Suomessa on yli miljoona lihavaa aikuista, kertoo THL:n tutkimus – dosentti ehdottaa avuksi epäterveellisyysveroa ja markkinointirajoituksia

0
Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.  LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimuksesta. Yleisintä lihavuus on 40–64-vuotiailla, joista joka kolmas on painoindeksin mukaan lihava.

Painoindeksi kuvaa painon ja pituuden suhdetta. Se ei kuitenkaan erota sitä, koostuuko ihmisen paino lihas- vai rasvakudoksesta, joten sen perusteella hyvin lihaksikkaan ihmisen painoindeksi voi olla ylipainon puolella.

Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää. Sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden rajana pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.

THL:n mukaan lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt kolme ja naisilla neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kilogrammaa ja naisen 1,8 kilogrammaa.

Lihavuus lisää diabetesriskiä

Tutkimuksen johtajan, dosentti Annamari Lundqvistin mukaan viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi, koska lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin euron lisäkustannukset terveydenhuollolle.

– Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, Lundqvist sanoo tiedotteessa.

– Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsiin.

Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Diabetesriskitestin tulosten perusteella lähes 160 000 suomalaista sairastuu kakkostyypin diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa.

Tällä hetkellä diabetesta sairastaa naisista 10 ja miehistä 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa THL:n mukaan yli puolta miljoonaa suomalaista. Joka viides heistä sairastaa tautia tietämättään.

Verenpaineet ja kolesterolit koholla

Tutkimuksessa todettiin myös, että joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine.

Jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei THL:n mukaan ole parantunut vuodesta 2017. Verenpaineet eivät myöskään enää laske, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella.

– On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään. Lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta tiedotteessa.

Yli kolme miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla lääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.

Erityisen huolestuttavaa THL:n mukaan on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.

– Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta sanoo.

Tutkimuksessa laajaan terveystarkastukseen kutsuttiin 10 000 satunnaisesti valittua, 20 vuotta täyttänyttä suomalaista. Heistä lähes 5 800 osallistui tarkastukseen.

Simu Perälä