Magdalena Hai voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Sarvijumala – kauhuromaanissa kerrotaan surusta, syyllisyydestä ja surusta irti päästämisestä

0

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Magdalena Hai kauhuromaanillaan Sarvijumala (Otava). Se oli myös lukijoiden suosikki.

Voittajan valitsi tänä vuonna muusikko ja taiteilija Herra Ylppö. Hän perusteli valintaansa kolmella kirjaimella, imu.

– Tässä kirjassa on imua. Ja haluaisin nähdä tämän Hayao Miyazakin ohjaamana elokuvana, hän sanoi palkintojenjakotilaisuudessa keskiviikkona.

Tunnelman lisäksi kirjassa on Herra Ylpön mukaan mielenkiintoisia jänniä lauseita ja tärkeitä teemoja, kuten vanhempainrakkauden pyyteettömyys, itsesyytökset, rasisminvastaisuus, korona, menetyksen hyväksyntä ja kauhua.

Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Sarvijumala on myös nuortenkirjallisuuden Topelius-palkintoehdokas.

Hai on saanut Kaarina Helakisa -palkinnon 2020, Tulenkantaja-palkinnon 2018 ja Kirjava kettu -palkinnon 2014.

Vuonna 2018 hänen teoksensa Kolmas sisar – Royaumen aikakirjat 1 oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Koronapandemia sementoi kirjan aiheen

Millainen teos on Sarvijumala, jonka keskushenkilö on äitinsä auto-onnettomuudessa menettänyt 17-vuotias Lauri?

– Se on kirja surusta, syyllisyydestä ja surusta irti päästämisestä, Hai sanoo.

Kirja on teemoista huolimatta kaiken kaikkiaan hyvin toiveikas.

– Kun nuori ihminen menettää äitinsä, ollaan niin syvissä vesissä, että on paikallaan, että siinä on myös toivoa. Olisi tuntunut todella julmalta jättää Lauri tilanteeseen, jossa toivoa ei olisi ollut.

Tarkkaan Hai ei enää muista, mistä Sarvijumalan aihe kumpusi. Hän oli alkanut kirjoittaa kirjaa jo ennen koronapandemian alkua. Kaiken kaikkiaan kuolema, kuoleman teemat ja kauhu sopivat hänen mukaansa hyvin yhteen.

– Mutta kyllähän koronapandemian alku sementoi ajatuksen, mistä kirjassa on kyse. Siinä on kyse nimenomaan järkytyksestä, ylipääsemisestä ja eteenpäinmenosta loppujen lopuksi.

Suomessa tehdään laadukasta nuortenkirjallisuutta

Magdalena Hai tunnetaan etenkin lasten- ja nuortenkirjoistaan. Niitä on hänen mukaansa hauska kirjoittaa ja niiden tyyppiset tarinat tulevat luontevasti.

– En ole nähnyt tarvetta lähteä tavoittelemaan aikuisten kirjallisuutta ihan vaan sen takia, että pitäisi kirjoittaa aikuisille kirja. En sulje sitä myöskään pois, eli jos tulee joskus sellainen tarina, joka olisi selkeämmin aikuisille suunnattu, niin silloin kirjoitan sen kirjan. Mutta tähän mennessä kirjan mittaiset tarinat ovat vaan olleet lapsille ja nuorille. En ole lähtenyt sitä sen kummemmin kyseenalaistamaan.

Hai kehottaa aikuisia lukemaan enemmän suomalaista nuortenkirjallisuutta, jotta leviäisi ymmärrys siitä, miten laadukasta nuortenkirjallisuutta meillä tehdään.

– Suomessa on ihan todella vahva ja monimuotoinen nuortenkirjallisuuden perinne, ja se on asia, mitä toivoisin, että aikuiset paremmin myös ymmärtäisivät.

Ajatusten pallottelua nuorten kanssa

Nuorille kirjoittavien pitää Hain mukaan nähdä nuoret yksilöinä.

– Nuoret eivät ole mikään homogeeninen massa, joka toimisi jollakin tietyllä tavalla. Aina kun lähtee kirjoittamaan nuorta henkilöä, niin pitää miettiä, millainen tämä on ihmisenä ja mitä hän käy läpi ja miten reagoi niihin asioihin. Siinä mielessä nuoren päähenkilön kirjoittaminen ei eroa aikuisen päähenkilön kirjoittamisesta ollenkaan.

Hain mukaan pitää myös olla kiinnostunut siitä, minkälaista nuorisokulttuuri on ja miksi se on sellaista kuin se on sekä mitä asioita nuoret itse kokevat mielenkiintoiseksi omassa arjessaan.

Sarvijumalan kohdalla Hai pallotteli ajatuksia nuorten poikien ja miesten kanssa. Osa luki myös kokonaan käsikirjoituksen ja kommentoi sitä.

– Pääosin heidän kommenttinsa olivat tosi iloisen yllättyneitä siitä, että olin saanut heidän sukupolvensa äänen sinne niin hyvin.

Hai muistuttaa, että kirjaa kirjoittaessa täytyy pyrkiä jonkinlaiseen ajattomuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjaan ei voi laittaa viimeisimpiä muotisanoja tai mainita nimeltä somea, joka on juuri nyt pinnalla, koska nuortenkulttuuri muuttuu valtavaa vauhtia koko ajan.

”Hirveitä asioita lasten- ja nuortenkirjallisuudelle”

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta arvostetaan juhlapuheissa, ja kaikki ovat Hain mukaan huolissaan nuorten lukemisesta.

– Mutta tuntuu, että arvostus ei aina yllä ihan tekojen tasolle. Edelleen lasten- ja nuortenkirjallisuutta pidetään selvästi vähempiarvoisena, helpommin kirjoitettavana ja vähemmän taitoa vaativana kirjallisuuden lajina kuin aikuisten kirjallisuutta.

Sapiskaa Hai antaa tällä hetkellä hallituksen suunnitelmille nostaa kirjojen arvonlisäveroa ja poistaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki kirjastoilta.

– Nämä ovat ihan hirveitä asioita lasten- ja nuortenkirjallisuudelle, erityisesti nuortenkirjallisuudelle.

Hain mukaan aikuiset yleensä ostavat vielä pienille lapsille kirjoja, mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän nähdään tarvetta omalle kirjahyllylle.

– Ja teineille ei tyypillisesti osteta kirjoja, mikä asettaa nuortenkirjallisuuden todella vaikeaan asemaan. Se on vähälevikkistä kirjallisuutta.

Nuorten lukemista tutkittaessa nuoret ovat Hain mukaan itse sanoneet, että kirjojen täytyy olla heidän arjessaan saatavilla. Se tekee nuoresta lukijan.

– Nuorille pitää nimenomaan tuoda kirjat. Jokaiselle nuorelle oma kirjahylly, tämä on tavoite, mihin pitää mennä, Hai sanoo.

Eeva Nikkilä-Kiipula