”Inkerinkadusta tulee Suomen kallein tienpätkä” – kaikki muutosehdotukset kaatuivat, kun Salo nuiji budjettinsa ennätysnopeudella valmiiksi

12
Salon valtuusto urakoi ensi vuoden talousarvion läpi kolmessa tunnissa. Kokouksen aikana ehdittiin hyväksyä talousarvion lisäksi muun muassa uusi hallintosääntö, yksi rantakaava ja kuluvan vuoden talousarviomuutokset sekä valita jäsenet tekniseen lautakuntaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon kaupunginvaltuuston talousarviokokoukset ovat toistaneet 15 vuotta suunnilleen samaa peruskaavaa: budjettia on puitu 7–8 tuntia, ja lopputuloksena 400 miljoonan euron talousarvioon on tehty pieniä lisäyksiä.

Sote-uudistuksen jälkeen talousarvion loppusumma on pudonnut alle 200 miljoonaan. Maanantaina kokouksen kestokin puolittui.

Valtuusto selvisi budjettikokouksestaan kolmessa tunnissa, ja kaikki viisi muutosesitystä äänestettiin nurin.

Vasemmistoliiton Timo Lähteenmäki esitti Hermannin kouluun kolmatta opinto-ohjaajaa ensi vuodeksi. Hänen mukaansa Hermannin opinto-ohjaajilla on enemmän oppilaita kuin muissa Salon yläkouluissa.

Armfeltin koulun remontin takia Hermanniin tulevat ensi vuonna kaikki Salon valmo-luokkalaiset, joista suuri osa on ukrainalaisia. Moni tarvitsee Lähteenmäen mukaan erityistä ohjausta.

Timo Lähteenmäki (vas.) esitti Hermannin kouluun kolmatta opinto-ohjaajaa ensi vuodeksi, koska kouluun keskitetään kaikki Salon valmo-oppilaat. Esitys kaatui äänestyksessä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

SDP:n Simo Paassilta piti esitystä perusteltuna. Opetuslautakunnan puheenjohtaja Marjaana Mänkäri (kesk.) taas toivoi malttia ja ihmetteli, miksei asia ollut noussut esille lautakunnassa.

Samaa mieltä oli Arttu Karhulahti (kok.), joka jäi kaipaamaan kunnon perusteluja ja vertailutietoa. Karhulahden mielestä asia olisi pitänyt tuoda päättäjille virkamiesvalmistelun kautta.

Neuvottelutauon jälkeen Lähteenmäen esitys äänestettiin nurin äänin 32–18 (1 poissa).

Kokoomuksen Kalle Räike kehui Salon lukion aamupalakokeilua, joka on onnistunut yli odotusten. Hän esitti ryhmänsä puolesta, että kokeilua jatketaan vuodella ja siihen varataan 20 000 euroa rahaa. Sen perusteella voitaisiin arvioida aamupalan tarjoilua muissakin lukioissa.

Jerina Wallius (ps.) piti esitystä hyvänä, mutta sanoi, että sen pitää koskea kaikkia lukioita.

Simo Paassilta kuittasi Karhulahdelle, että kokoomuksen aloite oli hyvin perusteltu, mutta sekään ei ole tullut virkamiesvalmistelun kautta. Hänen mielestään etua ei voida antaa vain yhden lukion oppilaille. Siksi hän esitti pontta, jonka mukaan aamupalan laajentamista kaikkiin lukioihin selvitettäisiin virkamiestyönä.

Karhulahti kannatti ryhmänsä esitystä ja sanoi kokeilun lähteneen Salon lukion keittiöhenkilökunnan aloitteesta.

Kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu Simo Paassilta (sd.) sai läpi ponnen, jonka mukaan kaupunki selvittää aamupalan tarjoamista kaikissa lukioissa. Kuvassa vasemmalla valtuuston puheenjohtaja Heikki Tamminen (ps.) ja kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Timo Lehti (kesk.) kertoi Salon seudun koulutuskuntayhtymän tarjonneen aamupalaa jo pidempään, ja se on todettu tarpeelliseksi. Hän kannatti Paassiltaa ja toivoi asiassa kunnon valmistelua kustannusarvioineen.

Jonna Nyyssönen (vihr.) kehui lukion kokeilua mahtavaksi. Hänestä tarve on nyt todettu, ja hyvä käytäntö pitää levittää kaikkiin lukioihin.

Kokoomuksen esitys kaatui äänin 40–11. Paassillan ponsi aamupalatarjoilusta kaikissa lukioissa hyväksyttiin yksimielisesti.

SDP:n Jarkko Anttila kertoi pöntössä puhuvansa 2 000 salolaisen urheiluihmisen puolesta. Hän esitti, että kaupunki varaisi 20 000 euron suunnittelurahan monitoimihallille. Sitä voisivat käyttää esimerkiksi jalkapalloilijat, yleisurheilijat ja pesäpalloilijat.

Saku Nikkanen (sd.) kannatti Anttilaa ja sanoi, että hallista on puhuttu jo pari–kolmekymmentä vuotta. Hänen mukaansa jalkapalloilijat eivät harjoittele talvella ulkosalla missään samankokoisessa kaupungissa.

Mika Nummenpalo (liik.) muistutti, että Urheilupuiston kehittämiseen on jo varattu 60 000 euroa. Hänen mielestään raha on olemassa, nyt pitäisi vain panna toimeksi.

Nikkanen sanoi Nummenpalon olevan oikeassa. Hänen mielestään rahojen kohdistaminen tietylle hankkeelle toisi kuitenkin valtuuston tahtotilan esille.

Marja Ruokonen (vas.) haisteli puheissa populismia ja sanoi, että liikuntapuolen tulee odottaa Urheilupuiston kehittämissuunnitelmaa siinä missä kulttuuriväen kulttuuriohjelmaa.

Äänestyksessä Jarkko Anttilan esitys hävisi selvin luvuin, 38–13.

Antti Olkinuora (ps.) ihmetteli Salon sijoituksia Turun Tunnin Junaan ja keskustan katuremonttien kalleutta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Perussuomalaisten Antti Olkinuora ihmetteli Inkerinkadun–Kirkkokadun alueen katusaneerausta, johon on varattu 805 000 euroa rahaa. Hän esitti ryhmänsä puolesta, että raha otetaan pois ja siitä 400 000 euroa lisätään uudelleen päällystettäviin katuihin.

Heimo Koskinen (ps.), Petteri Rissanen (ps.) ja Osmo Friberg (ps.) kauhistelivat myös katuremontin hintaa. Stina Siikonen (kok.) sanoi, että katutyöt maksavat. Hän muistutti, että projektia lykättiin jo vuosi sitten.

– Meillä on valtava määrä katuja, joita pitäisi kunnostaa. Jos aina lykätään, lykätään myös kaikkia tulevia hankkeita, hän sanoi.

Anna-Leena Yli-Jama (kok.) puolusti katutöitä ja sanoi, että kaupungilla pitäisi olla rohkeutta investoida enemmän.

Kokoomuksen Janne Väistö sanoi kävelleensä Inkerinkatua monet kerrat, eikä ole keksinyt syytä, miksi se on kiireisin remontoitava keskustassa. Mika Nummenpalo arveli, että tällä suunnitelmalla Inkerinkadusta tulee Suomen kallein pätkä.

Ari Aalto (kok.) puolusti remonttia ja sanoi, että kaupunki vajoaa pikkuhiljaa saveen, jos katuympäristöä ei korjata.

Anna Härri (vihr.) muistutti, että työ on paljon muutakin kuin uusi asvaltti. Samalla rehdään pyörätietä ja kivetyksiä ja nostetaan painuneita katuja. Saija Karnisto-Toivonen (sd.) lisäsi listaan hulevesien hallinnan.

Simo Vesa (sd.) ei nähnyt tarvetta isoon remonttiin, koska Inkerinkadulla ei ole sattunut kolareita.

Äänestyksessä perussuomalaisten esitys kaatui äänin 36–14 (1 tyhjä).

Perussuomalaiset esittivät myös, että Turun Tunnin Junan osakkeisiin varattu 1,1 miljoonaa euroa poistetaan talousarviosta.

– Kaupungilta pyydetään miljoonia pelkästä suunnittelusta. Nyt kaupunki on kutsuttu uuteen yhtiökokoukseen, ja lisäsuunnitteluun tarvitaan todennäköisesti taas lisää rahaa, Antti Olkinuora ihmetteli.

Petteri Rissanen kannatti Olkinuoraa ja sanoi koko hankkeen ajavan päin seinää.

Saija Karnisto-Toivonen sanoi, että nyt puhutaan rahasta, johon Salo on jo aiemmin sitoutunut. Hän toivoi, ettei asioita sotkettaisi.

Timo Lähteenmäki kannatti Olkinuoraa, vaikka arveli, ettei esitys mene läpi.

– Kun Salolta tullaan pyytämään rahaa radan rakentamiseen, toivon, että siinä kohtaa pysähdyttäisiin ajattelemaan hetkeksi, hän sanoi.

Ismo Saari (kesk.) ei uskonut Tunnin junan toteutuvan koskaan. Sen sijaan hän toivoi lähijunaliikennettä Salon ja Turun välille, koska sen ansiosta Turun kasvu leviäisi Hajalaan asti.

Ari Aalto muistutti, että Salossa vastustettiin aikanaan pontevasti moottoritietäkin. Hän arveli, että kaupunki olisi ilman sitä aika paljon takapajuisempi paikka. Siksi Tunnin junan rahat on pidettävä budjetissa.

Esitys rahojen poistosta kaatui äänin 36–14 (1 tyhjä).

Talousarviossa ollut 200 000 euron varaus latukoneen hankintaan muutettiin Asko Määttäsen (kesk.) esityksestä muotoon ”latujen kunnossapitovälineistö”.

Ajatuksena on, että vapaa-ajan lautakunta voisi päättää vapaammin hankinnasta, joka hyödyttäisi koko Salon alueen latuverkostoa. Määttäsen esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Tauno Kanerva (kesk.) johtaa Salon uutta teknistä lautakuntaa. Kuvassa vasemmalla Jerina Wallius (ps.) ja Kanervan oikealla puolella Ulla Huittinen (kesk.) ja Mika Nummenpalo (liik.). Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tauno Kanerva johtaa teknistä lautakuntaa

Keskustan Tauno Kanerva johtaa puhetta Salon teknisessä lautakunnassa, joka aloittaa työnsä ensi vuoden alussa. Valtuusto päätti asiasta maanantaina.

Perussuomalaisten Päivi Lehtinen on lautakunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja ja kokoomuksen Marko Tapio toinen.

Lautakunnan muita jäseniä ovat Simo Vesa (sd.), Satu Suominen (sd.), Aune Helenius (ps.), Marjatta Hyttinen (kok.), Maija Kymäläinen (kesk.), Pasi Lehti (vihr.), Taro Turtiainen (vas.) ja Mika Nummenpalo (liik.).

Lautakunnan perustaminen liittyy Salon organisaatiouudistukseen. Nykyinen kaupunkikehityslautakunta lakkautetaan. Elinvoima-asiat keskitetään kaupunginhallituksen alaiseen elinvoimajaostoon, ja tekniset asiat uuteen lautakuntaan.

Kokouspalkkioista ei tarvinnut puhua

Salon uusi hallintosääntö korotettuine kokouspalkkioineen hyväksyttiin yksimielisesti ja ilman puheenvuoroja valtuustossa maanantaina.

Hallintosääntö on vaatinut päivittämistä, koska kaupunki uusii organisaatiotaan vuodenvaihteessa.

Samassa yhteydessä Salon kokouspalkkioita nostetaan ensi kertaa sitten vuoden 2009 kuntaliitoksen.

Esimerkiksi kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouspalkkioita nostetaan puolella. Hallituksen ja valtuuston kokouspalkkio nousee 80:sta 120 euroon ja lautakuntien 60:sta 90 euroon.

Kaupungin mukaan Salon kokouspalkkiot ovat jääneet jälkeen verrattuna samankokoisiin ja jopa Saloa pienempiin kuntiin. Sama tulos oli, kun SSS vertaili Salon kanssa samankokoisten kaupunkien maksamia palkkioita.

Jatkossa Salo aikoo korottaa kokouspalkkioita kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleiskorotusprosenttien mukaan.

 

Talousarvio 2024: Salon lukuja

  • Asukasluku 51 051 (syyskuu 2023)
  • Tuloveroprosentti 8,1% (8,11% v. 2023)
  • Verotulot 111,9 miljoonaa euroa (117,7 M€, ennuste 2023)
  • Valtionosuudet 25,5 M€ (28,5)
  • Toimintatulot 76,0 M€ (76,0)
  • Toimintakulut 197,6 M€ (192,6)
  • Henkilöstökulut 97,4 M€ (94,2)
  • Palvelujen ostot 56,8 M€ (55,5)
  • Toimintakate -121,6 M€ (-116,6)
  • Vuosikate 15,7 M€ (21,6)
  • Poistot -16,1 M€ (-16,3)
  • Tilikauden ylijäämä +0,1 M€ (+5,9)
  • Investoinnit 22,2 M€ (18,1)
  • Lainamäärä 73,3 M€ (67,1 M€ ennuste 2023)
  • Lainamäärä/asukas 1 436€ (1 315€, ennuste 2023), maan keskiarvo 3 385€

Faktaa: Salon investointeja

  • Salon keskustan alueen varhaiskasvatus- ja kouluratkaisut, suunnitteluraha 300 000 €
  • Armfeltin koulun entisen lukio-osan korjaus 3 milj. €
  • Armfeltin entisen lukio-osan irtaimisto 300 000 €
  • Jäähallin suunnittelu 200 000 €
  • Energiasäästökorjaukset 600 000 €
  • Sisäilmakorjaukset 400 000 €
  • Lämmitystapamuutokset 600 000 €
  • Uimahallin vesikaton korjaus 400 000 €
  • Pajulan koulun liikuntasalin julkisivun korjaus 220 000 €
  • Salohallin korjaukset 230 000 €
  • Moision koulun valaistuksen ja talotekniikan saneeraus 200 000 €
  • Urheilupuiston tekonurmikenttä 450 000 €
  • Uudelleen päällystettävät kadut 700 000 €
  • Inkerinkadun–Kirkkokadun katualueiden saneeraus 805 000 €
  • Tehdaskadun, Tehdaskujan ja Meriniitynkadun kiertoliittymä 600 000 €
  • Torin sähköistyksen uusiminen 220 000 €
  • Koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostaminen 200 000 €
  • Jäänhoitokoneiston kylmäkontti 300 000 €

 

Artikkelia on muutettu 5.12. Timo Lähteenmäki (vas.) esitti Hermannin kouluun kolmatta opinto-ohjaajaa. Hän viittasi puheenvuorossaan opinto-ohjaajien eikä rehtorien oppilasmäärään.
12 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
herttaista yksimielisyyttä
2 kuukautta sitten

Ainoa esitys, joka ei kirvoittanut mitään, oli kokouspalkkioiden korottaminen 40%.
Edes työnantaja (s.o. kaupunkilaiset) ei vastustanut – mutta eihän meiltä kyllä kysyttykään.
Saisinpa minäkin päättää oman palkkani, mutta työnantajani väittää aina, ettei ole varaa, mutta kaupunki voi aina nipistää tuon verran lapsilta ja vanhuksilta hyvään tarkoitukseen.

Olli P
2 kuukautta sitten

Valittevasti näin!

Olli P
2 kuukautta sitten

Oliko kenellekään yllätys että löytyi yksimielisyys kokouspalkkioista ilman puheenvuoroja,,,,!!??

Make
2 kuukautta sitten

Kadunpätkän remontti torpattiin samojen toimesta vuosi tai kaksi sitten. Onkohan kustannukset nousseet tässä odotteluaikana? Jarruttaminen ei aina hyvästä.

Tarmo
2 kuukautta sitten
Reply to  Make

Hämeenojankatu niin painunut toiselta puolen, että kunnon urat näkyvissä. Kuntoon sitä ei saada ikinä. Keskustan Inkerinkatu mikä rauhallinen sivukatu niin se tietenkin täytyy sitten laittaa uuteen uskoon 800000 eurolla mikä on vielä hyväkuntoinen. Tiedän että kaupunginvaltuutettujakin ja lautakunnan jäseniä asuu Ollikkalan aluella, mutta eikö ketään todellakan kiinnosta? Siellä muutamat olivat ehdottaneet puolet pois 800000 ja se raha muiden katujen kunnossapitoon.

Urpo
2 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

Jokohan ensi kesänä saadaan Myllyojankadun loppupää asfaltoitua.

Ajattelija 67
2 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

Eihän nämä samaiset päättäjät saa edes omia asuinkatujaan kuntoon, vaikka heille kertoo/näyttää miten huonossa kunnossa katu on rikkoutuneen nousseen asfaltin osalta Ollikkalan alueella. En ymmärrä kuka näitä saamattomia äänestää ja mikseivät he edes pidä oman asuinkatunsa puolia!?

Lasse Reunanen / Salo
2 kuukautta sitten
Reply to  Ajattelija 67

Kyllä Rappulassa kunnostettu Ristinkedonkadun päällystettä ja alkuosan jalkakäytävää. Tosin sieltä ylhäältä jalkakäytävältä poistettu isoja puita eikä niiden kohtia laatoitettu. Ristikedonkadun Lämpö Oy:n yhtiökokouksessa asiasta taas huomautetaan, että kaupunkia uudelleen kehotetaan laatoittamaan aukot. Asuihan siinä kadun vastapuolen kerrostalon kohdalla kouluaikansa pian eläköityvä tasavallan presidenttikin.

Mä vaan
2 kuukautta sitten
Reply to  Tarmo

Pitää muistaa : Inkerinkadun jatko on suunniteltu pyörätie tai kävelysilta yli Salonjoen.
Jolla korvataan nykyinen riippusilta.

Keijo K
2 kuukautta sitten

Inkerinkadun kiinteistöjen arvo nousee kun katureunuksetkin ”kullataan”?

Huonolta näyttää
2 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K

Ei nouse kun kiinteistöistä ei pidetä huolta. Huonoa isännöintiä ja pihejä osakkeenomistajia. Ei mene Inkerinkadullakaan asunnot kaupaksi enää entiseen malliin.
Kannattaa tutkia katusuunnitelman takana olleen henkilön kytkökset ko. alueeseen. Suunnitelma koski myös Kirkkokatua ja Rummunlyöjänkatua, nämä pätkät on jo laitettu kuntoon. Kallista sekin taisi olla.

Voi Näitä Aikoja
2 kuukautta sitten

Mitä tehdään Salon kaduille, jotka hoitamattomina vuosien kuluessa menevät korjauskelvottomiksi??? Käykö samoin kuin vuokrataloillekin, kaivinkoneella tasaiseksi. Ja vielä Varhan ilmoitus kaupungilta ”perimistään” hoito-, hoiva- ja terveydenhuollon rakennusten käyttökelvottomista tiloista. Että on Salossa tasaiseksi lyömistä, raskaalle kalustolle töitä. Ja mikä jätemäärä!