Startup-yrittäjän oleskeluluvan jatkohakemus tuottaa tulosta lähes aina – mutta joskus yritystä ei ole edes perustettu

0
Kasvuyritystapahtuma Slushin osallistujia Helsingissä marraskuussa 2022. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kasvuyritystapahtuma Slushin osallistujia Helsingissä marraskuussa 2022. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Jos on kokoaikaisessa työsuhteessa 5 500 euron kuukausipalkalla, voiko samaan aikaan edistää omaa, nopeaan kansainvälistymiseen pyrkivää yritystä? Joku uneton superihminen ehkä voisi – mutta ei ainakaan startup-yrittäjän oleskeluluvalla.

Esimerkki on yksi Maahanmuuttoviraston (Migri) tänä vuonna tekemistä kielteisistä päätöksistä startup-yrittäjien oleskelulupien jatkohakemuksiin. Lokakuun lopulla STT pyysi Migriltä startup-yrittäjien oleskelulupien jatkohakemuksiin annetut päätökset, joihin Business Finland (BF) ei ollut myöntänyt jatkoa. Päätökset pyydettiin kuluvan kalenterivuoden ajalta.

Pääosin jatkolupahakemukset tuottavat tulosta: STT sai viisi kielteistä päätöstä, kun myönteisiä päätöksiä oli siihen mennessä tehty noin 80.

Kokoaikainen palkkatyö on yksiselitteisesti startup-yrittäjän oleskeluluvan ehtojen vastaista, sillä yksi kriteereistä on täysiaikainen työskentely luvan perusteena olevassa kasvuyrityksessä. Myös toisessa tänä vuonna annetussa kielteisessä päätöksessä syynä on se, että hakija saa palkkatuloa toisesta yrityksestä ja hänen konsulttiyrityksensä toiminta ei ole sellaista kasvuyritystoimintaa, jonka perusteella ensimmäistä oleskelulupaa puollettiin.

Eräässä tänä vuonna annetussa kielteisessä päätöksessä todetaan, ettei hakija ole ensimmäisen startup-yrittäjän oleskeluluvan saatuaan asettunut Suomeen eikä perustanut yritystä. Kahdessa päätöksessä syynä ovat epäselvyydet immateriaalioikeuksissa, sillä venäläisessä yliopistossa kehitetyn osaamisen oikeuksia ei ole asianmukaisesti siirretty yritykselle.

Väärinkäyttö vähäistä

Ensimmäisen startup-yrittäjän oleskelulupahakemuksen on mahdollista kulkea niin kutsuttua pikakaistaa pitkin. Pikakaistan edellytykset täyttäville luvataan 14 vuorokauden käsittelyaika sähköisellä hakemuksella.

Esimerkiksi erityisasiantuntijoina Suomeen tulevat työntekijät voivat niin ikään kulkea pikakaistaa, mutta heillä on oltava valmiina tietyt kriteerit täyttävä työpaikka. Tavanomaisen yrittäjän ensimmäisen oleskeluluvan käsittelyajaksi Migri ilmoittaa kaksi kuukautta, ja sama aika-arvio on työntekijän oleskelulupahakemuksella.

Startup-yrittäjien on siis mahdollista saada lupa nopeammin kuin monen muun, ja kahden vuoden ajan heillä on myös rajoittamaton työnteko-oikeus ilman etukäteen hankittua työpaikkaa tai saatavuusharkintaa. Saatavuusharkintaa varten työnantajan on selvitettävä, onko tehtävään saatavilla työvoimaa Suomesta, EU:sta tai Euroopan talousalueelta kohtuullisessa ajassa.

Maahanmuuttoviraston muu työnteko -tulosalueen johtaja Juha Kannelmaa ei usko, että oleskelulupaa käytetään ainakaan laajasti tai järjestelmällisesti väärin niin, että tulijat pyrkisivät Suomessa palkkatöihin kasvuyrityksen pyörittämisen sijaan.

– Liiketoimintasuunnitelmien täytyy olla laadittuina ja Business Finlandin myönteisen lausunnon hankittuna ennen kuin hakemusta voi edes jättää. Valmistelua etukäteen tarvitaan niin paljon, että en tiedä, kuinka paljon nopeampaa se sitten olisi (muihin oleskelulupatyyppeihin verrattuna), hän sanoo.

Kannelmaa kertoo, että Migrissä suunnitellaan jälkivalvontaa eri lupaperusteisiin. Myös hallitusohjelmassa mainitaan työperusteisten oleskelulupien valvonnan lisääminen ja väärinkäytösten estäminen.

Alku aina hankalaa

Startup-oleskeluluvista Business Finlandissa vastaava Annamari Soikkeli kertoo STT:lle sähköpostivastauksessaan, että suurin osa jatkolupalausunnoista on puoltavia. BF:n tietoon on tullut vain muutamia tapauksia, joissa yritystoimintaa ei ole ensimmäisen luvan aikana edistetty tai yrittäjät tekevät pääasiallisesti muuta työtä. Asiat ovat tulleet ilmi jatkolupavaiheessa tai ilmiantoina.

Migrin Kannelmaa huomauttaa, että maassa oleskelun perusteen tulee pysyä samana koko oleskeluluvan ajan. Jos oleskelun peruste muuttuu, lupaa on haettava uudella perusteella.

Migrin verkkosivun tilastoista ei selviä, kuinka moni hakijoista on saanut ensimmäisen startup-yrittäjän oleskeluluvan vuodeksi ja kuinka moni kahdeksi. Siksi esimerkiksi vuoden 2021 oleskelulupapäätöksiä ja 2023 jatkolupapäätöksiä vertaamalla ei voi päätellä, kuinka moni luvan saanut ei hae tai saa jatkolupaa. Lisäksi jatkolupaa voivat hakea ihmiset, jotka ovat jo Suomessa jollakin toisella perusteella, eli kaikki hakijat eivät välttämättä ole hakeneet ensimmäistä oleskelulupaansa startup-yrittäjyyden perusteella.

Tilastoista ei myöskään näe, kuinka moni startup-oleskeluluvalla Suomeen tulleista on jäänyt maahan muulla perusteella.

Oleskelulupatyypin vaihtuminen ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että tulija ei olisi suhtautunut yritykseensä vakavasti tai edistänyt sitä tosissaan. On hyvin tiedossa, että suuri osa kasvuyrityksistä ei koskaan tuota omistajilleen voittoa.

BF:n Soikkeli huomauttaa, että ensimmäiseltä vuodelta ei oletetakaan kovin suurta liiketoiminnan kasvua, sillä monilta yrittäjiltä ensimmäinen puolivuotinen menee Suomeen asettumiseen. Jo pankkitilien avaaminen on yrittäjille aikaa vievä prosessi.

Tonni kuussa tilillä

Kannelmaa kertoo, että suurin osa Business Finlandilta puollon saavista hakijoista saa oleskeluluvan, sillä useimmiten myös toimeentulo ja muut maahantulon yleiset edellytykset ovat hakijoilla kunnossa.

Ensimmäistä kertaa tulevalla on oltava tilillään tuhat euroa omaan elämiseen käytettävää rahaa per kuukausi. 12 000 euron säästöjen turvin luvan voi siis saada vuodeksi ja 24 000 eurolla kahdeksi vuodeksi, joka on ensimmäisen startup-oleskeluluvan enimmäiskesto.

Pisimmillään nelivuotisen jatkoluvan oleskeluun voi saada sille ajalle, jolle hakija voi osoittaa jatkuvaa toimeentuloa. Kannelmaan mukaan jatkolupa myönnetään käytännössä usein neljää vuotta lyhyemmäksi ajaksi.

BF:n lausunnon lisäksi Migri tekee jatkolupaa varten omat selvityksensä. Kannelmaa sanoo, että vaikka yritystoiminta kukoistaisi, esimerkiksi rikokseen syyllistyminen Suomessa voi estää jatkoluvan saamisen.

Vakaus houkuttaa

BF:n Soikkeli kertoo, että startup-yrittäjän oleskeluluvalla tulevat perustavat usein ohjelmisto- ja it-alan yrityksiä. Yleisiä ovat myös terveys- ja energia-alan yritykset.

Lausuntohakemuksessa ei pyydetä perustelemaan, miksi yrittäjät suuntaavat juuri Suomeen. Soikkelin mukaan lausunnon saaneilta kysytään kuitenkin anonyymissä asiakaskyselyssä, miksi Suomi on valikoitunut kohteeksi ja ovatko hakijat harkinneet muita maita.

– Vastauksista käy ilmi, että liiketoimintaympäristö, vakaus ja turvallisuus ovat tyypillisiä syitä valita Suomi. Useat perheelliset yrittäjät näkevät myös lasten koulutuksen houkuttelevana, hän kirjoittaa.

Startup-yrittäjän oleskelulupaa on voinut hakea vuodesta 2018. Soikkeli sanoo, että Suomeen halutaan innovatiivisia ja skaalautuvia ideoita ja tiimejä, jotka tuovat tullessaan verkostoja, osaamista ja pääomaa.

Valtaosa hakemuksista tulee Venäjältä, ja viime vuonna määrä hyppäsi huomattavasti vuodesta 2021. Migrin Kannelmaa sanoo, että venäläiset hakivat viime vuonna kaiken kaikkiaan paljon työlupia. Hän arvelee, että syynä on Ukrainan sota ja sen myötä Venäjän yleinen tilanne.

– Paljon Venäjän kansalaisia lähti silloin maasta, ja myös Suomessa oli havaittavissa, että Venäjällä toimineet yritykset siirsivät sekä toimintoja että työntekijöitä Suomeen.

Anne Salomäki