”Ehkä haikeuden ja helpotuksen sekoitelma on se tunne, joka tässä nyt on pinnalla” – viimeiset presidentti Niinistön isännöimät Linnan juhlat alkoivat

0
Arkkiatri Risto Pelkonen kättelemässä presidenttiparia. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Arkkiatri Risto Pelkonen kättelemässä presidenttiparia. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Presidentti Sauli Niinistö sanoi presidenttiparin tervehdyksessä ennen Linnan juhlien alkua, että tämä itsenäisyyspäivä on hänelle ja hänen puolisolleen Jenni Haukiolle varsin muistorikas. Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän vastaanottoa Haukion kanssa tänään viimeistä kertaa. Niinistö on toiminut presidenttinä vuodesta 2012 lähtien.

Niinistö kuvaili illan tunnelmaa haikeaksi ja helpottuneeksi.

– Nämä ovat olleet arvokkaita vuosia itselle, ja no, ehkä haikeuden ja helpotuksen sekoitelma on se tunne, joka tässä nyt taitaa olla pinnalla, Niinistö kertoi Ylen lähetyksessä.

Tohtori Jenni Haukio kertoi, että hänen tunnelmansa ovat yhdistelmä iloa ja kiitollisuutta.

– Syvää kiitollisuutta ja iloa siitä, että on näin pitkään saanut tällaiselta näköalapaikalta palvella omaa maataan. Erittäin suuri kiitollisuus on sydämessä, Haukio sanoi.

Sotaveteraanien kohtaaminen Linnan juhlissa edelleen kasvotusten on Haukion mukaan äärimmäisen arvokasta.

– He kuitenkin edustavat sitä sukupolvea, jotka lunastivat Suomelle vapaan, itsenäisen isänmaan. On äärimmäisen arvokasta, että yhä edelleen voimme heitä kasvokkain täällä paikan päällä kohdata ja esittää ihan henkilökohtaisesti sen kiitoksen, mikä heille kuuluu, Haukio sanoi.

”Tapahtuu jotain, mitä ei pitäisi”

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidenttiparin kätteli ensimmäisenä arkkiatri Risto Pelkonen, 92. Arkkiatri on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan.

Itsenäisyyspäivää vietetään Presidentinlinnassa teemalla ajat vaihtuvat. Ylen lähetyksessä Niinistöltä kysyttiin, mitä teema hänelle merkitsee.

– Niin kuin me olemme nyt muutamien viime vuosien mittaan kokeneet, maailma on muuttunut aika paljon. Maailma kuohuu. Meillä on tietysti ongelmana ilmastonmuutos ja vähän puhutaan siitäkin, miten me enää osaamme puhua toistemme kanssa. Kun ajat vaihtuvat, niin toivottavasti ne vaihtuvat vähän takaisin siihen, mitä pidimme parempana. Totta kai maailma muuttuu ja siihen on hyvä joskus havahtua. Ehkä tämä on viesti siitäkin, että näin on, Niinistö sanoi.

Niinistöltä kysyttiin myös, mitä tilanteesta Suomen itärajalla pitäisi ajatella.

– Pitää kai ajatella, että tapahtuu jotain sellaista, mitä ei pitäisi tapahtua. Jota ehkä emme osanneet odottaa, vaikka siitä nyt oli aikaisempiakin kokemuksia. Sitten siitä pitää myös ajatella, että mitä me vastaamme, ja minusta me olemme vastanneet. Se, että tällä hetkellä on ollut rauhallisempaa, voi olla tyyntä myrskyn edellä tai sitten tilanne on vain rauhoittunut. Siinäkin erilaisiin vaihtoehtoihin pitää osata taas varautua.

Presidenttiparilta pyydettiin ajatuksia siitä, miten koventunutta keskustelukulttuuria voisi kehittää rakentavampaan suuntaan.

– Vaalimalla aina sitä yhteyttä yksilöiden välillä, koska vain sen yhteyden kautta ihminen kokee osallisuutta yhteisöönsä. Kun hän kokee olevansa arvokas, näkyvä yksilö, hän myöskin kunnioittaa erilaisuutta, erilaisia mielipiteitä. Eli kyllä painottaisin edelleen sitä erilaisuuden hyväksymistä, suvaitsevaisuuden merkitystä, Haukio sanoi.

– Haluaisin tähän lisätä, että meillä on täällä tänään vieraanakin Pekka Sauri, joka on Kansanvalistusseuran puheenjohtaja. Hän on minusta erittäin ansiokkaasti ottanut esiin, että sivistys on kommunikaatiota. Ja sivistyksen mittari on vähän, että miten me toisiamme kuulemme ja ymmärrämme, Niinistö sanoi.

”Vaatteet tarkoitettu monesti käytettäväksi”

Haukion itsenäisyyspäivän juhla-asu on sama kuin hänellä oli Linnan juhlissa vuonna 2010. Presidentin kanslian mukaan luku on muokattu uusiokäyttöön yhteistyössä mallimestari Karina Vainion kanssa.

Presidentin kanslian mukaan muokkauksen lähtökohtana on ollut uudistaa puku siten, että se mahdollistaa valtiollisten kunniamerkkien arvokkaan ja etiketin mukaisen kantamisen.

Haukion puku on väritykseltään tumma ja siinä on lyhyet mustat hihat.

– Juhla-asu on viimeksi ollut 13 vuotta sitten päällä. Vaatteet on tarkoitettu sitä varten, että niitä käytetään monta kertaa, niin kauan kuin ne kestävät, Haukio kommentoi pukuaan ennen Linnan juhlien alkua.

– Et ollutkaan emäntänä silloin, vaan vieraana, Niinistö kommentoi Haukiolle.

Onko mukavaa olla presidentti?

Illalla hieman kello kymmenen jälkeen presidenttipari kävi Ylen lähetyksessä vastaamassa ihmisten lähettämiin kysymyksiin. Niinistöltä ja Haukiolta kysyttiin muun muassa, mitä haaveita, unelmia ja toiveita heillä on lähitulevaisuudelle.

– Ehkä sellainen haave, että saa haaveilla mahdollisimman paljon, Niinistö sanoi.

– Saa haaveilla, että pysyttäisiin terveenä. Että itse ja läheiset saisivat pysyä terveenä. Se on todella suuri arvo elämässä, Haukio sanoi.

Kahdeksanvuotias Sulo kysyi Niinistöltä, onko tämän mielestä mukavaa olla presidentti. Sulo myös kertoi, että haluaisi itse olla isona presidentti. Niinistö kannusti Suloa ryhtymään toimeen ja antoi kysyttäessä muutaman vinkin tulevaisuuden urasuunnitelmaa varten.

– Sulon pitää nyt sitten keskittyä siihen, että hän, toisin kuin edeltäjänsä, opiskelee huolellisesti kieliä ja kaikkea muutakin, Niinistö sanoi viitaten edeltäjällä itseensä.

– Sitten, toisin kuin edeltäjänsä, käyttäytyy kauniisti kaikissa tilanteissa ja muita ihmisiä kohtaan, niin voipi hyvin olla, että hän sitten jonain päivänä hommaan tarttuu.

Presidenttiparilta myös kysyttiin, millaisia terveisiä he haluaisivat lähettää suomalaisille.

– Luottakaa itseenne, luottakaa läheisiinne, niihin, joiden kanssa olette tekemisissä, koska se luottamus on kuitenkin äärettömän tärkeä asia. Se lähtee ihan siitä, että luottaa itseensä, Niinistö sanoi.

Haukio puolestaan nosti esiin kenraali Adolf Ehrnroothin.

– Mieleen nousevat jälleen kerran kenraali Adolf Ehrnroothin sanat, että Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille, ja sen paras puolustaja on Suomen oma kansa. On hienoa, että meillä on maanpuolustustahtoa myöskin nuorisossa, se on tosi arvokas asia. Kiitos siitä kaikille.

Johanna Latvala