Onko Salossa listitty ihmisiä, tapettu Aimo ja pelätty Mustamäellä?

0
Aimontapontien nimi saa mielikuvituksen laukkaamaan. Todellisuudessa nimellä on arkinen selitys. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salosta löytyy synkkiä paikannimiä. Esimerkiksi Palometsässä on tienpätkä nimeltä Listijänkuja, Perniössä on kulmakunta nimeltä Aimontappo ja Halikossa Mustamäki.

Listijänkujan tausta ei ole niin hurja kuin voisi olettaa. Kujalla ei ole listitty ihmisiä tai eläimiäkään, tai ainakaan näistä ei ole tietoa. Listiminen on tuttua maataloudesta, kertoo Salon asemakaavapäällikkö Virpi Elovaara.

Juurikkaan naattien irrottamista kutsutaan listimiseksi. Listijäksi on nimitetty esimerkiksi juurikkaannostokoneeseen liitettyä laitetta, joka irrottaa naatit. Palomäen 1960-luvulla rakennetulla asuinalueella on muitakin maatalouteen liittyviä nimiä, kuten Kyntäjänkuja ja Sahrankatu.

Listijänkujan nimi tulee maataloudesta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Myöskään Aimontapolla ei ole tekemistä veritekojen vaan maanviljelyksen kanssa. Suomen etymologinen sanakirja tietää kertoa, että tappo on tarkoittanut näillä murrealueilla surmaamisen lisäksi humalistoa: aidattua viljelystarhaa, jossa on viljelty humalaa.

Luultavasti Perniössä on ollut Aimo-nimisellä miehellä humalatarha, tai aimolla on viitattu siihen, että puutarhatilkku on ollut suuri.

Mustamäki ei nykyään vaikuta sen pimeämmältä paikalta kuin muukaan Halikko, mutta 1500-luvulla tilanne oli ilmeisesti toinen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Mustamäen nimen tausta osoittautui vaikeimmaksi selvittää, sillä nimi on niin vanha, että sen tarkkaa alkuperää ei tiedetä varmaksi. Halikon Mustamäki löytyy asiakirjoista jo 1500-luvulta, mikä käy ilmi Saulo Kepsun julkaisusta Varsinais-Suomen kylännimistä. Silloin mäellä on sijainnut yksinäistalo. Vesa Hänninen Rikala-seurasta arvioi, että Mustamäen kylä olisi ollut olemassa jo 1200-luvulla.

Mustamäki-nimisiä paikkoja on Suomessa nykyään noin 140, kertoo Helinä Uusitalo Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

– Paikannimikokoelmien mukaan yleisin peruste Mustamäki-nimelle on mäellä kasvanut synkkä tiheä metsä, etenkin kuusikko, minkä takia paikka näyttää mustalta ja pelottavaltakin. Esimerkiksi Nastolan Mustamäestä on kerrottu, että siinä ennen vanhaan hevoset pillastuivat ja tapahtui muuta kummallista, selittää Uusitalo.

– Mustamäellä on saattanut olla myös tummaa kiveä tai kalliota, siellä on kasvanut runsaasti mustikoita tai metsä on palanut, jolloin siellä on ollut hiiltynyttä maaperää.

Ehkä Halikon Mustamäellä on siis tapahtunut jotain synkkää tai paikka on vain näyttänyt ihmisistä synkältä. Hänninen muistuttaa, että läheltä löytyy toinenkin synkästi nimetty paikka, Lempolanmäki. Sanatarkkaan se tarkoittaa paholaisen kotimäkeä.

Artikkeli on osa marraskuun Pimeyden vallassa -juttusarjaa, johon Salon Seudun Sanomat keräsi synkkiä, pelottavia tai pimeytensä vuoksi kiehtovia ilmiöitä ja tapahtumia Salosta. Sarjan muita osia:

Salossa vietetään puolet vuodesta pimeydessä – Somero on päivittäin muutaman minuutin pimeämpi

Löysä maa on myllertänyt Salossa kuin kiehuvassa padassa ja tie kadonnut alta

Perniössä on maalattu piruja seinille – ”Aina oli vaarana, että piru sekaantuu asioihin”

Hautauskivistä rakennettiin talo Salossa ja venäläissotilaat kummittelevat

Synkintä Saloa: Märynummella ammuttiin punaisia somerolaisia ilman lupaa

Subscribe
Huomio
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments