Kun tutkii padelin tilannetta Suomessa, ei voi välttyä ”puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä” -ajatuksilta.
Uutiset ovat keskenään jopa täysin ristiriitaisia. Otetaan otteita otsikoista:
– Padelin suosio romahti – kenttiä muunnetaan varastoiksi ja kaupoiksi. Padelkenttien ylitarjonta on ajanut useat yritykset ongelmiin sekä Ruotsissa että Suomessa, kertoi Tivi kovin huonolta kalskahtavan katsauksen noin kuukausi sitten.
– Suomen ensimmäinen premiumia tarjoava padelkeskus rakentuu Turussa paikkaan, jossa asiakaspotentiaalia riittää, todettiin puolestaan hyvinkin positiivisesti viime vuoden heinäkuussa Kauppalehden numerossa.
– Padelkentät kaatuvat yksi toisensa jälkeen, luotasi Turun Sanomat paikallista tilannetta tämän vuoden elokuussa.
– Turkulainen harrastajaporukka sai tarpeekseen suljetuista padelkentistä – pikavauhtia syntynyt yritys avaa yhden konkurssiin menneistä halleista uudelleen ensi viikolla, kertoi samainen lehti samaisen elokuun lopulla.
Suomi on seurannut Ruotsin perässä padel-buumissa ja myös heikommissa vaiheissa. Ruotsissa oli viime vuonna yli 4 000 kenttää, vuonna 2019 vain viitisensataa. Suomen tunnusluvut näyttivät seuraavaa: vuonna 2019 kenttiä kirjattiin rakennetuiksi 90, viime viikolla 1 091.
Määrän kasvu oli koronapandemian aikana prosentuaalisesti hurjaa molemmissa maissa. Nyttemmin tilanne on muuttunut, sillä jo viime vuonna Suomessa yllettiin yli tuhannen kentän rajaan. Vuoden takaisesta kasvua ei siis ole enää juurikaan tullut.
Kenttäluku on kuitenkin vain yksi mittari. Muissa olennaisissa asioissa nähdään jatkuvasti isoa kehitystä.
Tässä lehdessä kirjoitettiin viime vuoden alussa lajin nosteesta. Tuolloin lajiliitto arvioi padelilla olevan noin 60 000 harrastajaa. Kaksi viikkoa sitten harrastajamääräksi tiedotettiin yli 100 000. Seuroja oli viime vuoden tammikuussa 58, kun tämänhetkinen lukema näyttää 96:tta.
Taantuman sijaan liitto puhuu räjähdysmaisestä kasvusta, eikä kyseisten lukujen valossa syyttä suotta. Vähintäänkin looginen seuraava askel on liiton organisaation vahvistaminen.
Nykyinen toiminnanjohtaja Visa Korhonen on työnsä osalta kiireinen mies. Tehtävää piisaa, mikä padelin suosion näkökulmasta on toki pelkästään positiivista. Korhosen vastuulla ovat olleet liiton operatiivinen johto, viestintä, yhteydenotto tiedotusvälineisiin, seuratoiminta sekä sarjapadelin johtaminen.
– Panostamme padeliin yhtä aikaa niin huippu-urheiluna kuin kaikille ikäryhmille sopivana liikunnallisena harrastuksena, Korhonen totesi tiedotteessa asian, joka alleviivaa lisäväen tarvetta.
Ei siis ihme, ettei hän ehtinyt tällä viikolla antaa kommentteja salolaiselle paikallislehdelle.
Kun miettii seurojen määrän ja sitä kautta sarjapadelin vauhdikasta kasvua sekä myös median kiinnostusta, alkoivat tehtävät kasaantua melkoisella volyymillä yksittäiselle ihmiselle. Niinpä lajiliitto tekee ulkopuolisen silmiin ainoan oikean ratkaisun eli palkkaa lisää väkeä.
Rekrytointi uuden toiminnanjohtajan pestaamiseksi avattiin marraskuun alussa. Korhonen siirtyy urheilu- ja kehitysjohtajan rooliin.
– Nuorena lajiliittona meillä on paljon samanaikaista tehtävää, kun kehitämme ja otamme käyttöön uusia toimintamalleja, rakenteita ja järjestelmiä eri alueilla. Kehitämme valmennuskoulutusta, juniorityötä, sarjapadel- ja seuratoimintoja sekä kilpailujärjestelmiä. Tämä tervetullut uudistus vapauttaa omaa aikaani ja mahdollistaa oman keskittymisen näihin Padelliiton kannalta keskeisiin asioihin, hän mainitsi.
Pelaajamäärän kasvu johtaa osaltaan myös varsin hyvään menestykseen. Suomen miesjoukkue sijoittui viidenneksi ja naisjoukkue kuudenneksi loka–marraskuun taitteessa pelatuissa EM-kilpailuissa. Miesten rankinglistan kärkipäästä löytyy useita tenniksen maailmanlistalta tuttuja nimiä, kuten Micke Kontinen ja Henrik Sillanpää.
