Moottoritie jakaa Salon peurakannat kahtia – metsästyksessä kaasujalkaa ei ole varaa höllentää, muistuttaa riistapäällikkö

6
Valkohäntäpeurojen metsästykseen perätään yhä paukkuja, vaikka peuroja ei näyttäisikään olevan yhtä paljon kuin ennen. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Peurojen saalismäärät laahaavat moottoritien eteläpuolisilla alueilla Salossa viime vuotta jäljessä. Syynä näyttäisi olevan aiempaa vähäisempi peurakanta.

– Kaasujalkaa ei kuitenkaan ole varaa höllentää metsästyksessä, muistuttaa Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson.

Valkohäntäpeuran (valkohäntäkauriin) kanta näyttää Hermanssonin mukaan taittuneen moottoritien eteläpuolisissa osissa Saloa jo vuosi sitten syksyllä.

Hermansson pohtii, että joku metsästäjistä on toki voinut miettiä, että kaataa tänä vuonna esimerkiksi kolme peuraa aiemman neljän sijasta, jos metsästettävää tuntuu olevan aiempaa vähemmän.

– Toivon, että laskevasta saaliskannasta huolimatta metsästettäisiin, hän miettii.

– Peurakantaa on edelleen varaa laskea, mutta suurimmat saalismäärät ovat takanapäin.

Hermansson jakaa Salon peura-alueen karkeasti kahteen moottoritien jakamaan alueeseen. Tien pohjoispuolella kanta on ollut kasvussa.

Tie on jakanut näin ollen myös saalismäärät, jotka ovat tähän asti edenneet tien pohjoispuolella viime vuotta rivakammin.

– Hajalan, Marttilan ja Kosken alueilla ollaan plussan puolella, Hermansson kuvailee tähänastista saalista.

Valkohäntien jahtikausi jatkuu vielä helmikuun puoliväliin saakka. Pitkällä jahtikaudella on aikoja, jolloin jahti onnistuu välillä paremmin ja välillä huonommin.

Esimerkiksi marraskuussa peurajahtia saattoi hankaloittaa peurojen kiima-aika. Lisäksi marraskuun lumeton ja harmaa maisema vaikeutti ampumista.

– Peurat tulivat kyttäyspaikalle juuri silloin, kun oli jo liian pimeää, Hermansson kertoo.

– Nyt lumi lisäsi valoisan aikaa.

Hermansson sanoo, että peurat ammutaan edelleen suurimmaksi osaksi kyttäämällä. Eläimet saapuvat kyttäyspaikalle hämärän tullessa, jolloin lumesta saadaan ratkaisevasti apua.

Hän muistuttaa, että metsästyksen lisäksi peuroja vähentävät pedot eli susi ja ilves sekä liikenne.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Urpo
2 kuukautta sitten

Kun huomioidaan peurakannan 10 vuotta kestänyt räjähdysmäinen kasvu n. 2010 alkaen, kannan kasvun pysähtymisen tai ehkä jopa kevyen taantumisen ei pitäisi antaa aihetta kaatojen määrän vähentymiseen. Toki työmäärä on aktiivimetsästäjillä valtava, joten ymmärrän hyvin halun vähentää asian parissa vietetyn ajan määrää. Kotijoukkojenkin kärsivällisyydellä on rajansa.

Sitä en ymmärrä, että joillain on kotisohvalta käsin tarve moittia pyrkimystä mahdollisimman tehokkaaseen metsästykseen eli tässä tapauksessa luontoarvojen hoitoon.

Aivan liikaa
2 kuukautta sitten

No, ei sitten ihmekään että peurat lisääntyy hulluna jos metsöstäjöt luulevat et kanta taantunut etelän puolella. Ei pidä paikkansa. Seuraan yhtä peuraemoa, se tekee joka vuosi kaksoset, tänä vuonnasillä oli kolmoset. Joten antaa paukkua vaan. Joka päivä melkein näkee peuran tiellä, mut sutta en oo nähnyt ikinä vaikka niitäkin kuulemma on ihan risaksi asti.

Ira
2 kuukautta sitten

Minkä takia pitää kaikki peurat tappaa. Susille ei ole ruokaa, ja siksi ne tulevat pihoille koiria syömään. Sama juttu supikoirien kanssa. Niitä pitäisi tappaa keinolla millä hyvänsä, ja ilveksille ei ole ruokaa. Paikka, jossa minä asun, ei ole kahteen vuoteen näkynyt ainuttakaan peuraa, ja tiedän, että juuri pari vuotta taaksepäin peuroja tapettiin mieletön määrä täällä.

Urpo
2 kuukautta sitten
Reply to  Ira

Kaikkia peuroja ei saada tapettua edes yrittämällä.

Sudet eivät tule pihoille siksi, ettei metsästä löydy ruokaa. Susia on paljon, ja ne liikkuvat paljon. Joskus reitti kulkee pihojen poikki. Toki jos pihapiirissä on jotain susia kiinnostavaa, vetää se niitä puoleensa.

Valkohäntäpeura on vieraslaji. Miten susille ei ruoka riitä ilman vieraslajin tuomaa täydennystä? Itä-Suomessa ei ole peuroja, mutta on susia.

Salon seudulla paikka, jossa ei kahteen vuoteen ole ollut peuroja, on poikkeuksellinen. Jos peurat oikeasti ovat maaseutualueelta hävitetty, luonto voi siellä paremmin kuin muualla. Onnittelut!

Ei ne peurat ihan helpolla lopu
2 kuukautta sitten
Reply to  Ira

Tervetuloa meidän nurkille. Peurat käy melkein oven takana. Susia havaittu muutaman kilometrin päässä, joten ruokaa kyllä riittää, mutta lammasvahingot ovat lähinnä susille opetustilanteita, helppoa saalista pennuille. Mitäköhän nää sudet syö talvella kun lampaat ovat suojissa? Ja valkohöntäpeura ja supikoira ei edes kuulu luontoon, susi kuuluu. Peurojen takia on metsässä paljon punkkeja, kyllä kanta kestää vaikka vähän enemmän ammuttais. Kun tosiaan emo tekee kaksoset tai kolmoset joka vuosi, niin alueella on kohta aivan liikaa peuroja. Onneks taitaa luonnollinen valinta toimia, viime viikolla emon perässä kulki vain kaksi vasaa. Mut onnea jos ei tarvii pelätä perurakolareita, itse saan pelätä joka kerta kun… Lue lisää »

Timo Pohjola
2 kuukautta sitten

Kiskon Kärkelän alue ja Salo-Mustion tien rajaama alue on erityinen peurakeskittymä. Nyt on valkohäntäkauriiden lisäksi jo muutamien vuosien ajalla lisääntynyt merkittävästi siirtyessään Lohjan-Mustion alueelta koko Kiskon alueelle ja nyt sitten susia on siirtymässä sekä etelä-Kiskon puolelalta ja Suomusjärveltä metsiä pitkin Kurkelan järven pohjois- ja itäpuolellekin. Meillä on onneksemme ilveksiä pihapiirissä oleillut ko vuosia ja valkohäntäpeurat laiduntaneet ja kulkeneet polkuja pitkin mökin ikkunoiden alta. Meillä on siellä kesäaikaan luontoilta jokaisena aamuna ja iltana, joskus jo päivälläkin. Kerran jo vieraili ilveskin 4 pennun kanssa ketut ja supit sekä mäyrät tietenkin. Lähinaapuri kun ei kilometrin päässä näitä häiritse. Eivät mitkään näistä luonnon eläimistä… Lue lisää »