Perustuslakituomioistuin määräsi vapauttamaan Perun ex-presidentin vankilasta humanitaarisista syistä

0
Perustuslakituomioistuimen tiistainen päätös palautti voimaan Perun entiselle presidentille Alberto Fujimorille vuonna 2017 myönnetyn armahduksen. LEHTIKUVA/AFP
Perustuslakituomioistuimen tiistainen päätös palautti voimaan Perun entiselle presidentille Alberto Fujimorille vuonna 2017 myönnetyn armahduksen. LEHTIKUVA/AFP

Perun perustuslakituomioistuin on määrännyt vapauttamaan välittömästi maan entisen presidentin Alberto Fujimorin humanitaarisista syistä.

85-vuotias ex-presidentti on istunut 25 vuoden tuomiota rikoksista ihmisyyttä vastaan. Vuosina 1990–2000 Perun presidenttinä ollut Fujimori sai tuomion vuonna 2009. Tuomio liittyi Perun asevoimien kuolemanpartioiden vuosina 1991 ja 1992 tekemiin joukkomurhiin, joissa kuoli 25 ihmistä. Osa kuolonuhreista oli lapsia.

Fujimori on kärsinyt lukuisista terveysongelmista ja esimerkiksi helmikuussa hän joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi.

Ensimmäinen armahdus 2017

Perustuslakituomioistuimen tiistainen päätös palautti voimaan hänelle vuonna 2017 myönnetyn armahduksen. Perun korkein oikeus oli kumonnut armahduksen vuonna 2019.

Viime vuonna perustuslakituomioistuin uusi armahduksen, mutta Amerikan valtioiden järjestön (OAS) ihmisoikeustuomioistuin kehotti Perua olemaan vapauttamatta Fujimoria ja Peru noudatti tuolloin kehotusta.

Tiistaisesta päätöksestä ei voi valittaa.

Vuoden 2000 marraskuussa Fujimori asetettiin virkasyytteeseen ”moraalisen kyvyttömyyden” vuoksi, minkä lisäksi häntä syytettiin korruptiosta. Hän oli edeltävänä päivänä paennut Perusta vanhempiensa kotimaahan Japaniin ja jätti tehtävänsä faksilla. Myöhemmin Fujimori siirtyi Perun etelänaapuriin Chileen, josta hänet luovutettiin Peruun vuonna 2007.

Fujimori on istunut tuomiotaan pienessä Barbadillon vankilassa Perun pääkaupungin Liman itäosassa. Hän on vankeudessa kasvattanut kukkia, maalannut ja tavannut perheenjäseniään.

Ristiriitainen rautanyrkki

Fujimorilla on hyvin ristiriitainen maine. Osa perulaisista kokee, että hän vahvisti maan taloutta uusliberaalilla talouspolitiikalla ja murskasi vasemmistolaiset kapinallisryhmät. Toiset taas muistavat Fujimorin häikäilemättömästä ja autoritaarisesta hallintotavasta.

Hän on myöntänyt lahjoneensa poliitikkoja ja vakoilleensa kilpailijoitaan.

Fujimoria myös tutkittiin satojen tuhansien köyhien, enimmäkseen alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten pakkosterilisoinnista hänen viimeisten neljän presidenttivuotensa aikana.

Arviolta 270 000 perulaista, monet heistä espanjaa puhumattomia alkuperäiskansoihin kuuluvia, joutui pakkosterilisoitavaksi osana Fujimorin valtakauden aikana toteutettua perhesuunnitteluohjelmaa. Sen avulla pyrittiin alentamaan syntyvyyttä ja parantamaan talouskasvua. Virallisten tilastojen mukaan 18 naista kuoli pakkosterilisaatioleikkauksissa.

Vuonna 2021 tuomari päätti, ettei Fujimoria voida syyttää tapauksesta oikeusteknisistä syistä.

Tytär pyrkinyt presidentiksi kolmesti

Fujimori on eronnut puolisostaan Susana Higuchista, joka syytti tätä perheväkivallasta ja korruptiosta. Higuchista tuli Fujimorin hallinnon äänekäs vastustaja. Hän kuoli vuonna 2021.

Fujimorin ja Higuchin tytär Keiko Fujimori on pyrkinyt Perun presidentiksi kolme kertaa ja hävinnyt joka ikinen kerta. Vuosi sitten Keiko Fujimori sanoi armahtavansa isänsä, jos hän tulisi valituksi presidentiksi. Hän hävisi vasemmistolaiselle Pedro Castillolle, joka sittemmin syrjäytettiin ja on istunut samassa vankilassa Alberto Fujimorin kanssa.