Salon seudun lammastilalliset suojaavat eläimiään sähköaidoilla susien varalta. Vähintään 4 000 voltin jännite on pitänyt pedot poissa laitumilta tähän asti.
– Petoaitojen rakentaminen on tullut jäädäkseen, Varsinais-Suomen riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo.
Salon Seudun Sanomat selvitti, paljonko Saloon ja Somerolle on rakennettu petoaitoja. Lähtökohdaksi valittiin vuosi 2015, jolloin Salon ja Raaseporin rajaseuduilla syntyi ensimmäinen susipentue tiettävästi yli sataan vuoteen. Samana vuonna sattui myös ensimmäinen lammasvahinko.
SSS:n kokoamista tiedoista käy ilmi, että Salossa ja Somerolla on kahdeksan vuoden aikana rakennettu petoaitaa jo yli sata kilometriä. Salon kaupunkikin aikoo suojata petoaidalla perhosniityn Perniössä.
Herrakunnan Lammas Oy:n laidunlohkoja ympäröi neljätoista kilometriä petoaitaa. Tilan pihalla Perttelissä odottaa pystytystä vielä kuusi kilometriä riistakeskuksen aitatarvikkeita.
– Suurin osa lampaista on ollut petoaitojen sisällä, lampuri Sari Jaakola sanoo.
Harvinaiset kainuunharmakset ja perinteiset suomenlampaat laiduntavat enimmäkseen luonnonhoitotöissä Metsähallituksen perinnebiotoopeilla kalliokedoilta puronvarsinotkoihin.
– Petoaita ei ole täydellinen keino, mutta se vähentää susiriskiä ja antaa viljelijälle turvallisuuden tunnetta, Jaakola toteaa.
Kaikille laitumille petoaitaa ei pysty rakentamaan, ja yhden laitumen Herrakunnan Lammas jätti tänä kesänä kokonaan laiduntamatta susiriskin takia.
Perinteisin tapa on hakea aitatarvikkeita Suomen riistakeskukselta, joka vuokraa tuottajalle petoaitaa korvauksetta viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen aita siirtyy tilallisen omistukseen.
– Lammastilalliset voisivat hakea aitaa enemmänkin, mutta luonnonhoitolaitumet voivat olla hankalasti aidattavia. Se voi olla yksi syy, ettei niitä haeta niin paljon, riistasuunnittelija Teemu Lamberg sanoo.
Suurin osa Salon seudun petoaidoista on rakennettu riistakeskuksen myöntämistä tarvikkeista. Samaan aikaan kun Salon seudulla liikkuvien susilaumojen määrä on kasvanut, tilallisille on avautunut myös uusia mahdollisuuksia saada apua petovahinkojen torjumiseen.
Rekijokilaaksossa on aidanrakennusta rahoitettu ympäristöministeriön Helmi-ohjelmasta, jonka tarkoitus on palauttaa arvokkaimpia perinnebiotooppeja laidunnukseen.
– Ensi vuodellekin on jo kohteita jonossa, perinnebiotooppikoordinaattori Liina Salonen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kertoo.
Salon kaupunki aikoo ensi vuonna ympäröidä petoaidalla parin hehtaarin Somerikon niityn Perniössä. Perinnebiotooppia hoitamaan on tulossa laiduntajia. Aita rahoitetaan Kunta-Helmestä.
EU:n maatalouden uusi viisivuotinen ohjelmakausi puolestaan sisältää uutuutena yksivuotiset toimenpiteet, joihin kuuluu myös petoaitojen rakentaminen. Peltotukien haun yhteydessä on mahdollista hakea ympäristösopimusta, joka edellyttää sovitun alueen maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitamista.
– Petoaidan rakentamista on mahdollista hakea myös kesken sopimuskauden, ympäristöagrologi Kati Pakarinen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta toteaa.
Salon seudulta on tullut toistaiseksi viisi hakemusta.
Ruokavirastolle on ilmoitettu Salosta kymmenen susien aiheuttamaa lammasvahinkoa tänä vuonna. Heinäkuusta lokakuulle sattuneissa hyökkäyksissä on kuollut 108 lammasta. Petoaidat ovat toimineet.
– Varsinais-Suomessa ei ole tapauksia, joissa sudet olisivat ryömineet petoaidan sisäpuolelle, riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo.
Susien isku lammastilalle Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä nousi kesällä valtakunnan uutisotsikoihin. Laidun oli suojattu petoaidalla, mutta riista-asiantuntijoiden mukaan sudet olivat todennäköisesti rikkoneet sähköaidan kaksi alinta lankaa.
– Petoaidasta menevät läpi lampaatkin, perniöläisen Peltosaaren lammastilan isäntä Petri Myllärinen hymähtää.
– Susiaidat eivät nälkäistä sutta estä, halikkolaisen Mikkolan tilan Marko Laine otaksui Salon Seudun Sanomissa viime viikolla.
Suomen riistakeskuksen mukaan sudet ovat tunkeutuneet sähköisen petoaidan läpi Suomessa muutaman kerran. Syyksi on useimmiten osoittautunut petoaidan huono kunto.
SusiAidasta se alkoi
Petoaidat ovat Salon ja Someron lampureille arkipäivää. Toisin oli kahdeksan vuotta sitten, jolloin Perniön ja Kiskon metsissä saalisti Salon ensimmäinen susilauma sataan vuoteen.
Eläintilalliset huolestuivat. Tiedon tarve oli suuri. Salonseutulaisilla ei ollut aiempaa kokemusta susista eikä suojautumisesta niitä vastaan.
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ideasta kasvoi ainutkertainen hanke, joka jakoi tietoa susien ekologiasta ja petovahinkojen estämisestä. SusiAidaksi nimetty hanke kokosi yhteen laajan joukon toimijoita. Eri osapuolet ja eturyhmät kuuntelivat toisiaan ja keskustelivat.
Vuonna 2016 hanke julkaisi muun muassa oppaan koti- ja tuotantoeläinten suojausmenetelmistä.
Vaikuttaa oudolta että kaikki lampurit eivät pystytä petoaitoja lampailleen kun aidat muualla varsinais-suomessa ovat toimineet hyvin ja aitatarvikkeet ovat vielä ilmaisia.
Jutussa kerrottiin selvästi, ettei petoaitoja pystytä rakentamaan ihan joka paikkaan. Asiassa ei ole mitään outoa. Petoaitojen pystytys ja hoito on erittäin työlästä eritoten hankalassa maastossa ja työtä lammastilalla on yllin kyllin muutenkin.