Työtuomioistuin katsoi salolaisyrityksen rikkoneen työsopimuslakia – käräjäoikeus ei tuominnut toimitusjohtajaa rangaistukseen

0
Tapauksen rikossyyte on äärimmäisen poikkeuksellinen: käräjäoikeuksissa on annettu viimeisen viiden vuoden aikana ainoastaan yksi tuomio työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaamisesta. Arkistokuva: SSS/Minna Määttänen

Varsinais-Suomen käräjäoikeus jätti salolaisyrityksen toimitusjohtajan tuomitsematta luottamushenkilön oikeuksien loukkaamisesta. Toimitusjohtaja irtisanoi luottamushenkilön, koska katsoi henkilön työkyvyn alentuneen merkittävästi ja pysyvästi.

Luottamushenkilö vetosi käräjäoikeuden käsittelyssä (SSS 12.9.) siihen, että työnantajan olisi pitänyt pyytää irtisanomiseen suostumus luottamushenkilön edustamilta työntekijöiltä. Toimitusjohtaja ei kokenut voivansa toimia näin, koska hän olisi rikkonut luottamushenkilön yksityisyydensuojaa luovuttaessaan tämän terveystietoja eteenpäin.

Työtuomioistuin käsitteli tapausta aiemmin tänä vuonna. Työtuomioistuin totesi salolaisyrityksen rikkoneen yhdenvertaisuuslakia, työehtosopimusta ja työsopimuslakia irtisanoessaan luottamushenkilön. Salolaisyritys velvoitettiin korvaamaan työllisyysrahastolle ja entiselle luottamushenkilölle yli 70 000 euroa. Työnantajapuolen etujärjestö Teknologiateollisuus velvoitettiin maksamaan Ammattiliitto Prolle 4 000 euron hyvityssakko valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Käräjäoikeus katsoi, että työtuomioistuimen arvio työsopimuslain rikkomisesta täytti myös rikoksen tunnusmerkit, mutta toimitusjohtaja jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Käräjäoikeus piti toimitusjohtajan tekoa anteeksiannettavana.

Tapaukseen liittyi oleellisesti luottamushenkilön joutuminen liikenneonnettomuuteen useita vuosia sitten. Luottamushenkilön työkyky aleni onnettomuuden jälkeen merkittävästi, eikä tämä kyennyt suoriutumaan työtehtävistään aiemmin vaaditulla tavalla.

Ammattiliitto Pron edustaja yritti yhdessä luottamushenkilön kanssa ehdottaa toimitusjohtajalle järjestelyjä, jotta luottamushenkilö voisi jatkaa työntekoa. Etätyöt, toimenkuvan muuttaminen sekä kevennetty työaika nostettiin keskusteluihin. Toimitusjohtaja kieltäytyi järjestelyistä (SSS 12.7.).

Teknologiateollisuuden edustajan mukaan toimitusjohtajalla ei ollut mahdollisuutta tarjota luottamushenkilölle osa-aikaista työtä, joka vastaisi tämän jäljellä olevaa työkykyä. Luottamushenkilö ja toimitusjohtaja eivät päässeet yksimielisyyteen luottamushenkilön työjärjestelyistä.

Siksi toimitusjohtaja ehdotti luottamushenkilölle työsuhteen sovinnollista päättämistä vuonna 2020. Luottamushenkilö kieltäytyi, ja lopulta tapaamisessa työnantaja- sekä ammatiliiton edustajien, työsuojeluvaltuutetun, toimitusjohtajan ja luottamushenkilön kesken luottamushenkilölle kerrottiin, että tämän työsuhde tullaan päättämään.

Käräjäoikeuden arvion mukaan luottamushenkilö oli kieltänyt omien terveystietojensa käsittelyn muilta kuin lähiesihenkilöltään. Luottamushenkilön työkyvyn heikentymisestä ei saanut kertoa työyhteisölle.

Toimitusjohtaja jätti käräjäoikeuden mielestä edustettavien työntekijöiden suostumuksen hankkimatta siksi, koska hän halusi suojella luottamushenkilön terveystietoja.

Tuomion mukaan työsopimuslaissa ei ole säännöksiä menettelystä, joka määrittelisi, miten luottamushenkilön edustamien työntekijöiden suostumus irtisanomiselle tulee selvittää ja hankkia enemmistön suostumus.

Laissa ei ole myöskään erillisiä säännöksiä, jotka oikeuttaisivat luovuttamaan edustettaville työntekijöille salassapidettäviä terveystietoja ilman irtisanottavan luottamushenkilön suostumusta.

Käräjäoikeuden mielestä luottamushenkilön edustamien työntekijöiden suostumusta pyydettäessä työntekijät olisivat joutuneet punnitsemaan sitä, onko luottamushenkilön irtisanomiselle laillisia perusteita. Arviointi olisi vaatinut tiedon irtisanomisen varsinaisesta syystä. Toimitusjohtaja on punninnut tilanteessa salassapidon tärkeämmäksi kuin luottamushenkilön irtisanomissuojan.

Toimitusjohtaja valitsi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan toimiessaan ”vähemmän haitallisen vaihtoehdon”. Hänellä oli lakiin perustuva velvollisuus salassapitoon sekä lakiin perustuva velvollisuus hankkia edustettavien työntekijöiden suostumus luottamushenkilön irtisanomiselle. Siksi käräjäoikeus arvioi, että toimitusjohtajan tekoa voidaan pitää anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana.

Käräjäoikeus velvoitti toimitusjohtajaa maksamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi luottamushenkilön 5 300 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Työsuojelulakimies: ”Lainsäädäntö ei ole onnistunut”

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimiehen Aki Erikssonin mukaan luottamushenkilöiden irtisanomiset ovat aina haastavia.

– Lain näkökulmasta on selvää, että työntekijöitä pitää kuulla ennen edustajan irtisanomista, mutta käytännössä kuulemiseen voi liittyä useitakin haasteita.

Esimerkkeinä Eriksson mainitsee kuulemisvelvollisuuden ja salassapidon välisen ristiriidan.

– Lainsäädäntö ei ole täysin onnistunut, kun työelämässä on tällaisia vastakkaisia velvollisuuksia.

Eriksson muistuttaa työnantajia luottamushenkilöiden korotetusta irtisanomissuojasta, vaikka salolaisyrityksen tapauksessa työnantaja jätettiinkin tuomitsematta. Työntekijöiden edustajien korotettu irtisanomissuoja on hänen mukaansa laissa syystä.

– Irtisanomisen ei kuulukaan olla läpihuutojuttu. Toimimalla mahdollisimman huolellisesti työnantaja voi välttyä seurauksilta.