Verotuksen oravanpyörä: Valtio antaa, kunta ottaa

1
Kannettavissa veroissa on suuria eroja kuntien välillä. Kuva: SSS-arkisto/Santeri Iltanen

Hallituksen tavoite on keventää kaikkien verotusta. Eduskunta päättää valtionveron tuloveroasteikosta sekä verovähennyksistä, joilla vaikutetaan myös tulonsaajien maksamaan kunnallisveroon. Valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat on yhdistetty niin, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään samalla tavalla kummassakin verotuksessa.

Kahden verottajan järjestelmässä on vaikea tehdä linjakasta veropolitiikkaa. Valtio voi verotaulukkoa rukkaamalla alentaa verotusta ja kunta omalla korotuksellaan niistää koko kevennyksen.

Loppuvuoden aikana on selvinnyt, että hyvinvointialueiden on kiristettävä vyötä, koska kunnilta perityt sote-rahat eivät riitä kattamaan niiden kuluja. Sama näyttää olevan edessä kunnilla, joiden valtionosuudet pienenevät lähivuosina odotettua enemmän.

Sote-uudistuksessa kaikkien kuntien veroprosentteja laskettiin 12,64 prosenttiyksikköä. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirrettiin viime vuodenvaihteessa valtion rahoittamille hyvinvointialueille, verotusta muutettiin niin, että soteen käytettävät verotulot kerää valtio.

Kunnat ovat tänä syksynä saaneet ensimmäisen kerran nostaa uusia, aiempaa selvästi pienempiä veroprosenttejaan. Moni kunta tarttui heti tilaisuuteen. Noin 300:sta kunnasta veroprosenttia nosti 200. Yli puolet korotuksista oli lähinnä desimaalin pyöristystä. Oikeita korottajia on silti 88.

Verotuksellisesti suomalaisia kohdellaan jo nyt hyvin eri tavoin riippuen asuinpaikasta. Tätä eriarvoisuutta ei juuri kyseenalaisteta. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa moni muu asia kuin kunnan perimä vero. Toisaalta julkinen sektori kerää muitakin maksuja kuin veroja.

Manner-Suomen keveimmin verottava kunta on Kauniainen. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva pikkukaupunki kantaa veroa 4,4 prosentin mukaan. Kovin verottaja löytyy Keski-Pohjanmaalta. Siellä veroprosentti on 10,8.

Varsinais-Suomessa Kustavin verotus on Kauniaisten tasoa, vain 5,3 prosenttia. Salossa prosentti on 8,1 ja Somerolla 8,2.

Valtio, hyvinvointialue, kunta – kaikki ovat julkista sektoria, joka saa rahat toimintaansa kansalaisilta kerätyillä veroilla ja maksuilla. Kokonaisuutena kuvio voi johtaa eriarvoisuuteen. Esimerkiksi hyvinvointialue ei verota, mutta se kerää asiakasmaksuja. Ne ovat asukkaille saman suuruisia riippumatta siitä, kuinka kova- tai kevytkätinen verottaja oma kunta on.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Varjaani
2 kuukautta sitten

Olipa hieno pääkirjoitus.