Taidehallin säätiön ex-johtajan epäillään käyttäneen lähes 250 000 euroa säätiön rahoja omiin menoihinsa – luottokortin höyläys herätti epäilykset toissa vuonna

0
Epäilty työskenteli Taidehallin johtajana vuodesta 2013 toukokuuhun 2021. Helsingin Taidehallilla ei ole omaa kokoelmaa, vaan se toimii vaihtuvien näyttelyiden esittelytilana. LEHTIKUVA / OTTO TURUNEN
Epäilty työskenteli Taidehallin johtajana vuodesta 2013 toukokuuhun 2021. Helsingin Taidehallilla ei ole omaa kokoelmaa, vaan se toimii vaihtuvien näyttelyiden esittelytilana. LEHTIKUVA / OTTO TURUNEN

Helsingin Taidehallin säätiön entisen johtajan epäillään käyttäneen säätiön varoja yli 247 000 euron edestä omiin menoihinsa vuosina 2014–2021, kertoo Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Summa perustuu säätiön tekemään selvitykseen.

Säätiö kiinnitti vuonna 2021 huomiota entisen johtajansa luottokortin käyttöön ja teki epäillyistä taloudellisista väärinkäytöksistä tutkintapyynnön poliisille joulukuussa 2021. Tällöin epäiltiin, että rahasumma olisi yli 100 000 euroa. Poliisi on tutkinut asiaa muun muassa törkeänä kavalluksena.

Säätiön varojen väärinkäytöstä epäilty Jan Förster työskenteli Taidehallin johtajana vuodesta 2013 toukokuuhun 2021. STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkintavaiheessa, koska hän on toiminut vastuullisessa tehtävässä.

STT ei ole tavoittanut Försteriä kommentoimaan asiaa.

Helsingin Taidehallilla ei ole omaa kokoelmaa, vaan se toimii vaihtuvien näyttelyiden esittelytilana. Taidehallin omistaa yksityinen säätiö, jonka taustalla ovat taiteilija- ja taidejärjestöt. Vuodesta 1928 toiminut Taidehalli sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Nervanderinkadulla.

Epäily heräsi sisäisissä selvityksissä

Epäily väärinkäytöksistä syntyi Taidehallin sisäisissä selvityksissä. Helsingin Taidehallin säätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Huotari sanoi viime vuonna, ettei asia vaikuta näyttelytoimintaan ja Taidehallin taloudellinen tilanne on vakaa.

– Asia alkoi selvitä vuosi sitten keväällä, Huotari sanoi STT:lle toukokuussa 2022.

Tuolloin käsiteltävänä oli Taidehallin vuoden 2020 tilinpäätös. Säätiön hallitus pyysi tilintarkastajaa kiinnittämään huomiota silloisen johtajan luottokortin käyttöön, jossa paljastui epäselvyyksiä.

– Tämän jälkeen oli selvää, että hänellä ei ollut edellytyksiä jatkaa tehtävässään, vaan hän irtisanoutui.

Vuoden 2021 aikana tehtiin vielä erityistilintarkastus, jossa paljastui epäselvyyksiä pidemmältä ajalta.

Toukokuussa 2022 rikosepäilyn tullessa julkisuuteen Förster työskenteli taidemuseo Amos Rexin näyttelypäällikkönä. Helsingin Sanomat kertoi tuolloin Amos Rexin hyllyttäneen Försterin tutkinnan ajaksi.

PRH harkitsee vahingonkorvauskannetta

PRH:n mukaan Taidehallin säätiön hallitus on laiminlyönyt säätiölain säännöksiä erityisesti säätiön hallinnon järjestämisessä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa. PRH ei epäile säätiön hallituksen jäsenten hyötyneen entisen johtajan tekemisistä.

Taidehallin säätiö kertoo tiedotteessaan, että kyse on säätiön aiemmista hallituksista.

Päätöksessään PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään niistä toimista, joihin se ryhtyy hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun toteuttamiseksi. PRH:n mukaan säätiö on ilmoittanut, ettei korvauksia vaadita hallituksen jäseniltä tai tilintarkastajalta.

PRH:lla on toissijainen kanneoikeus ajaa vahingonkorvauskannetta säätiön hyväksi, jos on todennäköistä, ettei säätiö huolehdi asiasta. Kanneoikeus perustuisi säätiön hallinnon järjestämisen ja sisäisen valvonnan laiminlyöntiin.

Kanneoikeus hallituksen jäsenen vuosina 2014–2017 tekemästä epäillystä laiminlyönnistä on jo vanhentunut. Vuoden 2018 osalta kanne täytyy nostaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tilintarkastajan kohdalla kanneoikeus vanhenee viidessä vuodessa siitä, kun tilintarkastuskertomus tai muu lausunto on annettu.

PRH:n lakimies Kati Huovinen sanoo STT:lle, että kanne on vielä PRH:n harkinnassa.

Taidehalli ei aio vaatia korvauksia ex-jäseniltä

Taidehallin säätiö kertoo tiedotteessaan, että se on jo aiemmin päättänyt, ettei se esitä korvausvaatimuksia entisen johtajan aikana toimineita hallituksen jäseniä tai tilintarkastajia kohtaan.

– Päätöksen teki nykyinen, Taidehallin juridisesti esteetön hallitus, jonka jäsenet eivät ole olleet väärinkäytöksistä epäillyn johtajan aikana hallituksessa, tiedotteessa sanotaan.

Hallitus perustelee päätöstä sillä, että korvausvastuussa rahoista on ensisijaisesti entinen johtaja.

– Jos entinen johtaja korvaa vahingon, ei jäljelle jää vahinkoa, jota entisten hallitusjäsenten pitäisi korvata.

Taidehallin hallitus pitää korvauskanteen menestymistä lisäksi epävarmana ja uskoo, että oikeudenkäyntikulut voisivat nousta jopa saatuja korvauksia korkeammiksi.

– Taidehallilla ei ole ylimääräisiä varoja, joten kannetta pitäisi ajaa velaksi. Jos korvausta saataisiin, se voisi jäädä kuluja pienemmäksi. Nykyinen säätiön hallitus katsoo, että säätiön etu on keskittyä turvaamaan Taidehallin näyttelytoiminnan jatkuvuus.

Jecaterina Mantsinen