Näin EU:n uusi direktiivi voi vaikuttaa suomalaisiin rakennuksiin: ”Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta”

0

Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.

Kyseessä on ennen kaikkea poliittinen sopu, joten direktiivien sisältö tarkentuu vasta myöhemmin.

Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Lisäksi julkisten viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen.

Säästö- ja ympäristöhyötyjä kansalaisille

Neuvotteluista saatujen alustavien tietojen mukaan tulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen, kertoo Suomen ympäristöministeriö tiedotteessa. Tuloksen vaikutuksia arvioidaan ministeriössä vielä tarkemmin.

– Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen, tiedotteessa kerrotaan.

Ministeriön mukaan keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät esimerkiksi uusien rakennusten vaatimuksiin ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Ministeriön mukaan Suomi on korostanut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Oleellista on, ettei muutoksista synny kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.

– Yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti, ministeriö totesi tiedotteessa.

Kulttuuriperintörakennukset ja maatalousrakennukset ulkopuolelle

Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät.

– Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia, ministeriö kertoo.

Esimerkiksi maatalousrakennukset ja kulttuuriperintörakennukset voidaan kuitenkin jättää uusien sääntöjen ulkopuolelle.

Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso.

Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.

Yli kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä rakennuksista

Neuvoston puheenjohtajavaltio Espanjan kolmas varapresidentti ja vihreästä siirtymästä vastaava ministeri Teresa Ribera muistutti neuvoston tiedotteessa, että yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista.

– Tämän päätöksen myötä pystymme vahvistamaan rakennusten energiatehokkuutta, vähentämään päästöjä ja käymään energiaköyhyyden kimppuun, Ribera sanoi tiedotteessa.

Direktiivipäivitysesityksen esittelijänä toiminut vihreiden irlantilaismeppi Ciarán Cuffe kuvaili saavutusta merkittäväksi.

– Olemme laatineet luonnoksen nollapäästöiseen rakentamiseen siirtymiseksi, hän sanoi tiedotteessa.

Hänen mukaansa energiatehokkaat rakennukset hyödyttävät myös kansalaisia, kun he säästävät energiamenoissaan.

Direktiivin päivitys on osa suunnitelmaa, jossa EU:n kasvihuonepäästöistä olisi vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Elias Peltonen, Minja Viitanen, Sanna Raita-aho

Alkuperäinen