Jäälle on mentävä vielä hyvin harkiten – vasta lammet ja pienet järvet ovat ehtineet jäätyä kunnolla

0
Ensimmäisiä pilkkijöitä on näkynyt jo muun muassa Vuohensaaren edustalla Viurilanlahden jäällä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Pakkanen on saanut jo vesistöt jäätymään, ja ensimmäiset pilkkijät ovat uskaltautuneet jäälle Salossa. Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Jari Uusikivi kehottaa kuitenkin ottamaan nyt hyvin varovaisesti ja harkitsemaan jäälle menoa tarkasti.

– Suosittelen jäälle menijöille hyvin suurta varovaisuutta, ellei sitten mene lammen tai pienen järven jäälle, joka on ehtinyt jäätyä jo ennen lumisateita, hän sanoo.

Uusikivi muistuttaa, että jäät ovat Lounais-Suomessa vielä aika heikkoja.

– Vanha sanonta kuuluu, että ihmiselle riittää jään paksuudeksi 10 senttimetriä, mutta pilkkijälle riittää muutama senttimetri. Mutta vielä ei voi kyllä suositella pilkkikauden aloittamista, ellei ole hyvin paljon paikallistuntemusta, hän sanoo.

Alkutalvelle tyypilliseen tapaan jäänpaksuus voi nyt vaihdella lyhyelläkin matkalla kantavasta jäästä liian heikoksi jääksi. Jään kantavuus pitää siis varmistaa mittaamalla jään paksuus omalla kulkureitillä. Kirkasta teräsjäätä tulee olla vähintään 5–10 senttimetriä.

– Harmaata kohvajäätä puolestaan pitää olla parikymmentä senttiä. Nyt on otolliset olosuhteet, että alkaa muodostua kohvajäätä, kun ohuen jääpeitteen päälle on satanut lunta, Uusikivi toteaa.

Uusikivi varoittaa, että jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta.

Suomen ympäristökeskus päivittää arvion sisävesien jäätilanteesta Vesi.fi-sivustolle kolme kertaa kuukaudessa. Jäänpaksuutta seurataan aina 10., 20. ja 30. päivä. Arvio perustuu 46 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea.

Tuoreimmat havainnot löytyvät jäätilannekartalta. Salossa tai sen ympäristökunnissa ei ole virallisia havaintopaikkoja, mutta kansalaisten on mahdollista tallentaa palveluun myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla.

1. joulukuuta kartassa oli yksi kansalaishavainto Someron ja Tammelan rajalla olevalta Valkjärveltä. Havainnon mukaan siellä oli keskiviikkona 13 senttimetrin paksuinen jääpeite.

Satelliittikuvien perusteella Lounais-Suomen isommat järvet alkoivat jäätyä viime sunnuntain ja maanantain aikana.

– Vielä sunnuntaina monessa järvessä ei ollut jääpeitettä, mutta maanantaina se on syntynyt. Pienet järvet ovat saaneet jääpeitteen jo aikaisemmin, Uusikivi kertoo.

Uusikivi arvelee Salon seudun järvien jäänpaksuuden olevan samaa luokkaa kuin lähialueiden järvissä. Esimerkiksi Nummelan Hiidenvedellä on mitattu keskiviikkona 15 senttimetrin jääpeite ja Tammelan Kuivajärvessä torstaina 11 senttimetrin jääpeite.

– Vähänkin isommissa järvissä jää on edelleen tosi ohutta. Jään päälle on kertynyt vielä lunta, mikä hidastaa tehokkaasti jään muodostumista, Uusikivi muistuttaa.

Lounais-Suomen järvet ovat hyvin harvoin viime vuosina jäätyneet näin aikaisessa vaiheessa. Uusikivi toteaa, että jää tulee nyt varmasti myös säilymään ja paksuuntumaan, sillä sääennuste lupaa pakkasen jatkuvan.

– Jos jäällä ei ole ollenkaan lunta ja on kova pakkanen, jää voi paksuuntua muutaman sentin vuorokaudessa. Jos taas jäällä on monta senttiä lunta, jää voi paksuuntua vain alle sentin vuorokaudessa, Uusikivi havainnollistaa.

Merialueiden jäätilannetta seuraa Ilmatieteenlaitos. Salon seutua lähin havaintopaikka on Turussa, mutta sieltä ei ole vielä tänä talvena saatu mittaustulosta.

– Pisimmissä lahdissa on jo jäänmuodostusta. Satelliittikuvasta näkyy, että Salon edustalla on uutta jäätä lahdessa, mutta ulompana jäätä ei näy. Eli ei sinne kovin turvallista ole kyllä mennä. Mutta jos menee, niin vähintään jäänaskalit pitää ehdottomasti olla mukana, sanoo meriasiantuntija Anne Jokiniemi Ilmatieteenlaitoksen meripalveluista.

Jokiniemi muistuttaa, että eletään vasta hyvin alkutalvea, jolloin jäähän on aina suhtauduttava varauksella.

– Jos näkee, että tuttu paikka on jäätynyt, ei kannata mennä sinne heti seuraavana päivänä kävelemään, vaan odottaa rauhassa useampia pakkaspäiviä, jotta jää ehtii paksuuntua, hän korostaa.

Oikeat varusteet jäälle

Jäänaskalit ovat vähimmäisvarustus

  • Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan vähimmäisvarustus. Ilman niitä tai muuta terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.
  • Jäällä kulkijan turvavarustukseen kuuluu metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia.
  • Vähintään 20 metriä pitkä ja 5 millimetriä paksu heittoliina kannattaa pitää vakiovarusteena repun sivutaskussa, josta se on helppo tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Köyden toinen pää kiinnitetään valmiiksi repun yläosaan.
  • Pillillä voi hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja sitä jaksaa käyttää vielä silloinkin, kun voimat eivät riitä huutamiseen.
  • Kännykkä on hyvä pitää mukana vedenpitävässä pussissa.
  • Reppuun vesitiiviisti pakattu vaihtovaatekerta myös kelluttaa avantoon pudonnutta.
  • Kelluntatakki tai pelastusliivit eivät ole jäällä hätävarjelun liioittelua. Ne suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista.
  • Kylmettyneen auttamiseksi ja omaksikin lämmikkeeksi kannattaa jäälle ottaa mukaan kevyt hypotermia-pussi, joka päälle puettuna estää kehon lämmön haihtumisen.
  • Paljon jäällä liikkuvien paras turvavarustus on veneilijän pelastautumispuku. Se suojaa tuulelta ja sateelta, ja vedessä se pitää kuivana ja pinnalla. Puku estää tehokkaasti kehon lämpötilan alenemista.Lähde: Ilmatieteenlaitos