Itärajan läheisyydessä Venäjällä on yhä mahdollisia tulijoita – ”Alue ei ole tyhjä, osa heistä on yhä siellä”

0
Frontexin ja EU:n logoin varustettuun univormuun sonnustautunut viranomainen torstaina Virolahden Vaalimaalla Kymenlaaksossa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Frontexin ja EU:n logoin varustettuun univormuun sonnustautunut viranomainen torstaina Virolahden Vaalimaalla Kymenlaaksossa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Rajavartiolaitoksen arvion mukaan itärajan läheisyyteen Venäjälle on jäänyt ihmisiä, jotka mahdollisesti yrittävät päästä turvapaikanhakijoina Suomeen. Osa on siirretty muualle sen jälkeen kun Suomen itäraja suljettiin kokonaan viime viikolla. Rajavartiolaitoksella ei ole tarkkaa tietoa, mihin heidät on siirretty, sillä yksittäisiä ihmisiä ei seurata.

– Alue itärajan takana ei ole tyhjä, osa heistä on yhä siellä, kertoi majuri Ville Joskitt Rajavartiolaitoksen esikunnasta tiedotustilaisuudessa torstaina.

Joskittin mukaan he pääsisivät muutamassa päivässä siirtymään Suomen rajalle.

Rajavartiolaitos varautuu siihen, että ilmiö leviää maastorajalle.

– Ilmiön leviäminen maastorajalle on edelleen yksi aivan mahdollinen tilannekehitys, mihin ainakin Rajavartiolaitoksessa pitää varautua, Joskitt sanoo.

Maastoraja Suomen ja Venäjän välillä eli raja-asemien välillä on kuitenkin toistaiseksi ollut rauhallinen. Toistaiseksi laittomia ylityksiä on havaittu muutama marraskuun puolivälissä Kaakkois-Suomessa.

– On tehtävämme valvoa rajaa ja havaita kaikki laittomat rajanylitykset missä ja milloin tahansa niitä tapahtuu, Joskitt sanoi.

Viranomaiset kertoivat Suomen itärajan tilanteesta ensi kertaa marraskuun alkupuolella. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille alkoi saapua Venäjältä poikkeuksellisen paljon kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja.

”Lisäapu arvokasta”

Rajavartiolaitos järjesti yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kanssa tiedotustilaisuuden itärajan tilanteesta torstaina Vaalimaan raja-asemalla Kaakkois-Suomessa.

Frontexilta on ollut Suomessa 50 rajavartijaa ja muuta työntekijää auttamassa suomalaisia itärajan valvonnassa viime viikon keskiviikosta lähtien.

Frontexin tehtäviin kuuluu muun muassa auttaa EU- ja Schengen-maita valvomaan EU:n ulkorajoja ja torjumaan valtioiden rajat ylittäviä rikoksia.

Itärajaa on valvottu normaalia tehokkaammin jo marraskuun alusta alkaen. Joskittin mukaan Frontexin apu ei ole ollut Suomelle kriittistä vaan rajaa pystyttäisiin valvomaan pelkästään omin voimin. Avunpyynnön taustalla oli se, että Rajavartiolaitos varautuu tilanteen pitkittymiseen.

– Haluamme valmistautua siihen, että tilanne jatkuu kauan. Jos rajavalvontaa täytyy vahvistaa kuukausi kuukauden jälkeen jopa ensi kesään asti, kaikki lisäapu on todella arvokasta, Joskitt sanoi.

Joskittin mukaan yhteistyö Frontexin kanssa on sujunut hyvin. Myös Frontexin viestinnästä vastaava edustaja Piotr Switalski kehui Frontexin ja Suomen rajavartijoiden yhteistyötä erinomaiseksi.

– Ensivaikutelma on erittäin hyvä, hän sanoo.

Frontexilla valmius jäädä

Valtaosa Frontexin henkilöstöstä on rajavartijoita, joiden on tarkoitus valvoa maastorajaa suomalaisten rajavartijoiden johtamina. Heidän on näillä näkymin tarkoitus olla Suomessa noin kahden kuukauden ajan. Frontexillä on kuitenkin valmius auttaa myös pidempään, jos Suomi päättää pyytää apua.

Muutama viime viikolla tulleista työskentelee Pohjois-Suomen lentoasemilla rajatarkastustehtävissä.

– Kun he tukevat siellä, suomalaisia rajavartijoita voi tarvittaessa kohdentaa itärajan valvontaan, Joskitt sanoo.

Vain etunimellään esiintyvä ranskalainen Gregory on tullut viime viikolla Suomeen. Hän kuuluu henkilöstöön, joka lähetetään virastoon pidempiaikaisiin tehtäviin ja on työskennellyt aiemmin muissakin maissa.

– Tulen suoraan Kreikasta, joten sää muuttui ainakin suuresti, hän sanoi STT:lle tiedotustilaisuuden yhteydessä.

Hän toivoo, että ehtii myöhemmin tutustua Suomen kauniisiin maisemiin. Ensimmäinen viikko on mennyt tiiviisti töiden parissa.

Octavian Romaniasta kertoo, että on ollut Suomessa Frontexin edustajana jo toukokuusta.

– Meidät on otettu vastaan hyvin lämpimästi Suomessa.

Hän sanoo yllättyneensä siitä, että kaikki puhuvat hyvää englantia.

Suomessa on pysyvästi muutamia Frontexin työntekijöitä. Tarkka lukumäärä vaihtelee kuukausittain. Tällä hetkellä heitä on kourallinen.

Ensi viikolla päätöksiä

Suomi sulki itärajansa viime viikolla kokonaan. Päätös on voimassa ensi viikon keskiviikkoon. Sulkupäätös voidaan tarvittaessa purkaa jo ennen sitä, tai rajasulkua voidaan päättää jatkaa.

Turvapaikanhaku on keskitetty lentoasemille ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Tavarajunille tarkoitettu Vainikkalan rajanylityspaikka itärajalla pysyy kuitenkin avoinna.

Toissa viikolla hallituksen esitys sulkea koko itäraja kaatui apulaisoikeuskanslerin arvioon. Viime viikolla arvio oli muuttunut, mutta hallitus ei kuitenkaan avannut tarkemmin, miten uhkakuva oli muuttunut, jotta itärajan sulku oli nyt mahdollista. Tarkemman arvion kerrottiin olevan salassa pidettävää tietoa.

Onko Rajavartiolaitoksen tilannearvio muuttunut viime viikosta?

– En lähde arvuuttelemaan ja ennakoimaan tulevan päätöksen sisältöä, Joskitt sanoo.

Joskittin mukaan hallituksen aiemmat ja tulevat päätökset eivät liity siihen, miten kauan Frontexin joukot ovat Suomessa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi torstaina toimittajille eduskunnassa, että hallitus seuraa tarkasti itärajan tilanteen kehittymistä ja tekee päätöksiä sen mukaisesti viimeistään ensi keskiviikkona.

– Me tarkkailemme edelleen joka päivä tämän tilanteen kehittymistä, ja tavoitehan on se, että me pystymme palaamaan normaaliin, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.

Hän ei ennakoinut, millaisia päätöksiä hallitukselta saattaisi olla tulossa.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asiat ovat nyt hyvin, mutta ne päätökset tehdään siinä ajassa.

Korjattu klo 19.11 nimen kirjoitusasu: po. Octavian, ei Octavia. Täsmennetty Frontexin edustajien toimenkuvia.

Saila Kiuttu