Suomen kovia palkkatuloja tienaavat keskittyvät Espoon Westendiin – ”Alueelliset erot aiheuttavat helposti vastakkainasettelua”, sanoo alue- ja väestötutkija

0
Suurin palkkatulojen keskiarvo oli viime vuonna Espoon Westendissä, jossa palkkatuloja saavat ansaitsivat keskimäärin yli 75 000 euroa vuodessa. LEHTIKUVA / Eelis Berglund
Suurin palkkatulojen keskiarvo oli viime vuonna Espoon Westendissä, jossa palkkatuloja saavat ansaitsivat keskimäärin yli 75 000 euroa vuodessa. LEHTIKUVA / Eelis Berglund

Eniten palkkatuloja tienaavat keskittyvät Suomessa Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin. Erityisen paljon hyvätuloisia asuu Helsingissä ja Espoossa. Asia selviää Verohallinnon julkaisemista tuloverotiedoista. Verohallinnon listauksessa asuinalueet on jaoteltu postinumeroiden perusteella.

Suurin palkkatulojen keskiarvo oli viime vuonna Espoon Westendissä, jossa palkkatuloja saavat ansaitsivat keskimäärin yli 75 000 euroa vuodessa. Seuraavina listalla olivat Espoon Suvisaaristo ja Helsingin Kaartinkaupunki. Näissä palkkojen keskiarvo oli lähes yhtä korkea kuin Westendissä.

50:n kärjessä reilusti yli puolet postinumeroista sijoittui Helsinkiin ja Espooseen. Sen sijaan 50:n kärjessä ei ollut lainkaan Turkuun tai Tampereelle sijoittuvia postinumeroalueita. Turun Moikoinen-Pikisaari sijoittui runsaan 45 000 euron keskipalkkatuloilla 89:nneksi ja Tampereen Tahmela 154:nneksi.

Palkkatulot jakautuvat varsin tasaisesti

Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen kertoo, että suuria palkkoja ansaitsevat keskittyvät Suomessa Uudellemaalle ja yliopistokaupunkeihin, joissa on keskimääräistä enemmän korkeakoulutettujen työpaikkoja.

– Muuten palkkatulot jakautuvat Suomessa varsin tasaisesti, sanoo Luokkanen STT:lle.

Vähemmän ansaitsevia asuu Luokkasen mukaan erityisesti Suomen itäosissa ja Lapissa. Syynä on väestörakenne. Alueilla asuu keskimäärin enemmän ikääntyneitä, eläkkeitä saavia ihmisiä kuin muualla Suomessa. Luokkanen kertoo, että myös monissa pienissä kunnissa, jotka sijaitsevat kaukana isoista kaupungeista, palkkatulojen keskiarvo jää usein alhaiseksi.

– Näissä kunnissa voi olla sellainen elinkeinorakenne, että siellä ei ehkä ole niin paljon työpaikkoja, joista valita.

Toisaalta joissain hyvin pienissä kunnissa sijaitsevilla postinumeroalueilla keskimääräiset palkkatulot nousivat vuonna 2022 hyvin korkeiksi. Tämä voi johtua Luokkasen mukaan siitä, että alueella on jokin yritys, joka maksaa keskimääräistä parempia palkkoja.

Esimerkiksi Lievestuoreen postinumeroalueella Hankasalmen puolella ja Iittalan postinumeroalueella Hattulan puolella palkkatulojen keskiarvo oli lähes 50 000 euroa. Molemmilla postinumeroalueilla on tosin vain alle kymmenen palkkatulojen saajaa. Verohallinnon listauksessa ei ole yksityisyydensuojan takia tietoja postinumeroalueista, joilla oli viime vuonna alle viisi palkansaajaa.

Ikäluokittain tarkasteltuna suurimmat tulot olivat keskimäärin viime vuonna 40–60-vuotiailla, noin 50 000 euroa. Viime vuonna tapahtui historiallinen käänne, kun 60–69-vuotiaat tienasivat ensimmäistä kertaa enemmän palkkatuloja kuin eläkettä. Tämä johtuu yli 60-vuotiaiden työllisyyden noususta.

– Yksi syy yli 60-vuotiaiden työllisyyden nousuun on eläkeiän nosto. Eläkkeellä olevat tekevät nykyään myös enemmän osa-aikatöitä, Luokkanen sanoo.

Alueelliseen eriytymiseen vaikea puuttua

Alue- ja väestötutkija Timo Aron mukaan eri puolilla Suomea asuvien palkkatuloissa on ollut kohtuullisen suuria eroja jo hyvin pitkään. Aro työskentelee Turun kaupungin tutkimusjohtajana.

Hän on huolissaan siitä, että nykyään erot näyttävät suurenevan myös kasvavien kaupunkiseutujen ja maakuntien sisällä.

– Kasvavien alueiden sisällä saattaa olla todella isoja eroja, kun eroja tarkastellaan esimerkiksi postinumerojen tasolla, sanoo Aro STT:lle.

Syynä kehitykseen on se, että työikäiset ja hyvätuloiset keskittyvät tietyille alueille, kuten kaupunkien keskustoihin ja uusille asuinalueille, Aro sanoo. Sama kehitys on nähtävissä Uudenmaan lisäksi esimerkiksi Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla.

Aro pitää kehitystä huolestuttavana, koska perinteisesti Suomea on pyritty kehittämään siten, että kaikilla ihmisillä olisi samanlaiset mahdollisuudet esimerkiksi asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.

– Kun alueellinen eriytyminen – positiivinen tai negatiivinen – lähtee liikkeelle, siihen on sen jälkeen hirveän hankala puuttua tai vaikuttaa.

Aro muistuttaa, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa alueelliset palkkaerot ovat edelleen varsin pieniä moneen muuhun maahan verrattuna. Pienet palkkaerot auttavat muun muassa eri puolilla asuvien yhteenkuuluvaisuuden tunteen luomisessa ja toisten ymmärtämisessä. Toisaalta hän pitää palkkojen eriytymistä alueittain luonnollisena, koska työpaikat keskittyvät usein osaamiskeskuksiin.

– Alueelliset erot aiheuttavat helposti kitkaa ja vastakkainasettelua. Ne myös herättävät aika voimakkaita tunteita varsinkin, jos oman alueen tai kotipaikan tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan tai muualla on menty paljon nopeammin kehityksessä eteenpäin.

Työttömyysetuuksia saavien määrä pieneni

Vuonna 2022 palkkatulot kasvoivat Verohallinnon mukaan 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Luokkasen mukaan tämä johtuu pääosin kahdesta tekijästä. Vuonna 2022 palkansaajia oli paremman työllisyyden takia kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2021 työllisyyttä heikensivät Luokkasen mukaan muun muassa koronaepidemian aiheuttamat lomautukset.

Toinen syy palkkatulojen kasvamiseen oli yleinen palkkojen nousu.

– Kokonaisuudessaan vuoden 2022 palkankorotukset jäivät kuitenkin inflaatiota pienemmiksi, joten työssäkäyvien ostovoima pieneni, Luokkanen sanoo.

Parantunut työllisyystilanne näkyi myös työttömyysetuuksia saavien määrässä. Heitä oli viime vuonna Suomessa noin viidennes vähemmän kuin vuonna 2021. Yhteensä työttömyysetuuksia sai vuonna 2022 Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä.

Hannu Toivonen