Turun ja Helsingin välinen nopea ratayhteys olisi mahdollista toteuttaa jopa miljardi euroa halvemmalla kuin aiemmin on arvioitu, Turun Tunnin Juna Oy kertoo.
Tunnin junan hinnaksi on arvioitu tähän mennessä 3,4–4 miljardia euroa. Miljardin pudotus tarkoittaisi noin neljänneksen pudotusta hinnassa.
Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtajan Pekka Ottavaisen mukaan suuria säästöjä olisi mahdollista löytää esimerkiksi rakentamalla Salon ja Lohjan välinen oikorataosuus pääosin yksiraiteisena eikä kokonaan kaksiraiteisena. Yksi raide vaatisi uusia kohtauspaikkoja matkan varrelle.
Ottavaisen mukaan säästöä kertyisi myös sillä, jos sen nopeusmitoitusta laskettaisiin. Rataa on suunniteltu 300 kilometrin tuntinopeudelle. Suomessa junakalusto yltää nykyisin kuitenkin vain 220 kilometriin tunnissa.
– Emme menetä matka-ajassa emmekä joudu tinkimään lähijunaliikenteestä, vaikka nopeutta laskettaisiin. Nopeuden lasku mahdollistaisi kuitenkin ratageometrian, jossa olisi mahdollista tehdä esimerkiksi korkeussuunnassa erilaisia ja huomattavasti edullisempia ratkaisuja, Ottavainen perustelee Salon Seudun Sanomille.
Pekka Ottavaisen mukaan toive kustannussäästöjen etsimisestä on tullut Turun Tunnin Junan omistajilta eli valtiolta ja radanvarsikunnilta. Ne ovat halunneet selvityttää, onko ratahanketta mahdollista keventää.
Ottavaisen mukaan säästömahdollisuuksia on tarkoitus esitellä omistajille Turun Tunnin Junan yhtiökokouksessa joulukuussa.
Ratasuunnitelmaa tekevän hankeyhtiön työ on loppusuoralla, ja ratasuunnitelmat valmistuvat talven aikana. Pekka Ottavainen huomauttaa, että suunnittelutyötä on jatkettava, jos omistajat haluavat, että hanketta kevennetään ja sen hintalappua pienennetään.
– Toki pitää muistaa, että suunnitelmat pitää päivittää uuden lähtökohdan mukaisiksi. Sitten saadaan eksakti hintalappu, onko säästö tarkalleen 800 miljoonaa vai esimerkiksi miljardi.
Muttei kannata – kyllä Salo maksaa.
No niin. Nyt tuli syy lopettaa koko tarpeton ”Tunnin juna”. Pääperusteluhan oli kaksiraiteisuus. Kun VR:n juna jämähti jonnekin Karjaan ja Salon välille, niin leviteltiin vain käsiä. Mikään ei liikkunut Rantaradalla.
Tuon radan hinnallahan Ratahallintokeskus voisi järjestää sivuraiteille kymmeniä vanhoja dieselvetureita päivystysvalmiiksi jos liikenne katkeaa.
Kaikki voittaisivat, jos homma lopetettaisiin, siihen missä se nyt on.
Salo-Turku kaksoisraiteissa voisi myös säästää tekemällä ohituspaikkoja, eikä koko matkaa kaksoisraiteina. Säästetään rahaa ja myös asukkaiden pellot, talot, maat, metsät säästyvät. Eikä tuolla koko radalla edes pääse lujaa, koska vanhoja raiteita ei poisteta Salo-Turku välillä ja kun on paljon tunneleita.
Niitähän suunniteltiin Paimiosta Saloon päin jo 1980-90-luvun perusparannuksessa, mutta niistä luovuttiin kustannusten takia. Paimiosta Saloon päin on jo valmiina ainakin kaksi siltaa, joissa on tilaa kahdelle raiteelle.
Jotta kulku olisi nopeaa, ei näitä ohituspaikkoja voida tehdä kuten nyt eli toinen juna odottelee pysähtyneenä toisen ohitusta. Eli niistä pitäisi tehdä tosi pitkiä, jolloin koko radan kaksiraiteistaminen on kuitenkin paljon järkevämpää.
Täysin käsittämätöntä miten Salon poliitikot ja äänestäjät kannattavat historiallisen Lukkarinmäen tuhoamista.
Tämä maailmanperintökohteen hehkuttaminen on ihan uskomatonta, käykää katsomassa siellä Raivaajankadulla niitä rähjiä. Kaavoissa ratalinjaus on ollut jo vuosikymmeniä eli tiedossa on ollut. Myös jonkun pakettipellon suojelu on turhaa ja jos pakkolunastetaan, niin siitä saa todellisiin kauppahintoihin perustuvan lunastushinnan. Vai ennallistetaanko 1- ja 110-tiet ja siirrytään sorapintaiselle Kuninkaantielle? Matkalla pollella Helsinkiin 2-3 yötä kestikievarissa?
Tunneli on ollut tiedossa, ei avolouhos.
Nythän olisi hyvä aika kunnostaa niitä rahjiä, mutta kun koteja ollaan jatkuvasti repimässä alas.
Onko kukaan kysynyt kirkonmiehiltä, miksi rakensivat ”saunansa” avolouhoksen paikalle? Oliko ainoa synti, että uskoivat, mitä kerrottiin.
Pakettipellon? Kyllä meillä on jäämässä radan alle tilan parhain lohko. Ja siitä jää sitten tulematta vuosien tulot, pakkolunastus on vain kertakorvaus. Ja tiedän kyllä mistä puhun, kun 90-luvulla on jo maata pakkolunastettu radan alta. Ja onko toisen kodin suojeleminen turhaa? Nää radan puolustajat eivät itse asu lähelläkään rataa, niin on helppo huudella! Ja sanonpa näin että Lukkarinmäellä on ollut tiedossa kymmeniä vuosia ratalinjaus, mutta Salo-Turku välillä ei ole oikein vieläkään tietoa, mut silti sitä vaan kovin suunnitellaan. Joten osalle pakkolunastukset tulevat ihan uutena asiana…
Lunastushinta on käypä hinta eli sellainen millä ”sitä parhainta lohkoa” todellisuudessa myydään. Tulevaisuuden tulot ovat ihan höpöä, ei auto-, asunto- eikä missään muussakaan kaupassa lisätä hintaan tulevaisuuden kuviteltuja tuloja vaan kauppa tapahtuu ostajan ja myyjän sopimaan hintaan. Eikö se muuten olekaan niin, että maanviljelys ei kannata eikä siitä jää mitään?
Lunastushinta ei välttämättä ole käypä hinta. Palstan arvo voi olla paljon suurempi kuin markkinahinta. Tämä on täysin arkipäiväinen tilanne maakaupoissa.
Tulevaisuuden tulot ovat myös arkipäivää metsätilojen hinnan muodostuksessa. Suosittelen tutustumaan asiaan, kun täällä jatkuvasti väärää tietoa levität.
Kiinteistön pakkolunastushinta perustuu vastaavien kiinteistöjen toteutuneisiin (huom.) kauppahintoihin alueella. ”Arvo” voi toki olla suurempi, koska rakas mummo asui siellä tms. mutta toteutuneet kauppahinnat, eivätkä tunnearvot, ratkaisevat. Sotket asian koko ajan sähkölinjojen vuokriin, siellä tulevaisuuden metsätuloja lasketaan mukaan. Niissä toteutuneissa kauppahinnoissa huomioidaan tietenkin vastaavuus eli, onko päällä metsää vai kyseessä avohakkuualue. Mutta ei siihen hinnoitteluun lisätä mitään tulevaisuuden tuloja tyyliin ”jos metsä myytäisiin klapisäkeissä huoltoasemalla tai joulukuusina torilla”.
En tarkoittanut tunnearvoja, vaan ihan taloudellisia arvoja. Sehän ongelmana lunastuksissa onkin, että toinen voi lunastaa maa-alueen itselleen sen arvoon nähden pilkkahinnalla, vaikka omistaja ei alueesta halua luopua.
En puhu sähkölinjoista, vaan ihan tavallisen talousmetsän hinnan muodostumisperiaatteesta. Kauankohan jaksat harata vastaan, vaikka kyse on ihan yksinkertaisesta faktasta.
”Toinen voi lunastaa” kertoo kaiken ja talousmetsän hinta on se, millä niitä tosielämässä myydään ja siihen pakkolunastushinta perustuu, ei kuvitteellisiin tulevaisuuden taloudellisiin arvoihin, ja nehän tosielämän myyjät ovat hinnoitelleet myymiinsä maihin/metsiin kaiken. Miksi on vaikea perehtyä asiaan?
Ensiksikin kukaan ”toinen” ei voi lunastaa pilkkahinnalla, vaan lunastus tapahtuu yleisen edun tähden.
”Tavallisen talousmetsän hinnan muodostumisperiaatteesta”, sen ovat ne toteutuneet vapaaehtoiset myyjät kaiketi laskeneet myyntihintaansa, mutta ei liity pakkolunastukseen. Lunastustoimituksessa ei lasketa mitään tulevaisuuden mahdollisia tuottoja, hinta perustuu vapaaehtoisiin kauppoihin vastaavista kiinteistöistä ja kuten jo sanoin, niin niihin myyjät ovat todennäköisesti laskeneet mukaan ne kuutiometritkin.
Miksi jankata asian vierestä?
Sano sinä, kun taas kerran esitit virheellisen väittämän, ettei mihinkään lasketa tulevaisuuden tuottoja. Oletko koskaan miettinyt, miksi taimikko maksaa 2 500 e/ha, vaikka sen hakkuuarvo on nolla?
Mikä ihmeen ”ettei mihinkään lasketa”? Voit laskea ihan mitä vaan mihin vaan mutta pakkolunastus, mistä olen koko ajan kirjoittanut, perustuu toteutuneisiin vapaaehtoisiin kauppoihin vastaavista kiinteistöstä ilman mitään tuottolaskelmia.
PS. Minun tarvitse miettiä taimikon hintoja.
Pakkolunastus ei ole mitenkään vapaaehtoista myymistä. Kun 1990-luvulla peltoa pakkolunastettiin, olisin kyllä mielelläni jatkanut siinä viljelyä. Eli jos laskee sen mitä korvaus oli ja vertaa 30 vuoden tuloihin, niin kyllä korvaussumma jäi paljon, paljon pienemmäksi. Tässä ei ole kyse siitä että haluan myydä, vaan pakosta, niin mikään ”käypä” hinta ei ole lähelläkään haluttua summaa. Ja kuten sanoin olen jo käynyt tämän läpi, joten turha jankuttaa jostain vapaaehtoisista kaupoista ja käypästä hinnasta. 30 vuodessa maan hinta on täälläpäin noussut reilusti, joten se summa, minkä aikoinaan sain on aivan naurettava. Ja voit tulla vapaasti seuraamaan pakkolunastusta, kun se taas kohdalle osuu, katsotaan… Lue lisää »
Mistä keksit 30 vuotta? Se käypä hinta on ihan viranomaisen rekisteriin perustuva toteutuneiden kauppahintojen mukaan nykyään, ei viime vuosituhannella. Ymmärrän, että voi harmittaa mutta miten luulet maantiet ja junaradat yms. julkiset hankkeet toteutettavan ilman pakkolunastuksia?
Ei niitä kuulukaan toteuttaa. Liikenneverkko on valmis.
Täytyykö vääntää rautalangasta, se korvaus minkä sain 30 vuotta sitten ei ole lähelläkään sitä summaa minkä olisin saanut 30 vuoden ajalta viljelystuloja. Joko ymmärrät? Olisin mielelläni ottanut siitä pellosta tuloja 30 vuotta kuin kertakorvauksen 90-luvun alussa. Ja mielestäni tässä tunnin juna lunastuksissa yksityisen haitta on suurempi kuin yleiselle edulle saatava hyöty. Koska rata on todettu kannattamattomaksi. Ja yleinen tarve ei vaadi uusia raiteita, koska on jo moottoritie ja vanha junarata.
No se on voi voi. Meillä on laki, jonka on säätänyt vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja sen mukaan mennään. Esim. omakotitalon lunastushintaan ei lisätä mitään kuviteltuja vuokratuloja hamaan tulevaisuuteen, eikä niitä kuviteltuja sato- tai siis tukiaistuloja.
”Yksityisen haitta on suurempi kuin yleiselle edelle saatava hyöty” kertoo Minäminän radan vastustuksen perusteista.
Ja nyt vapailla vaaleilla muodostetun hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite korjata lunastuslakia oikeudenmukaiseksi.
Kepu ei siinä onnistunut, mutta ehkä asiaan suhtaudutaan eri tavoin, kun samaa tavoitetta ajavat kokoomus ja perussuomalaiset.
Ettei mihinkään lasketa oli sinun repliikkisi.
Metsän arvo on sen tulevaisuuden tulojen arvo diskontattuna nykyhetkeen. Joko nyt ymmärrät?
Kyse on ollut koko ajan pakkolunastuksesta, muualla voit laskea vaikka verkot.
Niin oli ja on kun kyseessä on ja oli pakkolunastus, muuten voit laskea asian vierestä mitä haluat.
Vaikuttaa siltä, että alat vähitellen ymmärtää tätä asiaa. Nyt sinulla on mahdollisuus ymmärtää myös se, että valtiolla ei ole sellaista kauppahintatilastoa metsämaasta, jolla voisi arvioida toisen tilan hintaa. Tästä seuraa se, että jos kauppahintatilastoa käytetään metsätilan hinnan määräytymiseen, mitään tekemistä lunastushinnalla ole lunastettavan tilan markkinahinnan kanssa.
Miksi jankata asian vierestä?
Miksi jankuttaa päivänselvää asiaa? Oletko kuullut varainsiirtoverosta, kyllä ne kaikki vapaaehtoiset kaupat rekisteröidään ja ne vapaaehtoiset kaupat tehdään nimenomaan markkinahintaan. Aivan uskomatonta jankkaamista.
Metsätilan markkinahinta voi olla esim. 3000 -15 000 €/ha. Jos keskihinta on 7500 €/ha, silläkö metsät lunastetaan ja se on mielestäsi käypä hinta lunastettavasta tilasta?
Toivon, että jos et ymmärrä, kysyt tai otat selvää Virheellisen tiedon levittäminen on turhaa.
Metsä pakkolunastushinta:
Pakkolunastuksista maksetaan täysi korvausLunastuskorvaus muodostuu menetyksestä, vahingosta ja haitasta. Jokaisen menetyksen arvo arvioidaan yksityiskohtaisesti.
maaseuduntulevaisuiden mukaan.
Pakkolunastuksista maksetaan täysi korvaus. Mikä on täysi korvaus? Ihmiseltä viedää kotitilasta osa joka voi pakottaa ammatin vaihtoon tai pienentää huomattavasti työtä ja tuloa Sen lisäksi tulee jatkuva äänihaitta,.Miten se lasketaan korvauksessa?
En tiedä. Kerroin vain mitä Maaseudun Tulevaisuus on otsikoinut. Tarkempi tieto on maksumuurin takana.
Tämä tietysti heikentää monipuolisen uutisoinnin esilletuloa, mutta toisaalta lehdet haluavat myös rahaa.
Näin ollen täysi korvaus on edelleen arvoitus ja on myös epäselvää, onko se markkina-arvon mukainen.
Ei se hinta ole ostajan ja myyjän välinen. Valtio ja kansalainen ostajana – eivät ole tasapuolisia neuvottelukumppaneita. Jos valtio ei halua maksaa myyjän arvioimaa käypää hintaa, valtio voi pakkolunastaa alueen.
Sitten vielä ne haittakorvaukset – kuinka lähelle omaa kotiasi tai keskeltä maatilaasi tai metsääsi haluaisit radan rakennettavan?
Kannattaa tutustua ensin Lahnajärvi – Salo ja Salo – Turku välien ratasuunnitelmat ja luontoarviot ym. vaikutusten arviot, niin viisastut!
Miten tämä on niin vaikeaa? Valtio ei osta vaan pakkolunastaa lunastustoimituksessa ja hinta perustuu vastaaviin vapaaehtoisten kauppojen hintoihin, ei sitä lunastuksen kohde arvioi.
Salon arvostetuin asuinalue. Ymmärrän kateutesi.
En nyt sanoisi olevani kateellinen taloyhtiömme neliöhinnan pyöriessä 7 500-8 000 euron välillä, mitä se lieneekään täällä Salossa?
Olet siis maksanut aivan paljon liikaa asumisestasi. Täälläpäin omakotitalot tontteineen pyörivät 1000-3000 e/m2 -luokassa asuinneliöistä laskien.
Etkä edes omista asuntoasi etkä tonttiasi. Turha kehua.
En muuten ole maksanut liikaa, -93 ostaessamme maksoimme euron muuntokurssilla karkeasti laskien 106 000 euroa ja nyt toteutuneet myyntihinnat ovat yli 700 000 euroa ja edelleen tontti ja asunto ovat omia. Vastike lämpimänä autotallin kanssa ja parit vedet on noin 350 euroa kuukaudessa, mutta ehkä siellä Tammisillassa on upeampaa, olen tosi kade.
Kierrät taas totuutta. Puhut taloyhtiöstä. Silloin et omista asuntoasi etkä tonttiasi, vaan tietyn määrän osakkeita. Ne taas oikeuttavat sinut hallitsemaan tiettyjä tiloja ko. As Oy:ssä. As Oy taas voi mennä konkurssiin.
Minä en.
Eikö ”taloushallinnon ammattilainen” kykene ymmärtämään näitä kiinteistölainsäädännön perusasioita?
”Taloushallinnon ammattilainen”, mistä nyt tämän repäisit? Olen muuten opiskellut sitä kiinteistölainsäädäntöä yliopistossa, oletko sinä? Turhaa saivartelua, kun ne osakkeet ovat kuitenkin olemassa. Et voi mennä konkurssiin, mutta sinut voidaan ulosmittauksessa todeta varattomaksi. Ja useimmiten aviopuoliso omistaa siitä ”omasta” talostasi puolet eli silloin hallitset vain puolikasta.
Nimimerkki Olli on keksinyt jostain, että en omista asuntoa Helsingissä, joskus olen voinut kirjoittaa, etten omista Salossa.
Eipä sitä tarvinnut keksiä, itsepähän niin kirjoitit.
Olet kirjoittanut varmaan satatuhatta viestiä palstalle aiheesta.
Onko sinulla esim. harrastuksia?
No en edes tuhatta, mutta mielestäsikö täysin höpö-juttuja ei saa oikoa?
Minä en ehdi kirjoittamaan niin paljon, koska olen eläkkeellä. En ole töissä, joten ei ole työaikaa, jossa voi kirjoittaa.
Täällä on se murto-osa tuosta. Kateus on tietysti henkilökohtainen ratkaisu, itse en näe järkevänä maksaa samoista elementtikennoista ja lastulevyrivareista tuollaisia hintoja. Asuntohan ei siitä paremmaksi muutu, vaikka miten kova hintalappu sille kirjoitettaisiin. Erona on vain pääoman määrä, jonka omistaja siihen sitoo.
No nyt ilmeisesti tulevaisuuden mahdollisten tuottojen lisääminen pakkolunastushintaan, joka tehdään yleisen edun takia, unohtui.
Ei sitten paikallisten kommentoijien kannattaisi syyllistää kateudesta, jos korjaa täällä esitettyjä täysin perättömiä väitteitä. Lastulevyä en muuten ole nähnyt, ehkä täällä sitä tai kipsilevyä on enemmän niissä omakotitaloissa. Meillä -54 paikalla muurattu kerrostalo omalla tontilla ja spåra kulkee sadan metrin päässä, ei tarvitse (Paikun) aikatauluja katsella, kun spåra tulee 5-12 minuutin välein aamusta klo 05 yöhön klo 02 asti ma-su. Niin ja samalla lipulla voi ajaa metrolla, junalla ja vaikka laivalla Suomenlinnaan, hintakin on noin sama.
Kuitenkin siellä on jotain, miksi et viihdy siellä, vaan vaadit miljardeja maksavan junaradan, että pääset nopeammin tänne kurjuuden keskelle.
Edes spåra ei ole peruste puolustaa tuollaisia hintoja. Ei ainakaan minun silmissäni alueen arvostus nouse sillä, että vanhan kerrostaloasunnon hinta ylittää keskituloisen maksukyvyn rajat. Eihän asukas siitä saa mitään lisäarvoa, että pitää sitoa kotiinsa tuollainen määrä pääomaa.
Miksi et muuta pysyvästi sinne ”neliöhintoihin”, muutama kuukausi sitten kirjoitit, ettet ole koskaan sanotut omistavasi asuntoa Helsingistä, mikä on totta ja mikä ei. Vielä, Lukkarinmäki on paljon muutakin kuin Raivaajankatu minkä varrella lienee 2-4 röttelöksi luokiteltua taloa.
Nyt alkaa mennä jo itätiedotuksen tasolle eli päinvastaisesti todellisuuteen nähden. Olen aina sanonut olevani helsinkiläinen (syntyperäinen), jonka sukujuuret ovat täällä nyky-Salossa. Ja omistusasuntokin, se ensimmäinen, jo 80-luvulta lähtien Helsingissä. Ja sitten minä olen kateellinen, mistä?
Lukkarinmäellä on ollut kaavavaraus jo vuosikymmeniä, onko minun vikani, jos joku ei ole sitä osannut selvittää, ja nyt koko maata hyödyttävä rata pitäisi torpata kukkapenkin takia?
Kun yli 40 vuotta sitten muutin Saloon, puhuttiin tunnelista Lukkarinmäen ali.
Sittemmin onkin muuttunut avolouhokseksi – sitä ei pystynyt mistään etukäteen selvittämään. Kukkapenkki vei uskottavuutesi.
40 vuodessa on muuttunut kaikki. Tekniikka, junat ja nopeudet. Ratapohja on erittäin huonokuntoinen ja imee kokoajan rahaa korjausten kautta. Uusi rata tarvitaan ja se kyllä rakennetaan. Jos sulla on 40 vuotta vanha rakennussuunnitelma ,niin käytätkö sinä sitä ohjenuorana, kun teet vaikka uuden talon? Kait noita ratasuunnitelmiakin kuuluu päivittää tähän päivään. Kuka näistä radan vastustajista haluaa vaikka 70-lukulaisen auton tai sen ajan telkkarin? No ei varmaan kukaan. Mutta junarata pitää olla suunniteltu kivikaudella.
Unohdit kukkapenkit.
Jos hurmahenkisyydeltäsi huomaat, niin siinä oli kyse siitä, pystyikö 40 (tai edes 10) vuotta sitten selvittämään (mitä peräänkuulutettiin), että talo on tulossa avolouhoksen paikalle – no ei edes kirkonmies.
Mitä sitten valitatte?
Niinpä, siitä huolimatta väitit, ettet omista asuntoa Helsingistä. Tarkistapa mielipidekirjoituksesi muutamalta kuukaudelta taaksepäin.
ei siilä ole mitään merkitystä mikä on neliön hinta ennenkuin sen realisoi. jos velkaa tavii siinä se vähän avittaa. Se voi olla , että sieltä löytyy home ja kaikki menee nollille.
Ja radan rakentava yhtiö: Yhtiön suurin omistaja on Suomen valtio. Omistajiin kuuluvat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Hyvä tietää minne Salostakin valuu kymmeniä miljoonia.
Pääasia että Hajalaan saadaan asema.
No tehdään se heille.
Tehdään asema.
Kuka tätä rataa kaipaa.
Jos ei ole varaa omaan autoon.
Bussi kulkee tunnin välein Salosta Turkuun.
Ja piihovilta viellä onnibussi.
Niillä voi kulkea.
No nii ja ei raitis ilma pahaa tee kävellä sinne pysäkille.
Unohdetaan nyt koko rata.
Tosin Turun liikenteen ovat jo sotkeneet Kupittaalta sataman suuntaan.
Tunnin juna? Länsirata tai itäänrata.
Kun noin paljon säästyy, niin Salo on kohta saamisen puolella.