Doping-käräjiä ja murhasyytteitä – näitä rikoksia salolainen syyttäjä Kimmo Virtanen ei unohda

0
Kimmo Virtanen saa Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Yli kaksikymmentä vuotta syyttämistä toi salolaiselle Kimmo Virtaselle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. Kyseessä on korkea-arvoisin tänä vuonna salolaisille myönnetyistä merkeistä. Samalla kunniamerkillä huomioitiin myös johtaja Taina Antila Salosta.

Kimmo Virtanen ei itse tiedä, millaisilla perusteilla työnantaja on hänelle merkkiä anonut.

– Kokisin, että minulla on ollut vaativia tehtäviä ja olen työskennellyt esimiehenä, sanoo Virtanen.

54-vuotias Virtanen on toiminut syyttäjänä vuodesta 2000 lähtien. Nykyisin hän työskentelee Länsi-Suomen syyttäjäalueella apulaispäällikkönä. Työpiste on Turussa.

Syyttäjien työnä on tehdä syyteharkintaa eli huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain määrittämä seuraamus.

Vuosikymmenet syyttäjälaitoksessa ovat tuoneet Kimmo Virtasen työpöydälle monenlaisia tapauksia. Millaiset jutut jättävät pysyvimmät muistijäljet?

– Minulla on ollut lukuisia sellaisia juttuja. Olen ollut mukana useissa isoissa jutuissa, miettii Virtanen.

Ensimmäiseksi Virtaselle tulee mieleen Hiihtoliittoon liittyvä oikeudenkäynti, jossa syytettyinä olivat Hiihtoliiton entinen lajijohtaja Antti Leppävuori, entinen lajipäällikkö ja toimitusjohtaja Jari Piirainen, entinen hiihtäjä Jari Räsänen ja entinen päävalmentaja ja lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinki. Virtanen toimi tapauksessa syyttäjänä yhdessä syyttäjä Mikko Jaatisen kanssa.

Oikeudenkäynnissä oli kyse Suomen Tietotoimiston doping-aiheisesta jutusta ja siitä, puhuivatko syytetyt totta artikkelia aiemmin puineessa oikeudenkäynnissä.

Räsänen sai vuoden ja Vähäsöyrinki 9 kuukautta ehdollista vankeutta. Piiraisen ja Leppävuoren syytteet hylättiin – joskin oikeus katsoi myös heidän salanneen tietojaan STT:n uutisia käsitelleessä oikeusprosessissa.

– Se oli iso projekti. Lisäksi minulla on ollut paljon henkirikoksia, sanoo Virtanen.

Niistä erityisenä mieleen on jäänyt vuodelta 2017 oleva tapaus, jossa 52-vuotias mies ajoi Jaguar-autolla jalankulkijoiden päälle Lönnrotinkadulla Helsingissä. Yliajossa kuoli 51-vuotias nainen, joka raahautui auton mukana yli 200 metriä.

Virtanen vaatii miehelle elinkautista rangaistusta murhasta, viidestä tapon yrityksestä ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Miehen katsottiin lopulta syyllistyneen syyntakeettomana murhaan, viiteen tapon yritykseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Erikoisena tapauksena Virtanen muistelee myös tapausta, jossa kaksi henkilöä suunnitteli iskua Helsingin yliopistoon. Isku oli tarkoitus toteuttaa tammikuussa 2014, ja Virtasen mukaan sen tavoitteena oli surmata jopa 50 ihmistä. Iskua suunnitelleet saivat yli kolmen vuoden vankeusrangaistukset.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun pykälää henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta sovellettiin.

Työ on vienyt syyttäjä Kimmo Virtasta pitkin eteläistä Suomea, mutta hän on jo pitkään asunut Salossa. Virtasen nykyinen työpiste on Turussa, jossa hän toimii Länsi-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkönä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Syyttäjät ovat työnsä vuoksi paljon julkisuudessa etenkin silloin, kun käsillä on laajaa yleisöä kiinnostava oikeudenkäynti.

Mielenkiintoisia rikosjuttuja on aina seurattu tarkasti, mutta nykyisin julkisen työn varjopuolet tulevat useammin esiin.

Syyttäjät kokevat yhä enemmän maalittamista. Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija yllyttää suurempaa joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin.

– Väkivallalla uhkailu, roskapostittaminen sekä kaikenlainen pahan tekemisellä uhkailu ja painostaminen ovat kasvussa, sanoo Virtanen.

Hän kuitenkin kokee, että työssä on rutkasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia.

– En ole koskaan harkinnut muita töitä, ja työ on edelleen mielenkiintoista. Kunniamerkin saaminen tunnustuksena tehdystä työstä itsenäisyyspäivänä tuntuu todella hyvältä.

 

Salon seudulle 20 kunniamerkkiä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt jälleen kunniamerkkejä ansioituneille suomalaisille. Merkkien saajat julkistettiin perjantaina.

Tämän vuoden korkea-arvoisimman kunniamerkin Suomen Valkoisen Ruusun suurristi -kunniamerkin saa korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen.

Kunniamerkkien saajien joukossa on monia salonseutulaisia. Heistä korkea-arvoisimman kunniamerkin saa somerolainen kirjailija Kaari Utrio, jolle on myönnetty Suomen Leijonan komentajamerkki. Saman kunniamerkin saavat Utrion lisäksi muun muassa näyttelijä Seela Sella ja Supercell-miljonäärit Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen.

Yksi Salossa palkituista on palokunnan päällikkö Esa Rannikko, joka tunnetaan myös maanviljelijänä ja ”kurpitsakeisarina”. Rannikko on Halikon VPK:n päällikkö. Hän sai itse tietää saamastaan kunniamerkistä perjantaiaamuna. Hänellä ei ollut vielä tuolloin tietoa, mikä taho merkkiä on hänelle anonut. Listauksen viittaus VPK-toimintaan antaa kuitenkin vihiä.

– Ei voi kuin nöyrin mielin olla. Ei se meikäläiselle ihan jokapäiväistä ole, miettii Rannikko.

– Joitain ansiomerkkejä on matkan varrella tullut, mutta tämä on ensimmäinen presidentin myöntämä. Jos oman kylän pressa myöntää viimeisenä mahdollisena hetkenä, niin se nostaa vielä sen arvoa.

Salonseutulaiset kunniamerkkien saajat

Suomen Leijonan komentajamerkki

Utrio Kaari, kirjailija, Somero

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki

Laaksonen Juha, hovioikeudenneuvos, Paimio

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki

Antila Taina, johtaja, Salo

Virtanen Kimmo, aluesyyttäjä, Salo

Suomen Leijonan ritarimerkki

Kuusisto Tero, pelastusylitarkastaja, Paimio

Lehto Mika, yksikön päällikkö, Paimio

Strandberg Karl, te-asiakaspalvelukeskuksen johtaja, Kemiönsaari

Uusitalo Päivi, talouspäällikkö, Salo

Suomen Leijonan ansioristi

Ahtiainen Jukka, vanhempi projektipäällikkö, Sauvo

Kesäniemi Hannu, yrittäjä, Somero

Virtanen Asko, päätoimittaja, Paimio

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Kivi Maria, ylitarkastaja, Salo

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein

Rannikko Esa, palokunnan päällikkö, Salo

Salonen Kaisa, viheraluemestari, Sauvo

Sipilä Mervi, viestintäsuunnittelija, Salo

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali

Leimola Reino, työsuojeluvaltuutettu, Salo

Salmi Harri, kunnossapitopäällikkö, Salo

Salokannel Eija, palveluvastaava, Salo

Valve Ismo, offset-painaja, Somero

Suomen Valkoisen Ruusun mitali

Niemelä Tuula, tilastohaastattelija, Salo