EU:n ulkoministerit kokoustavat Brysselissä – Unkari vastustaa keskeisimpiä suunnitelmia

0
Unkarin pääministeri Viktor Orban on joutunut jo hyvän tovin seuraamaan Unkarin EU-rahojen jäädyttämistä maan oikeusvaltion heikon tilan takia, minkä vuoksi Unkarin vastahankaisuutta pidetään myös kiristystaktiikkana raha-asioissa. LEHTIKUVA/AFP
Unkarin pääministeri Viktor Orban on joutunut jo hyvän tovin seuraamaan Unkarin EU-rahojen jäädyttämistä maan oikeusvaltion heikon tilan takia, minkä vuoksi Unkarin vastahankaisuutta pidetään myös kiristystaktiikkana raha-asioissa. LEHTIKUVA/AFP

EU-alueen ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysselissä tilanteessa, jossa Unkari vastustaa lähes kaikkia Euroopan kannalta keskeisimpiä ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita.

Niihin lukeutuvat muun muassa EU:n laajentumiseen liittyvien suunnitelmien seuraavat vaiheet, Ukrainan pitkäaikaisen tuen takaaminen 50 miljardilla eurolla sekä erillinen 20 miljardin euron Ukraina-potti Euroopan rauhanrahastoon. Rauhanrahastosta on korvattu jäsenmaille muun muassa niiden Ukrainalle antamaa tappavaa apua, joskin Unkari on viime helmikuusta lähtien estänyt uusien Ukraina-erien irrottamisen rahastosta.

Unkari on vaatinut koko EU:n Ukraina-strategian tarkastelua uudelleen. Pääministeri Viktor Orban on kuitenkin joutunut jo hyvän tovin seuraamaan Unkarin EU-rahojen jäädyttämistä maan oikeusvaltion heikon tilan takia, minkä vuoksi Unkarin toimia pidetään myös kiristystaktiikkana raha-asioissa.

Unkari on niin ikään ollut vastahankainen, kun EU:ssa on valmisteltu uutta Venäjän vastaista pakotepakettia.

Ukrainan ulkoministeriltä Dmytro Kulebalta puolestaan odotetaan kokouksessa katsausta Ukrainan tilanteesta.

Jumit tuskin aukeavat tänään

Suomea Brysselissä edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Odotuksena on tällä hetkellä, että Unkarin jumiuttamat Ukraina-päätökset voivat aueta aikaisintaan loppuviikosta EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa, jos silloinkaan.

Ulkoministerit ovat jo sunnuntaina tavanneet Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan kanssa. Keskustelussa ovat olleet muun muassa Valko-Venäjän kevään vaalit ja opposition asema.

Yhä laajempaa kansainvälistä kritiikkiä ovat aiheuttaneet myös Israelin sotatoimet Gazan alueella, jossa Hamas-taistelijoiden lisäksi on kuollut mittava määrä siviiliuhreja. Erityisesti Itävalta ja Unkari ovat kuitenkin olleet vastahankaisia siinä, että EU ryhtyisi tuomitsemaan Israelin toimia.

Mikko Gustafsson