Suomessa on käynnissä perustuslaillinen kriisi

0

Äänestäjät eivät valitse maan hallitusta, mutta eduskuntavaaleissa kansalla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan välillisesti. Hallituksen ei tarvitse nauttia kansan vaan eduskunnan luottamusta. Ainakin vuodesta 1956 alkaen parlamentarismi Suomessa oli syväjäädytettynä 26 vuotta.

Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto vakiinnutti sitten parlamentarismin osana länsimaista demokratiaa. Se on toiminut kitkattomasti yli 40 vuotta. Nyt ongelmat ovatkin muualla.

Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta vaan perustuslakivaliokunta, jonka tehtävä on varmistaa, että hallituksen esitykset eivät ole perustuslain tai ihmisoikeussopimusten vastaisia. Valiokunta koostuu kansanedustajista, joiden tulee unohtaa puoluepoliittiset intohimonsa ja tarkastella hallituksen esityksiä vain ja ainoastaan juridisin perustein perustuslakiin peilaten.

Käsitykseni mukaan tuossa onnistuttiinkin monen vuosikymmenen ajan, mutta nyt olemme joko perustuslaillisessa kriisissä tai ajautumassa siihen. Kokonaistilannetta heikentää sekin, että hallituksen kahden suurimman puolueen riveissä on useita kansanedustajia, jotka ovat kritisoineet halveksivasti apulaisoikeuskansleria. Hänen tehtävänsähän oli oikeuskanslerin sijaisena valvoa presidentin ja hallituksen toimien lainmukaisuutta.

Kai Mykkänen totesi vaalien jälkeen, että kokoomus haluaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden, jotta hallitusohjelmaan kirjatut ns. uudistukset saadaan toteutettua.

Puheenjohtajaksi istutettiin Heikki Westman, joka sai aisaparikseen (varapuheenjohtajaksi) perussuomalaisen Vilhelm Junnilan. Heidän johdollaan perustuslakivaliokunnasta on tänä syksynä tullut yksi valiokunta muiden joukossa: päätöksiä on tehty äänestämällä poliittisin argumentein.

”Hyvän hallitusohjelman” toteuttaminen runnomalla tulee ennen pitkää romuttamaan perustuslakivaliokunnan arvovallan ja uskottavuuden, ellei näin sitten ole jo käynyt.

Antero Leppänen

Salo