsee myös helposti, ja ihmiset ovat paljon sitoutuneempia työpaikkaan kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Iloinen ja hersyvä työilmapiiri välittyy, kommentoi Häkämies.

Koko Lounea-konsernin liikevaihto on tällä hetkellä noin 68 miljoonaa euroa vuodessa. Lounea Palvelut on liikevaihdoltaan ja työntekijämääriltään yksi Salon suurimmista yrityksistä.

Lounea Palveluille tuli oma toimitusjohtaja

Kun Lounea alkoi vuonna 2021 kasvaa kiihtyvällä tahdilla, ensimmäiseksi ryhdyttiin rekrytoimaan uusia työntekijöitä.

Pian huomattiin, että myös uusille johtajille on tarvetta.

– Ei tavoitteita voi vain heittää sähköpostilla ihmisille, vaan johtajien on oltava etulinjassa varmistamassa, että päästään maaliin, Lounea Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen sanoittaa.

Uusin näistä johtajista on Juha Häkämies. Hän aloitti Lounean tytäryhtiön eli Lounea Palvelut Oy:n toimitusjohtajana lokakuun alussa. Aiemmin – viimeiset kymmenen vuotta – Viitanen eli emoyhtiön toimitusjohtaja hoiti ne tehtävät.

Häkämiehen johtaman Lounea Palveluiden vastuulle kuuluu nyt valokuitujen rakentaminen ja kuluttajien valokuituliittymät. Lisäksi yhtiön vastuulla on Lounean mastoliiketoiminta ja mobiililiittymät. Esimerkiksi useimmat Salon ja Someron mastoista ovat Lounean.

Emoyhtiö Lounea Oyj:n vastuulla on nykyään lähinnä kiinteistöjä. Lisäksi konserniin kuuluu Lounea Yritysratkaisut Oy, joka tarjoaa yrityksille it-, tele- ja tulostusratkaisuja.

– Lounea oli Suomen suurimpana valokuiturakentajana ja -operaattorina etukäteen tuttu yhtiö, ja laajentamisessa on mielenkiintoinen urakka lähteä viemään eteenpäin, Häkämies kehuu.

Viitasen mukaan juuri Häkämies on paras henkilö varmistamaan kasvun kiihtymisen entisestään.

Häkämies on 53-vuotias ja tekniikan lisensiaatti, joka siirtyi uuteen pestiinsä MPY Osuuskunnan toimitusjohtajan tuolilta. Aiemmin hän on työskennellyt Gasumin, Baswaren, Digian ja TeliaSoneran johtotehtävissä.

Lounean Juha Häkämies on etäistä sukua rikoskirjailijana ja Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana tunnetulle Kari Häkämiehelle ja tämän veljelle, Jyri Häkämiehelle, joka on ollut kokoomusministeri ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.